Tervetuloa Satamittari-sivustolle!

SATAMITTARI on Satakunnan maakuntaa kuvaava julkinen tietopankki, johon kootaan Satakuntaa koskevaa tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoa. Satamittari tarkastelee ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa kattavasti Satakunnan kehitykseen liittyvää tietoa. Satamittarista on myös saatavilla kattavia kuntataulukoita.

 

TILAA SATAMITTARIN UUTISET KÄTEVÄSTI SUORAAN SÄHKÖPOSTIISI TÄSTÄ!
(Linkki aukeaa Outlookiin, vaihtoehtoisesti lähetä sähköpostia Saku Vähäsantaselle, etunimi.sukunimi(at)satakunta.fi)

 

SATAMITTARIN UUTISET: TUOREIMMAT PÄIVITYKSET

27.01.2017
SATAKUNNAN VÄESTÖKATO SYVENI VIIME VUONNA –TYÖTTÖMYYS ALKANUT HELPOTTAA

  

Lisätietoja Väestönmuutos- ja Väestörakenne-sivuilta sekä Kuntataulukoista

kunnittaiset tiedot vuodelta 2016

Katso myös Työmarkkinat-sivun päivitykset!

 

02.01.2017
SATAKUNNAN 50 SUURINTA YRITYSTYÖNANTAJAA LISTATTU – OSUUS 29 % MAAKUNNAN YRITYSTYÖPAIKOISTA
12.12.2016
MAAKUNNAN TALOUS JA INVESTOINNIT NOUSUSSA – SATAKUNNAN BKT PER CAPITA JO PIRKANMAATA JA VARSINAIS-SUOMEA KORKEAMPI – RAUMAN SEUTU KÄRKISIJOILLA
  • Satakunnan BKT asukasta kohti on Suomen 19 maakunnan joukossa viidenneksi korkein, mm. Pirkanmaata ja Varsinais-Suomea korkeampi (v. 2014 tiedot). Rauman seutukunnan BKT per capita on maamme 3. korkein, Porin seutukunnan 26. ja Pohjois-Satakunnan 30. korkein maamme 70 seutukunnan joukossa.
  • Oheinen kartta kuvaa seutukuntien asemaa siten, että mediaania paremmat ovat sinisellä (sijat 1-35) ja heikommat punaisella. Mitä tummempi sävy, sitä lähempänä ollaan kärkeä tai pohjaa. Satakunta erottuu edukseen: Pirkanmaa pl. Tampereen seutukunta, Suupohja ja Kanta-Hämeen läntiset seutukunnat samoin kuin Varsinais-Suomi pl. Turun seutukunta ovat Satakuntaa heikompia.

