Mittaristo: seutukuntien kilpailukyky 2010

Tällä sivulla tarkastellaan Satakunnan seutukuntien kilpailukykyä vuonna 2010 kuuden tekijän muodostaman mittariston avulla. Muuttujat ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Tarkempi seloste löytyy sivun lopusta.


Alla olevissa kuvioissa on käytetty erivärisiä viivoja kuvaamaan Satakunnan seutukuntia, Suomen seutukuntien mediaania ja TOP TENiä. Kaikki indeksit on verrattu maan seutukuntien (71 kpl, v. 2010 aluejaolla) keskimmäiseen arvoon eli mediaaniin. Näin suuret poikkeamat keskiarvosta eivät vaikuta tuloksiin, kuin jos verrokkina käytettäisiin keskiarvoa. TOP TEN tarkoittaa kymmenettä arvoa, eli kussakin muuttujassa kymmenenneksi parhaan seutukunnan arvo muodostaa TOP TENin viivan.

Mitä ulompana viiva kulkee, sitä parempi on alueen kilpailukyky kussakin muuttujassa. Esimerkiksi jos jonkin alueen muuttuja saa arvokseen 150, tarkoittaa se puolitoistakertaista arvoa mediaaniin verrattuna. Jos viiva kulkee sisempänä kuin 100, on arvo mediaania pienempi (, joka saa aina arvon 100).

Otetaan esimerkiksi koulutustaso (korkeakoulutettujen osuus väestöstä) vuonna 2010. Porin seutukunta saa arvon 12,76 %ja Rauman arvon 12,58 %, eli arvot ovat 23 ja 21 % mediaania (10,38 %) korkeampia. Näin Porin seutukunta saa indeksin arvoksi 123 ja Rauma 121. Pohjois-Satakunnan arvo (8,60 %) on mediaania 17 % alempi, joten indeksin arvoksi muodostuu 83. Yksikään Satakunnan seutukunnista ei yllä TOP TENiin, sillä siihen pääsee ylittämällä mediaanin 1,5-kertaisesti, sillä TOP TENin indeksi saa arvon 150. Mittarit on valittu sidosryhmäyhteistyönä.

HUOM! Mittaristoa on uudistettu vuoden 2009 jälkeen korvaamalla arvonlisäys liikevaihdolla, mikä mahdollistaa entistä pienemmän viiveen (n. vuosi) sekä parantaa yritysten kilpailukyvyn seuraamista. Uudistettuja muuttujia ovat:

  • Innovatiivisuus (lasketaan yritysten t&k-menojen suhteella liikevaihtoon)
  • Työn tuottavuus (liikevaihto/henkilötyövuosi)
  • Teollisuusvaltaisuus (teollisuuden liikevaihdon osuus alueen yritysten liikevaihdosta)


Muutosten vuoksi vuosien 2010 ja 2009 tiedot eivät ole vertailukelpoisia vanhojen tietojen kanssa, mutta vuodet 2010 ja 2009 ovat keskenään vertailukelpoisia.

Kilpailukyky osatekijöittäin Satakunnan seutukunnissa v. 2010

  • Innovatiivisuus (yritysten t&k-menojen osuus liikevaihdosta) on Rauman seudulla hyvin korkea (indeksin arvo 165), ja Porin seutukunnassakin selvästi mediaania korkeampi (125). Pohjois-Satakunnassa arvo jää hieman mediaanista (84), mutta on kohonnut selvästi edellisvuodesta. TOP TENin arvo on korkein tarkasteltavista muuttujista (290) johtuen tämän muuttujan kymmenen ensimmäisen seutukunnan yritysten t&k-menojen huomattavasta määrästä.
  • Työllisyysaste on Porin seudulla ja Pohjois-Satakunnassa mediaanin luokkaa (100). Rauman seutu ylittää mediaanin (106). TOP TENin raja kulkee 109:ssä.
  • Yritysdynamiikka on Porin ja Rauman seudulla mediaanin tuntumassa (indeksin arvot 102 ja 104). Sen sijaan Pohjois-Satakunnassa indeksi on alle mediaanin (arvo 92). TOP TENin raja kulkee 115:ssa.
  • Työn tuottavuudessa Porin seutu saa arvon 137 ja Rauman seutu arvon 168, jotka molemmat ovat siten mediaania selvästi korkeammalla. Rauman seutu yltää TOP TENiin (raja 167) sijalle 9. Porin seudun asema on parantunut etenkin metalliteollisuuden ja sen alatoimialoista metallien jalostuksen nousun myötä. Pohjois-Satakunta on mediaania vähän alemmalla tasolla arvolla 95 todennäköisesti runsaasti liikevaihtoa tuottavan raskaan teollisuuden vähäisemmän osuuden vuoksi.
  • Koulutustasossa Porin ja Rauman seudun indeksit (123 ja 121) ovat miltei samaa luokkaa. Pohjois-Satakunta jää mediaanin alle (83). TOP TEN on yhä selvästi (150) Satakunnan seutukuntia korkeampi johtuen pääosin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden suuremmasta osuudesta. Satakunnan seutukuntien ero mediaaniin on kuitenkin hieman supistunut edellisvuodesta.
  • Teollisuuden osuudessa liikevaihdosta Rauman seutu (147) sijoittuu TOP TENiin tuntumaan (raja 149) sijalle 12. Porin seudun indeksi (120) on mediaania selvästi korkeampi, ja kohentunut merkittävästi metallien jalostuksen liikevaihdon noustua huomattavasti vuoden 2010 aikana metallien hintojen nousun ansiosta. Pohjois-Satakunnan indeksi (97) on yhä lähellä mediaania.

