Tervetuloa Satamittari-sivustolle!

SATAMITTARI on Satakunnan maakuntaa kuvaava julkinen tietopankki, johon kootaan Satakuntaa koskevaa tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoa. Satamittari tarkastelee ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa kattavasti Satakunnan kehitykseen liittyvää tietoa. Satamittarista on myös saatavilla kattavia kuntataulukoita.

 

TILAA SATAMITTARIN UUTISET KÄTEVÄSTI SUORAAN SÄHKÖPOSTIISI TÄSTÄ!
(Linkki aukeaa Outlookiin, vaihtoehtoisesti lähetä sähköpostia Saku Vähäsantaselle, etunimi.sukunimi(at)satakunta.fi)

 

SATAMITTARIN UUTISET: TUOREIMMAT PÄIVITYKSET

10.11.2016
SATAKUNNAN KESKI- JA YLEMMÄN KORKEA-ASTEEN TUTKINTOJEN KEHITYKSESSÄ MYÖNTEISIÄ PIIRTEITÄ
  • Vuosina 1998–2015 tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on ollut Satakunnassa koko maata hieman alempi. Seutukunnittain tarkasteltuna Porin seutukunnassa osuus on ollut korkein ja Pohjois-Satakunnassa matalin. Satakunnassa osuuden nousu on kuitenkin ollut hieman valtakunnallista tasoa ripeämpää Rauman seutukunnan ja etenkin Pohjois-Satakunnan nopean nousun ansiosta.
  • Keskiasteen tutkinnon (ammatillinen ja yo-tutkinto) suorittaneiden osuus on kasvanut tasaisesti niin Satakunnassa kuin koko maassa. Osuus on Satakunnassa selvästi yli maan keskimääräisen, ja myös pitkän ajan kasvuvauhti on ollut valtakunnallista tasoa nopeampi maakunnan suurimmissa asutuskeskuksissa. Ero johtuu mm. teollisuuspainotteisesta elinkeinorakenteesta sekä korkeakoulututkintojen suhteellisen matalasta osuudesta.
  • Satakunnassa korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden osuudessa on tapahtunutta selvää käännettä, sillä aikaisemmin hidas ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden nousu on piristynyt viime vuosina. Porissa osuuden nousu on ollut jo valtakunnallista keskitasoa nopeampaa, kenties ainakin osittain yliopistokeskuksen ansiosta. Raumallakin kasvu on yltänyt likimain maan keskitason luokkaan. Tämän ansiosta koko Satakunnan kasvutahti maisteritason tutkinnoissa on ylittänyt maan keskimääräisen, vaikka itse osuus on yhä selvästi valtakunnan tasoa alempi.
  • Alemman korkeakoulututkinnon (henkilön korkein tutkinto on AMK (ei ylempi) tai yliopiston kandidaatti) suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnassa vähän maan keskiarvoa alempi. Ero koko maan keskitasoon on siten huomattavasti pienempi kuin ylemmissä korkeakoulututkinnoissa. Satakunnan ja valtakunnan tason osuuden kasvuvauhdit ovat olleet hyvin lähellä toisiaan, joten ero on pysynyt suurin piirtein ennallaan tällä vuosituhannella. Osuus on runsaassa viidessätoista vuodessa yli kaksinkertaistunut AMK-tutkintojen myötä. Porissa, Raumalla, Luvialla ja Ulvilassa osuudet ovat valtakunnallista tasoa. Mm. Porissa osuuden nousu on ollut maan keskitasoa nopeampaa.

 

Tarkemmat tiedot koulutustaso-sivulta, johon on lisätty vuoden 2015 tiedot.