  • Vuonna 2014 Rauman seutukunnan BKT per capita kasvoi 2,1 % nimellisesti eli inflaatio huomioiden ja 1,1 % reaalisesti, v. 2000 kiintein hinnoin. Porin seutukunnassa BKT per capita kohosi sekä nimellisesti (2,5 %) että reaalisesti (0,5 %). Pohjois-Satakunnassa kasvua kertyi eniten BKT per capitaan: 4,9 % nimellisesti ja 3,1 % reaalisesti.
  • Satakunnassa henkeä kohden laskettu BKT kasvoi v. 2014 aikana 2,5 % nimellisesti ja 0,9 % reaalisesti, v. 2000 hinnoin. Maassa keskimäärin vastaava nousu jäi hitaaksi (nimellisesti 0,6 % ja reaalisesti -1,1 % vastaavasti). Myös esimerkiksi Pirkanmaalla (-1,3 % ja -3 %) ja Varsinais-Suomessa (1,1 % ja -0,4 %) kehitys jäi selvästi Satakuntaa vaisummaksi.
  • Vuoden 2014 aikana Satakunnan BKT kasvoi 2,3 % prosenttia (käyvin hinnoin ilman inflaatiokorjausta) ja reaalisesti (edellisen vuoden 2013 hinnoin) 0,7 % vuoteen 2013 verrattaessa. Koko maassa BKT kasvoi vastaavasti selvästi hitaammin (1,0 % käyvin hinnoin), mutta edellisen vuoden hinnoin BKT supistui 0,8 % reaalisesti.
  • Satakunnassa kasvun taustalla piilee etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksen arvonlisäyksen voimakas nousu.
  • Seutukuntien väliset erot pysyivät yhä suurina v. 2014. Parhaiten menestyi edelleen Pohjois-Satakunta, jonka BKT kasvoi nimellisesti nopeasti, 4,3 %:n verran, ja kohosi reaalisestikin (edellisen vuoden hinnoin) 2,6 %. Siellä mm. metsä- teknologiateollisuus menestyivät hyvin, sillä niiden arvonlisäys kohosi selvästi. Rauman seudulla talous kasvoi 2,0 % nimellisesti ja 1,1 % reaalisesti. Kasvu on ollut ripeää mm. energiatuotannossa sekä teknologiateollisuudessa.
  • Porin seutukunnassa kasvua kirjattiin myös: nimellisesti 2,3 % ja reaalisesti 0,2 %. Kasvua syntyi metsä-, elintarvike- sekä teknologiateollisuudessa. Toisaalta metallien laskeva hinta on saattanut hidastaa reaalisen arvonlisäyksen nousua metallien jalostuksen kautta, mutta siitä huolimatta tuotannon määrä ja henkilöstö eivät ole supistuneet samaa tahtia.
  • Vuoden 2014 aikana investointien arvo nousi Satakunnassa 21,2 %, kun taas maassa keskimäärin laskua kirjattiin 1,9 %. Porin seutukunnassa investointien arvo kohosi eniten, 30,4 %. Pohjois-Satakunnassa ne kasvoivat 12,2 % ja Rauman seutukunnassa 9,2 %.
  • Satakunnan teollisuuden viennin arvon suhde alueen BKT:hen on yhä hyvin korkea, 53 %. Maan keskiarvoon, 36 %:iin verrattuna ero on merkittävä.
  • Vuoden 2015 aikana arvonlisäys on kasvanut Satakunnassa nimellisesti 1,4 %. Alkutuotanto on laskenut n. 9 %, mutta jalostus on kasvanut 0,6 % ja palvelut 2,5 %. Kehitys on hieman maan keskiarvoa vaisumpi johtuen ehkä meriteollisuuden vaikeuksista v. 2015 aikana.

 

Tarkemmat tiedot talouskasvu-sivulta. Avoimuusindeksi (vienti/BKT) löytyy vienti-sivulta. Investointien kehityksestä on saatavilla tuoretta tietoa investoinnit-sivulta.

 

07.12.2016
SATAKUNNAN TALOUS 28 JOULUKUU 2016 – NYKYTILA JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT ILMESTYNYT

Lehti ja oheismateriaalit tiedotteineen ladattavissa Satamittarista http://www.satamittari.fi/Satakunnan_talous_-katsaus

  • Satakunnan vientivetoinen talous odottaa edelleen nostetta maailmantalouden piristymisestä. Tällä hetkellä suurimpia kipukohtia on alamäki koneiden ja laitteiden valmistuksessa, johon kuuluu myös tilauskantaansa menettänyt offshoreteollisuus. Myös muualla teknologiateollisuudessa liikevaihto on vuoden 2016 tammi–kesäkuussa supistunut yhä selvästi, joskin värimetallien alentunut hinta saa kehityksen näyttämään vielä todellista kurjemmalta.
  • Sen sijaan muun teollisuuden suhdannenäkymät piirtyvät kirkkaampina, sillä metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto kohosi. Maakunnan teollisuuden vienti pysyi silti tiukasti laskussa.
  • Rakentamisessa alkuvuosi sujui hyvin valoisissa merkeissä. Palvelualojenkin kasvu näyttää voimistuneen.
  • Myönteisenä merkkinä maakunnan yrityksistä yli puolet kasvoi alkuvuonna. Parhaiten pärjäsivät pienet ja korkeintaan viisi vuotta toimineet yritykset. 
  • Talouden näkymät ovat vähitellen kirkastumassa etenkin maakunnan pk-yrityksissä.
10.11.2016
SATAKUNNAN KESKI- JA YLEMMÄN KORKEA-ASTEEN TUTKINTOJEN KEHITYKSESSÄ MYÖNTEISIÄ PIIRTEITÄ
  • Vuosina 1998–2015 tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on ollut Satakunnassa koko maata hieman alempi. Seutukunnittain tarkasteltuna Porin seutukunnassa osuus on ollut korkein ja Pohjois-Satakunnassa matalin. Satakunnassa osuuden nousu on kuitenkin ollut hieman valtakunnallista tasoa ripeämpää Rauman seutukunnan ja etenkin Pohjois-Satakunnan nopean nousun ansiosta.
  • Keskiasteen tutkinnon (ammatillinen ja yo-tutkinto) suorittaneiden osuus on kasvanut tasaisesti niin Satakunnassa kuin koko maassa. Osuus on Satakunnassa selvästi yli maan keskimääräisen, ja myös pitkän ajan kasvuvauhti on ollut valtakunnallista tasoa nopeampi maakunnan suurimmissa asutuskeskuksissa. Ero johtuu mm. teollisuuspainotteisesta elinkeinorakenteesta sekä korkeakoulututkintojen suhteellisen matalasta osuudesta.
  • Satakunnassa korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden osuudessa on tapahtunutta selvää käännettä, sillä aikaisemmin hidas ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden nousu on piristynyt viime vuosina. Porissa osuuden nousu on ollut jo valtakunnallista keskitasoa nopeampaa, kenties ainakin osittain yliopistokeskuksen ansiosta. Raumallakin kasvu on yltänyt likimain maan keskitason luokkaan. Tämän ansiosta koko Satakunnan kasvutahti maisteritason tutkinnoissa on ylittänyt maan keskimääräisen, vaikka itse osuus on yhä selvästi valtakunnan tasoa alempi.
  • Alemman korkeakoulututkinnon (henkilön korkein tutkinto on AMK (ei ylempi) tai yliopiston kandidaatti) suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnassa vähän maan keskiarvoa alempi. Ero koko maan keskitasoon on siten huomattavasti pienempi kuin ylemmissä korkeakoulututkinnoissa. Satakunnan ja valtakunnan tason osuuden kasvuvauhdit ovat olleet hyvin lähellä toisiaan, joten ero on pysynyt suurin piirtein ennallaan tällä vuosituhannella. Osuus on runsaassa viidessätoista vuodessa yli kaksinkertaistunut AMK-tutkintojen myötä. Porissa, Raumalla, Luvialla ja Ulvilassa osuudet ovat valtakunnallista tasoa. Mm. Porissa osuuden nousu on ollut maan keskitasoa nopeampaa.