 

Satakunnan seutukuntien sijoittuminen osatekijöittäin

Alla on kuuden osatekijän mukainen järjestys vuonna 2010. Lista kaikista maan seutukunnista (71 kpl) löytyy Mittaristo: seutukuntien sijoitus 2010-sivulta. Indeksi on painottamaton keskiarvo kuudesta muuttujasta.

  • Porin seutukunnan kilpailukyky on mediaania selkeästi parempi työn tuottavuudessa (sijaluku 15), teollisuusvaltaisuudessa ja koulutustasossa. Innovatiivisuuden, yritysdynamiikan ja työllisyysasteen sijaluvut ovat edellä mainittuja heikompia, mutta mediaania korkeampia.
  • Rauman seudulla yritysdynamiikka on mediaania jonkin verran korkeampi (sija 25). Työn tuottavuus on maamme seutukuntien korkeimpia (sija 9) raskaan teollisuuden suuren painoarvon ansiosta. Alue pärjää tästä syystä edelleen hyvin myös teollisuusvaltaisuudessa (sijaluku 12). Työllisyysaste (17) ja innovatiivisuus (17) ovat selvästi mediaania korkeampia. Koulutustaso on alueen heikoin osatekijä, mutta se on silti mediaania korkeampi.
  • Pohjois-Satakunnassa yritysdynamiikka, innovatiivisuus, työllisyysaste ja teollisuusvaltaisuus ovat mediaanin luokkaa. Koulutustasossa sijoitus on heikohko. Työn tuottavuus on vähitellen kivunnut lähelle mediaania.



Satakunnan seutukuntien sijoittuminen osatekijöittäin v. 2010

Osatekijöiden muutos 2010 vs. 2009: kilpailukyky keskimäärin parantunut Satakunnassa

Merkittävin muutos Satakunnan seutukuntien sijoituksessa maan seutukuntien joukossa verrattaessa vuotta 2010 vuoteen 2009 on tapahtunut yritysdynamiikassa. Erityisesti Rauman seudulla dynamiikka on parantunut mm. vilkastuneen yritysperustannan ansiosta. Innovatiivisuus parani suhteellisesti eniten Pohjois-Satakunnassa.

Teollisuusvaltaisuudessa sijoitus parani selvästi Porin seudulla mm. metallien jalostuksen nousun ansiosta. Rauman seudulla ja Pohjois-Satakunnassa sijoitus heikkeni vähän.

Työllisyysaste, työn tuottavuus ja koulutustaso ovat pysyneet Satakunnan seutukunnissa keskimäärin lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna.

Satakunnan seutukuntien sijoittuminen osatekijöittäin v. 2009

Kilpailukyvyn suhteellinen muutos Satakunnan seutukunnissa 2009-2010

Yllä on kuvattu vuoden 2010 kilpailukykyä ja muutosta vuodesta 2009. Muutosta voi tarkastella myös alla olevan yhteenvetotaulukon avulla, jossa prosentuaalisen vuosimuutoksen lisäksi muutosta on havainnollistettu plussien, nollan ja miinusten avulla seuraavasti:

0 muutos < 1 %
+/ - muutos 1 % - 5 %
++/ -- muutos 5 % - 10 %
+++/ --- muutos yli 10 %

Jokaisen muuttujan prosentuaalinen muutos on laskettu vertaamalla vuoden 2010 indeksin arvoa vuoteen 2009. Se tarkoittaa seutukunnan suhteellisen aseman muuttumista mediaaniin nähden, sillä indeksin arvo 100 on kunkin vuoden mediaani. Esimerkiksi jos jonkin seutukunnan jonkin muuttujan arvo laskisi absoluuttisesti vuoden aikana, mutta samansuuruinen lasku tapahtuisi myös muissa seutukunnissa (ja myös mediaanissa), indeksin arvo pysyy samana, eikä muutosta kilpailukyvyssä synny.

Tarkemmat tiedot Excel-tiedostona taulukkoa klikkaamalla!

Vuoden 2010 aikana Satakunnan seutukuntien kehityksessä mediaaniin nähden on havaittavissa seuraavia muutoksia. Yritysdynamiikka on parantunut selvästi Rauman seudulla, mutta jonkin verran myös Pohjois-Satakunnassa. Porin seudulla on pientä laskua. Pohjois-Satakunnassa innovatiivisuus on suhteellisesti kohentunut selvästi. Teollisuusvaltaisuus on kasvanut huomattavasti Porin ja hieman Rauman seutukunnassa. Työn tuottavuus on kohonnut merkittävästi Porin ja Rauman seuduilla. Työllisyysaste ja koulutustaso ovat pysyneet lähes ennallaan.


Valitut alueelliset kilpailukykymuuttujat on laskettu seuraavasti:

  • Yrittäjyyttä kuvaavaksi osaindeksiksi on valittu yritysdynamiikka ((aloittaneet + lopettaneet yritykset)/yrityskanta). Tämä kuvaa uudistumista yritysrakenteissa.
  • Toimialarakennetta ja alueellista erikoistumista kuvaavaksi muuttujaksi on valittu teollisuusvaltaisuus, joka tarkoittaa teollisuuden osuutta alueen liikevaihdosta. Teollisuuden menestyminen kuvaa alueen pärjäämistä globaalissa kilpailussa.
  • Osaamista kuvaava muuttuja on korkea-asteen (alempi ja ylempi sekä tutkija) tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä.
  • Innovatiivisuutta kuvaa yritysten t&k-menojen osuus liikevaihdosta.
  • Työn tuottavuus on laskettu yritysten liikevaihdolla henkilötyövuotta kohti.
  • Työllisyysaste tarkoittaa työllisten osuutta 15-64 v. väestöstä.



Laskentaperusteista on saatavilla lisätietoa Seloste-sivulla


Sivu päivitetty 4.05.2015