 

28.10.2016
SATAKUNNAN YRITYSTEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA LAANTUNUT – KORKEAKOULUISSA OSIN LOIVAA NOUSUA
  • Vuoden 2015 aikana t&k-panostukset vähenivät sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Siihen käytetyt menot, henkilöstö ja työvuodet vähenivät poikkeuksellisen paljon. Pudotus on yksi suurimmista viimeisten 20 vuoden aikana. Lasku on Satakunnassa peräisin lähinnä yritysten t&k-panostusten vähenemisestä. Satakunnassa yritysten osuus t&k-menoista on n. 82 %, mikä on maan keskiarvoa, 67 %, selvästi korkeampi. 
  • Satakunnassa t&k-menot supistuivat vuonna 2015 15,5 %, henkilöstö 13 % ja työvuodet 9,4 %.
  • Maassa keskimäärin t&k-menot alenivat 6,8 % ja henkilöstö 1,6 %, eli epätavallisen runsaasti. Valtakunnallisesti yritysten t&k-henkilöstö kasvoi, mutta julkisella ja korkeakoulusektorilla kirjattiin laskua. Menoissa taas yritykset ja julkinen sektori säästivät eniten, mutta korkeakoulusektorilla menot tippuivat selvästi vähemmän.
  • Maakunnan korkeakouluissa  on kirjattu kasvua vuosien 2013-15 välillä menoissa ja työvuosissa, mutta ei varsinaisesti henkilöstön määrässä.
  • Vuonna 2015 Satakunnan t&k-toiminnan menot jakautuivat seutukunnittain seuraavasti: Rauma 39 %, Pori 57 % ja Pohjois-Satakunta 4 %. Vuoteen 2014 verrattaessa Rauman ja Pohjois-Satakunnan osuus kasvoi jälleen ja Porin supistui. Siten Porin seutukunta on vuoden 2015 laskun taustalla, pudotusta n. 64 milj. €:sta vajaaseen 53 milj. €:oon. Rauman osuus on edelleen korkea asukaslukuun nähden, sillä alueen teollisuusvaltaisuus nostanee osuutta.
  • Porin seudulla t&k-menot sekä asukasta kohti että absoluuttisesti mitattuina ovat selvästi useita muita isoja seutukuntia alhaisemmat. Asukasta kohti lasketut menot jäävät Porin seudulla myös alle puoleen maan keskiarvosta. Rauman seudulla suhdeluku on huomattavasti korkeampi, sillä asukasluku on selvästi alempi, mutta t&k-menot lähes samaa luokkaa. T&k-menoista huomattava osa, 47 %, syntyy pääkaupunkiseudulla.

 

Tarkemmat tiedot tutkimus- ja kehittämistoiminta -sivulta, johon on lisätty vuoden 2015 tiedot.

 

05.10.2016
MATKAILUN TULOT KASVANEET SATAKUNNASSA – ALALLA EDELLEEN RUNSAASTI KASVUVARAA

 Tuore tutkimus osoittaa, että matkailu tuo kokonaisuudessaan lähes 340 miljoonaa euroa vuodessa Satakuntaan. Talouden yleisestä taantumasta huolimatta matkailutulo Satakunnassa on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Yli puolet Satakunnan matkailutulosta syntyy Porissa.

Vuosi 2013 oli alueella matkailun huippuvuosi, jonka jälkeen on palattu tasaisempaan loivaan kasvuun. Vuoden 2015 arvio lupailee matkailutulon edelleen kasvavan.   

- Matkailu on montaa muuta alaa vakaampi talouden suhdannevaihteluissa. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että Satakunnassa matkailutulo syntyy suureen määrään pieniä yrityksiä, joten muutokset yhden yrityksen osalta eivät vaikuta alaan niin dramaattisesti kuin esimerkiksi suuren teollisuusyrityksen vetäytyminen alueelta. Matkailualalla on kuitenkin runsaasti kasvuvaraa, toteaa tutkija Saku Vähäsantanen.