 

Tarkemmat tiedot koulutustaso-sivulta, johon on lisätty vuoden 2015 tiedot.

 

28.10.2016
SATAKUNNAN YRITYSTEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA LAANTUNUT – KORKEAKOULUISSA OSIN LOIVAA NOUSUA
  • Vuoden 2015 aikana t&k-panostukset vähenivät sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Siihen käytetyt menot, henkilöstö ja työvuodet vähenivät poikkeuksellisen paljon. Pudotus on yksi suurimmista viimeisten 20 vuoden aikana. Lasku on Satakunnassa peräisin lähinnä yritysten t&k-panostusten vähenemisestä. Satakunnassa yritysten osuus t&k-menoista on n. 82 %, mikä on maan keskiarvoa, 67 %, selvästi korkeampi. 
  • Satakunnassa t&k-menot supistuivat vuonna 2015 15,5 %, henkilöstö 13 % ja työvuodet 9,4 %.
  • Maassa keskimäärin t&k-menot alenivat 6,8 % ja henkilöstö 1,6 %, eli epätavallisen runsaasti. Valtakunnallisesti yritysten t&k-henkilöstö kasvoi, mutta julkisella ja korkeakoulusektorilla kirjattiin laskua. Menoissa taas yritykset ja julkinen sektori säästivät eniten, mutta korkeakoulusektorilla menot tippuivat selvästi vähemmän.
  • Maakunnan korkeakouluissa  on kirjattu kasvua vuosien 2013-15 välillä menoissa ja työvuosissa, mutta ei varsinaisesti henkilöstön määrässä.
  • Vuonna 2015 Satakunnan t&k-toiminnan menot jakautuivat seutukunnittain seuraavasti: Rauma 39 %, Pori 57 % ja Pohjois-Satakunta 4 %. Vuoteen 2014 verrattaessa Rauman ja Pohjois-Satakunnan osuus kasvoi jälleen ja Porin supistui. Siten Porin seutukunta on vuoden 2015 laskun taustalla, pudotusta n. 64 milj. €:sta vajaaseen 53 milj. €:oon. Rauman osuus on edelleen korkea asukaslukuun nähden, sillä alueen teollisuusvaltaisuus nostanee osuutta.
  • Porin seudulla t&k-menot sekä asukasta kohti että absoluuttisesti mitattuina ovat selvästi useita muita isoja seutukuntia alhaisemmat. Asukasta kohti lasketut menot jäävät Porin seudulla myös alle puoleen maan keskiarvosta. Rauman seudulla suhdeluku on huomattavasti korkeampi, sillä asukasluku on selvästi alempi, mutta t&k-menot lähes samaa luokkaa. T&k-menoista huomattava osa, 47 %, syntyy pääkaupunkiseudulla.

