Kuntien tulojen ja menojen tasapaino

(Teksti ja kuviot: Jani-Petri Laamanen ja Allan Seuri)


Satakunnan kuntien tulojen ja menojen tasapaino on hieman maan keskitasoa heikompi. Taseeseen kertynyttä ylijäämää maakunnassa asukasta kohti oli noin 300 euroa koko maan keskiarvoa vähemmän ja joissakin kunnissa alijäämä oli hälyttävän korkea. Alla esitellään erilaisia tunnuslukuja aihealueesta.

Kunnan tulojen ja menojen tasapainon mittarit ovat:

  • Vuosikate € / asukas
  • Vuosikate ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta
  • Vuosikate prosenttia poistoista
  • Investointien tulorahoitusprosentti
  • Kertynyt yli- tai alijäämä € / asukas



Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Satakunnassa vuosikate on keskimäärin koko maata heikompi ja seitsemän kunnan osalta tunnusluku oli negatiivinen vuonna 2011. Ääripäät olivat Harjavalta (-241 euroa asukasta kohti) ja Eurajoki (889 euroa asukasta kohti).



Valtio myöntää vuosittain joillekin kunnille ns. harkinnanvaraista avustusta, joka nykyään toteutetaan kunnan valtionosuuden harkinnanvaraisena korotuksena. Vuosikatteen negatiivisuus ilman tätä harkinnanvaraista avustusta on yksi ns. kriisikuntakriteeri. Vuonna 2011 harkinnanvaraista avustusta Satakunnassa saivat Honkajoki (300 000 euroa), Jämijärvi (350 000) ja Lavia (500 000). Alla olevassa kuviossa Satakunnan ja koko maan keskiarvot on poistettu, koska ne ovat aivan eri skaalalla suhteessa yksittäisiin kuntiin.



Vuosikatteen riittävyys poistoihin (vuosikate prosenttia poistoista) kertoo sen, kuinka hyvin tulorahoituksella kyetään kattamaan poistot. 11 kunnassa tämä tunnusluku oli alle 100 %, eli vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Ääripäät tässä olivat vuonna 2011 Harjavalta (-156,9 %) ja Eurajoki (279,9 %).



Investointien tulorahoitusprosentti* kertoo, kuinka suuri osa investointien omahankintamenosta kyetään rahoittamaan tulorahoituksella. Tämä tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden investoinneista, joka jää rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä.



Kertynyt yli- tai alijäämä asukasta kohti on tärkeä kriisikuntakriteeri, joka kuvaa tulojen ja menojen tasapainoa yhtä tilikautta pidemmällä aikavälillä. Kuudella Satakunnan kunnalla oli taseessaan kertynyttä alijäämää vuonna 2011.



* Vuosikate % poistoista ja investointien tulorahoitusprosentti ovat negatiivisia, kun kunnan vuosikate on negatiivinen. Tällöin näitä tunnuslukuja ei voida tulkita tavanomaiseen tapaan. Suuret poistot ja investoinnit kasvattavat tällöin tunnuslukujen arvoa ja tulorahoitukseen liittyvät ongelmat näyttävät pienemmiltä, vaikka tosiasiassa ongelmat ovat tällöin suurempia. Muutokset negatiivisen vuosikatteen kuntien poistoissa ja investoinneissa saattavat vääristää jonkin verran myös maakunnan ja koko maan keskimääräisiä tunnuslukuja.


Lisätietoa sivuilla käytetyistä kuntatalouden mittareista:
Laamanen, J.-P. ja Saari, S. (2009). Kuntatalouden tilan arviointi ja mittarit - Sovelluskohteena Satakunnan kuntien talous 1998-2007. Julkaisusarja A – Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, Nro 29/2009.
-Koko tutkimus (pdf, 604 kB)


Lisätietoja:

Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen
puh. 044 711 4350
etunimi.sukunimi(at)satakunta.fi
Sivu päivitetty 5.03.2015