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, sen seutukunnissa ja Porin seudun kunnissa 2009–2015 –tutkimuksen mukaan Satakunnan kokonaismatkailutulo vuonna 2014 oli 333,5 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 2143 henkilötyövuotta maakunnan yrityksissä. Vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan vastaavien lukujen arvioidaan olevan 337,9 miljoonaa euroa sekä 2112 henkilötyövuotta. Kokonaismatkailutulossa on välittömien matkailutulojen ohella huomioitu välilliset vaikutukset, 89,8 miljoonaa euroa. Matkailu tuo siis tuloja monelle toimialalle. 

- Tutkimus tuo esille tärkeää tietoa matkailuelinkeinon tilanteesta maakunnassa, toteaa myynti- ja markkinointijohtaja Maria Suomivirta Porin Seudun Matkailu Oy Maisasta.

Kokonaismatkailutulo on Satakunnassa lähes yhtä suuri kuin talonrakentamisen liikevaihto ja korkeampi kuin esimerkiksi mekaanisen metsäteollisuuden liikevaihto.  Matkailun osuus kaikkien satakuntalaisten yritysten henkilöstöstä on noin 4 %. Tutkimuksessa on huomioitu matkailuyritysten ja julkisten yhtiö- ja yhdistysmuotoisten organisaatioiden synnyttämät henkilötyövuodet.

Jokainen matkailun luoma liikevaihtomiljoona saa aikaan 7,3 henkilötyövuotta maakunnan yrityksiin. Mikäli matkailuala jatkaa kasvua, voi alueelle syntyä uusia työpaikkoja. Kasvumahdollisuuksia on erityisesti kansainvälisessä matkailussa. 

Yli puolet Satakunnan matkailutulosta syntyy Porissa 

Porin seutukunnan matkailutulon osuus koko Satakunnan välittömästä matkailutulosta vuonna 2014 oli lähes 65 % eli 158 miljoonaa euroa. Porin seudun osuus Satakunnan matkailun henkilöstöstä oli 62 %. Henkilötyövuosissa tämä tarkoittaa 1081 henkilötyövuotta. 

Tutkimukseen on käytetty vuonna 2011 kehitettyä alueellisesti räätälöityä matkailutulon ja -työllisyyden mallia (ALMAnum). Tutkimuksen on tilannut Lounaisrannikon yhteistyöhanke (LOURA), jossa Porin ja Rauman kaupungit ovat mukana. Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen. Matkailun talousvaikutustutkimus tehtiin Satakunnan osalta nyt neljättä kertaa. 

Lisätiedot:

Saku Vähäsantanen, tutkija, 044 711 4350

Ari Karppinen, tutkija, 050 318 7605

Maria Suomivirta, Porin Seudun Matkailu Oy Maisa, 044 701 7920

Linkki: alueellisen matkailun tutkimusohjelman sivustolle

Linkki: tutkimuksen kalvotiivistelmä (pdf)

 