 

Tarkemmat tiedot tutkimus- ja kehittämistoiminta -sivulta, johon on lisätty vuoden 2015 tiedot.

 

05.10.2016
MATKAILUN TULOT KASVANEET SATAKUNNASSA – ALALLA EDELLEEN RUNSAASTI KASVUVARAA

 Tuore tutkimus osoittaa, että matkailu tuo kokonaisuudessaan lähes 340 miljoonaa euroa vuodessa Satakuntaan. Talouden yleisestä taantumasta huolimatta matkailutulo Satakunnassa on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Yli puolet Satakunnan matkailutulosta syntyy Porissa.

Vuosi 2013 oli alueella matkailun huippuvuosi, jonka jälkeen on palattu tasaisempaan loivaan kasvuun. Vuoden 2015 arvio lupailee matkailutulon edelleen kasvavan.   

- Matkailu on montaa muuta alaa vakaampi talouden suhdannevaihteluissa. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että Satakunnassa matkailutulo syntyy suureen määrään pieniä yrityksiä, joten muutokset yhden yrityksen osalta eivät vaikuta alaan niin dramaattisesti kuin esimerkiksi suuren teollisuusyrityksen vetäytyminen alueelta. Matkailualalla on kuitenkin runsaasti kasvuvaraa, toteaa tutkija Saku Vähäsantanen.

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, sen seutukunnissa ja Porin seudun kunnissa 2009–2015 –tutkimuksen mukaan Satakunnan kokonaismatkailutulo vuonna 2014 oli 333,5 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 2143 henkilötyövuotta maakunnan yrityksissä. Vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan vastaavien lukujen arvioidaan olevan 337,9 miljoonaa euroa sekä 2112 henkilötyövuotta. Kokonaismatkailutulossa on välittömien matkailutulojen ohella huomioitu välilliset vaikutukset, 89,8 miljoonaa euroa. Matkailu tuo siis tuloja monelle toimialalle. 

- Tutkimus tuo esille tärkeää tietoa matkailuelinkeinon tilanteesta maakunnassa, toteaa myynti- ja markkinointijohtaja Maria Suomivirta Porin Seudun Matkailu Oy Maisasta.

Kokonaismatkailutulo on Satakunnassa lähes yhtä suuri kuin talonrakentamisen liikevaihto ja korkeampi kuin esimerkiksi mekaanisen metsäteollisuuden liikevaihto.  Matkailun osuus kaikkien satakuntalaisten yritysten henkilöstöstä on noin 4 %. Tutkimuksessa on huomioitu matkailuyritysten ja julkisten yhtiö- ja yhdistysmuotoisten organisaatioiden synnyttämät henkilötyövuodet.

Jokainen matkailun luoma liikevaihtomiljoona saa aikaan 7,3 henkilötyövuotta maakunnan yrityksiin. Mikäli matkailuala jatkaa kasvua, voi alueelle syntyä uusia työpaikkoja. Kasvumahdollisuuksia on erityisesti kansainvälisessä matkailussa. 

Yli puolet Satakunnan matkailutulosta syntyy Porissa 

Porin seutukunnan matkailutulon osuus koko Satakunnan välittömästä matkailutulosta vuonna 2014 oli lähes 65 % eli 158 miljoonaa euroa. Porin seudun osuus Satakunnan matkailun henkilöstöstä oli 62 %. Henkilötyövuosissa tämä tarkoittaa 1081 henkilötyövuotta. 

Tutkimukseen on käytetty vuonna 2011 kehitettyä alueellisesti räätälöityä matkailutulon ja -työllisyyden mallia (ALMAnum). Tutkimuksen on tilannut Lounaisrannikon yhteistyöhanke (LOURA), jossa Porin ja Rauman kaupungit ovat mukana. Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen. Matkailun talousvaikutustutkimus tehtiin Satakunnan osalta nyt neljättä kertaa. 