04.10.2016
SATAKUNNAN TYÖPAIKAT LASKUSSA, ALUE- JA ALAKOHTAISET EROT KUITENKIN SUURIA
  • Työpaikkojen määrä laski Satakunnassa 2,4 % vuoden 2014 aikana. Koko maassa pudotusta kertyi 1,2 %. Rauman seudulla työpaikkoja katosi vuoden aikana eniten, 2,9 % STX:n telakan lakkautuksen myötä. Porin seutukunnassa työpaikat vähenivät 2,3 %. Pohjois-Satakunta välttyi laskulta parhaiten, sillä pudotus jäi 2,1 %:iin.
  • Työpaikkojen määrä väheni maakunnassa eniten kaivostoiminnassa (-15,3 %), teollisuudessa (-6,1 %), informaatio- ja viestintäaloilla (-5,7 %) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (-5,2 %).
  • Työpaikkojen määrä kasvoi aavistuksen mm. julkishallinnossa, koulutuksessa, taiteissa, viihteessä ja virkistyksessä sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Nousu jäi näissä silti korkeintaan muutamiin prosentin kymmenyksiin.
  • Kunnittain tarkasteltuna työpaikkojen kokonaismäärä nousi Eurassa, Nakkilassa ja Siikaisissa. Eniten suhteellista laskua kirjattiin Ulvilassa, Karviassa ja Honkajoella.
  • Suomen työpaikkaomavaraisimpien kuntien joukkoon kuuluvat Harjavalta (sija 2, 135,6 %) sekä Kankaanpää (sija 16, 113,2 %). Säkylä on pudonnut kärjen tuntumasta selvästi Köyliön kuntaliitoksen myötä. Uusi kunta on kuitenkin yhä työpaikkaomavarainen.
  • Toimialoittain tarkasteltuna työpaikkojen määrä on vähentynyt Satakunnassa, sen seutukunnissa ja maassa keskimäärin alkutuotannossa, teollisuudessa sekä logistiikassa vuosien 1995 ja 2014 välisenä aikana. Muuten on kirjattu pääosin kasvua. Uusia työpaikkoja on syntynyt rakentamiseen ja liike-elämän palveluihin, jälkimmäiseen mm. teollisuuden ulkoistusten seurauksena, mikä osittain selittää myös teollisuustyöpaikkojen laskua. Rauman seudulla myös energiasektorin työpaikat ovat lisääntyneet vauhdilla. Kaikilla alueilla on selvää kasvua kirjattu myös kaupassa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä yhteiskunnallisissa palveluissa.
  • Satakunnan työpaikkojen toimialarakenne eroaa edelleen jonkin verran koko maan rakenteesta. Huomattavaa on etenkin teollisuuden koko maata suurempi osuus. Erityisesti Rauman seudun työpaikkojen toimialarakenne on hyvin teollisuuspainotteinen, kun taas yhteiskunnallisten palveluiden osuus on muuta Satakuntaa sekä koko maata selvästi pienempi. Porin seudun työpaikkarakenne muistuttaa hyvin paljon maan keskiarvoa. Teollisuudenkin osuus on vain hieman suurempi, sillä teollisuuden työpaikoista on kolmasosa kadonnut tai muuttunut palvelualoiksi ulkoistusten myötä viimeisen 20 vuoden aikana. Sen sijaan rahoitus- ja liike-elämän palveluiden osuus on hieman pienempi. Muualla Satakunnassa teollisuuden työpaikkojen väheneminen ei ole ollut aivan yhtä voimakasta. Pohjois-Satakunnan erityispiirre on alkutuotannon muita seutukuntia ja koko maata selvästi suurempi osuus työpaikoista. Vastaavasti rahoitus- ja liike-elämän palveluiden sekä kuljetuksen ja varastoinnin osuus on muita seutukuntia ja koko maata pienempi. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuus työpaikoista on kaikkialla Satakunnassa hieman maan keskitasoa alempi, rakentamisen taas samaa luokkaa. Rahoitus- ja liike-elämän palveluiden osuus jää Satakunnassa alle valtakunnan keskitason.

 

Lisätietoja kuntataulukoista, joihin on lisätty v. 2014 toimialoittaiset työllisten ja työpaikkojen jakaumat sekä työpaikkaomavaraisuusaste. Lisäksi työpaikkojen pitkän aikavälin toimialoittaiset muutokset sekä rakenteen muutos on päivitetty.

 

21.09.2016
OSUUSKAUPPATOIMINNALLA MERKITTÄVIÄ ALUETALOUDELLISIA VAIKUTUKSIA SATAKUNNASSA

Tuoreen Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä tehdyn tutkimuksen mukaan osuuskauppatoiminnalla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia Satakunnassa.  Tutkimus on ensimmäinen selvitys paikallisten osuuskauppojen aluetaloudellisista tulo-, työllisyys- ja verotulovaikutuksista. 

Tutkimuksessa rakennettiin alueellinen kerroinmalli, jolla tarkasteltiin Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksessa arvioitiin myös Satakunnan Osuuskaupan toiminnan aluetaloudellisen toiminnan merkittävyyttä erityisesti sen työllistävyyden ja tulonmuodostuksen häiriöherkkyyden sekä kaupan alan alueellisuuden suhteen käyttäen aineistoa, joka kuvastaa Satakunnan Osuuskaupan päivittäistä liiketoimintaa ja viime vuosien investointitoimintaa.

  • Satakunnan Osuuskauppa on Satakunnan suurin yksityinen yritystyönantaja. Osuuskauppakonsernin työntekijämäärä on yli 1200 henkilöä ja kerrannaisvaikutukset huomioiden 1700 henkilöä/vuosi. Satakunnan Osuuskaupan työntekijämäärä on yli 20 % Satakunnan kaupan toimialasta. 
  • Osuuskaupan toiminta vaikuttaa merkittävällä tavalla paikallisesti. Satakunnan kaupan alan myyntitoiminnasta 97,5 % suuntautuu Satakuntaan. Satakunnan Osuuskaupan työllistävyys on merkittävää. Jokainen liikevaihtomiljoona työllistää 3,4 henkilöä. Työllistävyys Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liittyvillä toimialoilla Satakunnassa on muutoinkin merkittävää: kaupan alalla 3,0, matkailussa 8,1 ja majoitus- ja ravitsemistoiminnassa peräti 11,3 henkilötyövuotta jokaista liikevaihtomiljoonaa kohden. Vastaava luku teollisuudessa on noin 2,5 htv. 
  • Satakunnan Osuuskaupan välitön ja kerrannainen investointi- ja jatkuvan liiketoiminnan tulovaikutus on 500–600 miljoonaa euroa, josta jatkuvan liiketoiminnan osuus on lähes 90 %. Satakunnan Osuuskaupan jatkuvan liiketoiminnan kokonaistulovaikutus (liikevaihto) on 20 % suhteutettuna Satakunnan kaupan sektorin liikevaihtoon Satakunnassa.

 

Lisätietoja Satamittarin tutkimusosiosta, josta Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset -tutkimus on ladattavissa esittelykalvoineen ja tiedotteineen.

 

15.08.2016
SATAKUNNAN YRITYSKANTA SELVÄSSÄ KASVUSSA VIIME VUONNA – PALKKASUMMA KUTISTUI SILTI HIEMAN
  • Satakunnan yrityskanta kasvoi vuoden 2015 aikana 15 723 yritykseen. Vuoden 2015 aikana aloitti 929 uutta yritystä ja toimintansa lopetti 883 yritystä.
  • Silti vuonna 2015 Satakunnan palkkasumma laski 0,3 % edellisvuoteen verrattuna. Koko maassa kasvua kertyi prosentin verran vastaavalla ajanjaksolla.
  • Satakunnassa palkkasumman lasku selittyy osin teknologiateollisuuden ja kaupan poikkeuksellisen kehnolla kehityksellä. Etenkin telakoiden heikko tilanne näkyy luvuissa. 
  • Toisaalta yrityskannan kasvu on myönteinen merkki ja näyttää siltä, että metallialojen ja kaupan pahin kurimus olisi vähitellen hellittämässä. Lisäksi rakentaminen ja liike-elämän palvelut ovat jo päässeet kasvuun kiinni. 

 

Tarkemmat tiedot on saatavilla kuntataulukoista, joihin on lisätty vuoden 2015 kunnittaiset tiedot aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, yrityskannasta sekä palkkatuloista. 