Lisätiedot:

Saku Vähäsantanen, tutkija, 044 711 4350

Ari Karppinen, tutkija, 050 318 7605

Maria Suomivirta, Porin Seudun Matkailu Oy Maisa, 044 701 7920

Linkki: alueellisen matkailun tutkimusohjelman sivustolle

Linkki: tutkimuksen kalvotiivistelmä (pdf)

 

04.10.2016
SATAKUNNAN TYÖPAIKAT LASKUSSA, ALUE- JA ALAKOHTAISET EROT KUITENKIN SUURIA
  • Työpaikkojen määrä laski Satakunnassa 2,4 % vuoden 2014 aikana. Koko maassa pudotusta kertyi 1,2 %. Rauman seudulla työpaikkoja katosi vuoden aikana eniten, 2,9 % STX:n telakan lakkautuksen myötä. Porin seutukunnassa työpaikat vähenivät 2,3 %. Pohjois-Satakunta välttyi laskulta parhaiten, sillä pudotus jäi 2,1 %:iin.
  • Työpaikkojen määrä väheni maakunnassa eniten kaivostoiminnassa (-15,3 %), teollisuudessa (-6,1 %), informaatio- ja viestintäaloilla (-5,7 %) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (-5,2 %).
  • Työpaikkojen määrä kasvoi aavistuksen mm. julkishallinnossa, koulutuksessa, taiteissa, viihteessä ja virkistyksessä sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Nousu jäi näissä silti korkeintaan muutamiin prosentin kymmenyksiin.
  • Kunnittain tarkasteltuna työpaikkojen kokonaismäärä nousi Eurassa, Nakkilassa ja Siikaisissa. Eniten suhteellista laskua kirjattiin Ulvilassa, Karviassa ja Honkajoella.
  • Suomen työpaikkaomavaraisimpien kuntien joukkoon kuuluvat Harjavalta (sija 2, 135,6 %) sekä Kankaanpää (sija 16, 113,2 %). Säkylä on pudonnut kärjen tuntumasta selvästi Köyliön kuntaliitoksen myötä. Uusi kunta on kuitenkin yhä työpaikkaomavarainen.
  • Toimialoittain tarkasteltuna työpaikkojen määrä on vähentynyt Satakunnassa, sen seutukunnissa ja maassa keskimäärin alkutuotannossa, teollisuudessa sekä logistiikassa vuosien 1995 ja 2014 välisenä aikana. Muuten on kirjattu pääosin kasvua. Uusia työpaikkoja on syntynyt rakentamiseen ja liike-elämän palveluihin, jälkimmäiseen mm. teollisuuden ulkoistusten seurauksena, mikä osittain selittää myös teollisuustyöpaikkojen laskua. Rauman seudulla myös energiasektorin työpaikat ovat lisääntyneet vauhdilla. Kaikilla alueilla on selvää kasvua kirjattu myös kaupassa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä yhteiskunnallisissa palveluissa.
  • Satakunnan työpaikkojen toimialarakenne eroaa edelleen jonkin verran koko maan rakenteesta. Huomattavaa on etenkin teollisuuden koko maata suurempi osuus. Erityisesti Rauman seudun työpaikkojen toimialarakenne on hyvin teollisuuspainotteinen, kun taas yhteiskunnallisten palveluiden osuus on muuta Satakuntaa sekä koko maata selvästi pienempi. Porin seudun työpaikkarakenne muistuttaa hyvin paljon maan keskiarvoa. Teollisuudenkin osuus on vain hieman suurempi, sillä teollisuuden työpaikoista on kolmasosa kadonnut tai muuttunut palvelualoiksi ulkoistusten myötä viimeisen 20 vuoden aikana. Sen sijaan rahoitus- ja liike-elämän palveluiden osuus on hieman pienempi. Muualla Satakunnassa teollisuuden työpaikkojen väheneminen ei ole ollut aivan yhtä voimakasta. Pohjois-Satakunnan erityispiirre on alkutuotannon muita seutukuntia ja koko maata selvästi suurempi osuus työpaikoista. Vastaavasti rahoitus- ja liike-elämän palveluiden sekä kuljetuksen ja varastoinnin osuus on muita seutukuntia ja koko maata pienempi. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuus työpaikoista on kaikkialla Satakunnassa hieman maan keskitasoa alempi, rakentamisen taas samaa luokkaa. Rahoitus- ja liike-elämän palveluiden osuus jää Satakunnassa alle valtakunnan keskitason.

 

Lisätietoja kuntataulukoista, joihin on lisätty v. 2014 toimialoittaiset työllisten ja työpaikkojen jakaumat sekä työpaikkaomavaraisuusaste. Lisäksi työpaikkojen pitkän aikavälin toimialoittaiset muutokset sekä rakenteen muutos on päivitetty.