 

28.06.2016
PORVOO, VAASA, HELSINKI, TAMPERE JA RAUMA SUOMEN KILPAILUKYKYISIMMÄT SEUTUKUNNAT – SATAKUNNAN ASEMA PARANTUNUT MERKITTÄVÄSTI
  • Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön aikanaan kehittämässä kilpailukykymittaristossa tarkastellaan Suomen 70 seutukunnan menestymistä vuosittain kuuden tekijän avulla. Ne ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Ne kuvaavat osaltaan alueen kykyä tuottaa arvonlisäystä (BKT:tä). Tuorein vuosi on 2014.
  • Suomen kilpailukykyisimmät seutukunnat ovat järjestyksessä Porvoo, Vaasa, Helsinki, Tampere, Rauma, Oulu, Turku, Etelä-Pirkanmaa, Hämeenlinna ja Pietarsaari.  
  • Porvoon seutukunta on kohonnut jälleen ykköseksi edellisvuoden nelossijalta yritysdynamiikan huiman nousun ansiosta Alueen työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat liikevaihdolla tarkasteltuina Suomen korkeimmat. Myös työllisyysaste ja koulutustaso ovat huippuluokkaa, eikä seudulla ole merkittäviä heikkouksia.
  • Vaasan seutukunta on pudonnut kakkoseksi yritysdynamiikan heikennyttyä seutukuntien mediaanin tuntumaan. Sen vahvuuksia ovat yhä innovatiivisuus, työn tuottavuus, työllisyysaste ja koulutustaso.
  • Helsingin seudun valtteja ovat Suomen vahvin yritysdynamiikka ja korkein koulutustaso. Ne riittävät kolmossijaan, joka on pykälän aiempaa matalampi. Ainoastaan teollisuusvaltaisuus jää maan heikoimpien joukkoon.
  • Tampere on pudonnut edellisvuodesta pykälän verran nelossijalle. Sen vahvuuksia ovat innovatiivisuus, koulutustaso ja yritysdynamiikka. Sen sijaan työllisyysaste ja etenkin teollisuusvaltaisuus jäävät muita osa-alueita heikommiksi.
  • Rauman seutukunta on noussut vitossijalle vahvuutenaan työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus. Tämä kuvaa alueen kykyä menestyä haastavissa olosuhteissa, jota myös teollisuuden monipuolinen rakenne osaltaan tukee. Kaikki muut osatekijät ovat mediaania parempia ja edellisvuodesta yritysdynamiikka on vahvistunut selvästi.  
  • Kuutossijan pitäneen Oulun seutukunnan parhaita puolia ovat Suomen toiseksi korkeimmat yritysdynamiikka, innovatiivisuus ja koulutustaso. Sen sijaan työllisyysaste ja teollisuusvaltaisuus jäävät keskitasoa heikommiksi.  
  • Turun seutukunta on noussut kolme sijaa sijalle seitsemän. Alueen myönteisiä piirteitä ovat koulutustaso, innovatiivisuus ja edelleen voimistunut yritysdynamiikka. Näissä kaikissa alue kuuluu TOP 10:iin. Työllisyysaste ja tuottavuus jäävät edellisiä heikommiksi, ja teollisuusvaltaisuus on yhä suhteellisesti matala.
  • Etelä-Pirkanmaa erottuu edukseen teollisuusvaltaisuudellaan ja yritysdynamiikallaan, joissa alue kuuluu maan parhaimpiin. Alueen innovatiivisuus heikkeni vuoden aikana selvästi, mutta silti se kuten muutkin osatekijät ovat selvästi seutukuntien mediaania parempia. Vastapainona työn tuottavuus kohosi selvästi.
  • Yhdeksänneksi sijoittuva Hämeenlinna pärjää edelleen tasaisuudella ilman selkeitä heikkoja lenkkejä. Alueen sijoitus heikkeni kuitenkin vuoden aikana pari sijaa lähinnä innovatiivisuuden hiipumisen vuoksi.
  • Pietarsaaren seutu on tippunut vuoden aikana sijalta 8 sijalle 10. Menestyksen salaisuus on edelleen hyvin korkea työllisyysaste, suuri teollisuusvaltaisuus ja siten korkea tuottavuus. Sen sijaan yritysdynamiikka jää edelleen vaisuksi.
  • Vuoden 2014 aikana TOP 10:stä on pudonnut Lappeenranta sijalle 11 lähinnä teollisuusvaltaisuuden heikkenemisen vuoksi.
  • Vuoden 2014 kovimmat nousijat olivat Pohjois-Lappi (nousua 17 sijaa), Mikkeli (+9), Pohjois-Satakunta (+9), Mariehamns stad (+8), Rauma (+8), Riihimäki (+8), Kyrönmaa (+6) ja Rovaniemi (+6).
  • Satakunnassa Rauman seutukunta on Suomen kärkipäässä sijalla 5 (maamme 70 seutukunnasta) korkean työn tuottavuuden, teollisuusvaltaisuuden sekä innovatiivisuuden ansiosta. Sijoittuminen on muutenkin melko tasaista osatekijöittäin ja aiemmin heikohko yritysdynamiikka on parantunut huomattavasti. Nousua on kahdeksan pykälän verran edellisvuodesta.
  • Porin seutukunta on sijalla 12. Sijaluku kohosi edellisvuodesta kolme pykälää. Myönteisinä piirteinä erottuvat Rauman tapaan korkeahko työn tuottavuus, teollisuusvaltaisuus ja innovatiivisuus.
  • Pohjois-Satakunta sijoittuu sijalle 44, jossa on nousua vuodesta 2013 yhdeksän sijaa. Seutukunta on siten Suomen kovimpia nousijoita. Alueen innovatiivisuus, työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat kuitenkin selvästi parempia kuin sijaluku antaisi olettaa, sillä ne ovat seutukuntien mediaania selvästi korkeammat. Seutukunta onkin kokoluokassaan varsin kilpailukykyinen. Sijoituksen kohentuminen juontuukin aiemmin heikohkon innovatiivisuuden ja yritysdynamiikan huomattavasta parantumisesta. Alueen heikko lenkki on matala koulutustaso sekä edelleen parantumisesta huolimatta vaimea yritysdynamiikka.