 

21.09.2016
OSUUSKAUPPATOIMINNALLA MERKITTÄVIÄ ALUETALOUDELLISIA VAIKUTUKSIA SATAKUNNASSA

Tuoreen Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä tehdyn tutkimuksen mukaan osuuskauppatoiminnalla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia Satakunnassa.  Tutkimus on ensimmäinen selvitys paikallisten osuuskauppojen aluetaloudellisista tulo-, työllisyys- ja verotulovaikutuksista. 

Tutkimuksessa rakennettiin alueellinen kerroinmalli, jolla tarkasteltiin Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksessa arvioitiin myös Satakunnan Osuuskaupan toiminnan aluetaloudellisen toiminnan merkittävyyttä erityisesti sen työllistävyyden ja tulonmuodostuksen häiriöherkkyyden sekä kaupan alan alueellisuuden suhteen käyttäen aineistoa, joka kuvastaa Satakunnan Osuuskaupan päivittäistä liiketoimintaa ja viime vuosien investointitoimintaa.

  • Satakunnan Osuuskauppa on Satakunnan suurin yksityinen yritystyönantaja. Osuuskauppakonsernin työntekijämäärä on yli 1200 henkilöä ja kerrannaisvaikutukset huomioiden 1700 henkilöä/vuosi. Satakunnan Osuuskaupan työntekijämäärä on yli 20 % Satakunnan kaupan toimialasta. 
  • Osuuskaupan toiminta vaikuttaa merkittävällä tavalla paikallisesti. Satakunnan kaupan alan myyntitoiminnasta 97,5 % suuntautuu Satakuntaan. Satakunnan Osuuskaupan työllistävyys on merkittävää. Jokainen liikevaihtomiljoona työllistää 3,4 henkilöä. Työllistävyys Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liittyvillä toimialoilla Satakunnassa on muutoinkin merkittävää: kaupan alalla 3,0, matkailussa 8,1 ja majoitus- ja ravitsemistoiminnassa peräti 11,3 henkilötyövuotta jokaista liikevaihtomiljoonaa kohden. Vastaava luku teollisuudessa on noin 2,5 htv. 
  • Satakunnan Osuuskaupan välitön ja kerrannainen investointi- ja jatkuvan liiketoiminnan tulovaikutus on 500–600 miljoonaa euroa, josta jatkuvan liiketoiminnan osuus on lähes 90 %. Satakunnan Osuuskaupan jatkuvan liiketoiminnan kokonaistulovaikutus (liikevaihto) on 20 % suhteutettuna Satakunnan kaupan sektorin liikevaihtoon Satakunnassa.

 

Lisätietoja Satamittarin tutkimusosiosta, josta Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset -tutkimus on ladattavissa esittelykalvoineen ja tiedotteineen.

 

15.08.2016
SATAKUNNAN YRITYSKANTA SELVÄSSÄ KASVUSSA VIIME VUONNA – PALKKASUMMA KUTISTUI SILTI HIEMAN
  • Satakunnan yrityskanta kasvoi vuoden 2015 aikana 15 723 yritykseen. Vuoden 2015 aikana aloitti 929 uutta yritystä ja toimintansa lopetti 883 yritystä.
  • Silti vuonna 2015 Satakunnan palkkasumma laski 0,3 % edellisvuoteen verrattuna. Koko maassa kasvua kertyi prosentin verran vastaavalla ajanjaksolla.
  • Satakunnassa palkkasumman lasku selittyy osin teknologiateollisuuden ja kaupan poikkeuksellisen kehnolla kehityksellä. Etenkin telakoiden heikko tilanne näkyy luvuissa. 
  • Toisaalta yrityskannan kasvu on myönteinen merkki ja näyttää siltä, että metallialojen ja kaupan pahin kurimus olisi vähitellen hellittämässä. Lisäksi rakentaminen ja liike-elämän palvelut ovat jo päässeet kasvuun kiinni. 

 

Tarkemmat tiedot on saatavilla kuntataulukoista, joihin on lisätty vuoden 2015 kunnittaiset tiedot aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, yrityskannasta sekä palkkatuloista. 

 

Sivu päivitetty 11.11.2016

© www.satamittari.fi-sivustolla olevaa tietoa voi kopioida, mutta lähde on ilmoitettava.

Satamittarin rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Satakuntaliiton kautta SATA: aluetaloustutkimus- ja tilastotietopalvelu -hankkeena. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Länsi-Suomen Osuuspankki, Nordea, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ry.