 

Lisätietoja Suomen seutukuntien kilpailukyky 2014 -sivulta, jossa on tarkemmin käyty läpi seutukuntien kilpailukykyä. Sivulle on lisätty myös havainnollisia kartogrammeja. 

 

17.06.2016
SATAKUNTA SUOMEN SELVÄSTI SUURIN SÄHKÖNTUOTTAJA
  • Satakunnan osuus Suomen sähköntuotannosta on 28 % (v. 2014). Satakunta on siten maan suurin sähkön tuottaja, toiseksi suurin on Uusimaa (osuus 22,9 %) ja kolmanneksi Lappi (9,4 %).
  • Satakuntaa ja Uuttamaata nostaa selvästi ydinvoiman tuotanto. Olkiluodon ydinvoimaloiden osuus on 22,6 % Suomen sähköntuotannosta.
  • Satakunta on maamme suurin ydinvoiman tuottaja, toiseksi suurin erillisen lämpövoiman tuottaja, kolmanneksi suurin tuulivoiman ja 8. suurin vesivoiman tuottaja.

 

Tarkemmat tiedot Energia-sivulta

14.06.2016
SATAKUNNAN VIENTI SUPISTUNUT SELVÄSTI VUODEN 2015 AIKANA – MERKITTÄVÄNÄ SYYNÄ MERITEOLLISUUDEN VAIKEUDET
  • Vuonna 2015 Satakunnan viennin selvän notkahduksen (-13 %) johdosta maakunta putosi kuudenneksi ja Varsinais-Suomi sekä Lappi menivät ohi. Etenkin Satakunnan meriteollisuus on kärsinyt vuoden 2015 aikana mm. öljyn hinnan alhaisuudesta. Sen sijaan ainakin metsäteollisuus on ollut nousussa.
  • Satakunnan viennin euromääräinen arvo oli maakunnista neljänneksi korkein vielä vuonna 2014 Tullin tilastojen mukaan. Edellä olivat Uusimaa, Kymenlaakso ja Pirkanmaa, joista kahden ensin mainitun viennin arvoa todennäköisesti kohottaa transitoliikenne. Satakunnan vienti lienee siten tuotantopainotteisempaa ja se on myös henkeä kohden laskettuna maan kärkiryhmää.
  • Satakunnan osuus maamme viennistä on silti yhä noin puolitoistakertainen väestöosuuteen verrattuna (6,2 % viennistä ja 4,1 % väestöstä).
  • Satakunnan viennin 3,35 miljardin euron arvosta 79 % muodostaa teolllisuus ja 13 % kauppa, muiden osuudeksi jää kahdeksisen prosenttia.
  • Satakunnassa metsä- ja teknologiateollisuus muodostavat teollisuuden viennin arvosta valtaosan, noin 79 %. Koko maassa niiden yhteenlaskettu osuus on selvästi alempi, noin 72 %. Satakunnassa metallin osuus viennistä on korkea, 47 %, kun taas valtakunnallisesti osuus on 43 %. Satakunnassa metallin osuus kutistui kuitenkin vuoden 2015 aikana selvästi, edellisvuonna osuus kun oli vielä 54 %. Metsäteollisuuden osuus kohosi prosenttiyksikön verran, 32 %:iin (koko maassa osuus hieman pienempi 29 %). Maassa keskimäärin metallialojen painoarvo on vähentynyt johtuen koneiden ja laitteiden valmistuksen sekä elektroniikkateollisuuden vaikeuksista.
  • Satakunnassa tuonnin arvo on v. 2015 n. 1,2 mrd € ja siinäkin laskua kirjattiin 16 % edellisvuodesta. Satakunnan osuus maamme tuonnista on vain 2,2 %, mikä on noin puolet sen osuudesta väestöstä.
  • Satakunnassa vientiä harjoittaa 631 yritystoimipaikkaa (v. 2015), missä on lisäystä 28:n verran edellisvuodesta. Tuontia harjoittaa maakunnassa 1480 yritystoimipaikkaa. 

 

Lisätietoja Vienti-sivulta, johon on päivitetty vuoden 2015 tietoja.

31.05.2016
SATAKUNNAN TALOUS 27 KESÄKUU 2016 – NYKYTILA JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT ILMESTYNYT

Lehti ja oheismateriaalit tiedotteineen ladattavissa Satamittarista http://www.satamittari.fi/Satakunnan_talous_-katsaus

  • Satakunnan vuoden 2015 heinä–joulukuun talouskehitystä varjosti teknologiateollisuuden kehityksen poikkeuksellisen raju sakkaaminen, ja sen jokaisen alatoimialan liikevaihto laski selvästi.
  • Teollisuuden vienti putosi selvästi teknologiateollisuuden vaikeuksien myötä, mutta laskua paikkasi hieman metsäteollisuuden viennin kasvu.
  • Metsäteollisuuden liikevaihtokin kohosi selvästi. Kemianteollisuuden ahdinko helpotti vihdoin ja elintarviketeollisuuskin pysyi kasvu-uralla.
  • Rakentamisen suhdannetilanne kohentui viime vuoden lopulla.
  • Palvelualojen tilanne näyttäytyi edelleen tavanomaista harmaampana kaupan laskun vuoksi.
  • Maakunnan yrityksissä henkilöstömäärä laski yleisesti rakentaminen pois lukien. Tämän seurauksena talouden palkkasumma tippui hieman.
  • Lähiajan näkymissä on lievää toiveikkuutta, sillä alueen pk-yrityksistä kasvua odottaa suurempi osa kuin laskua ja maakunnan yrityskannasta yli puolet pääsi kasvuun kiinni jo viime vuoden puolella.  

 

Sivu päivitetty 11.11.2016

© www.satamittari.fi-sivustolla olevaa tietoa voi kopioida, mutta lähde on ilmoitettava.

Satamittarin rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Satakuntaliiton kautta SATA: aluetaloustutkimus- ja tilastotietopalvelu -hankkeena. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Länsi-Suomen Osuuspankki, Nordea, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ry.