SataEnnakointi -hanke: Maakuntakysely

Sisällysluettelo

1. Miksi kysely tehtiin?
2. Miten kyselylomake laadittiin?
3. Kyselyn käytännön toteutus
4. Tuloksia
5. Toimintasuosituksia

1. Miksi kysely tehtiin?

Internetkysely oli osa Satakunnan maakuntaohjelman 2007–2010 laadintaa. Satakuntaliitto pyrki saamaan esille satakuntalaisten eri alojen asiantuntijoiden arvioita maakunnan tulevaisuuteen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä ja kehityssuunnista. Satakuntaliitto suoritti 571 eri organisaatioita ja toimijoita edustavalle vaikuttajalle suunnatun internetkyselyn, jonka toteutti Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan maakunnan nykyisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden tuomia mahdollisuuksia ja uhkia. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan ja luokittelemaan Satakunnan kilpailuetuja sekä tuomaan esille ideoita maakunnan kehittämiseksi.

Maakuntaohjelman tehtävä on yhteensovittaa maakuntaan kohdistuvat ohjelmat ja suunnitelmat (mm. aluekeskusohjelmat, osaamiskeskusohjelmat, EU-ohjelmat jne.). Lisäksi maakuntaohjelmaan pyritään sisällyttämään kaikki maakunnallisesti merkittävät hankkeet ja toimenpiteet, jotka on tarkoitus rahoittaa valtion talousarvion aluekehitysmäärärahoin vuosina 2007–2010.

Kyselyn avulla pyritään tekemään realistisimpia arvioita maakunnan kehittämistarpeista. Lisäksi kyselyn tarkoitus oli herättää laajempaa mielenkiintoa maakunnan kehittämistä ja tulevaisuutta kohtaan.


2. Miten kyselylomake laadittiin?

Kyselylomakkeen laativat erikoistutkija Heikki Rantala ja tutkija Katja Laitinen TuKKK:n Porin yksiköstä yhteistyössä Satakuntaliiton kanssa.

Kyselylomaketta laadittaessa on tärkeää pyrkiä erottamaan olennainen epäolennaisesta. Vastaukset riippuvat siitä, mitä kysytään. Satakunnan erityispiirteiden lisäksi Satakunta on kytkettävä osaksi laajempia suomalaisia ja kansainvälisiä kehityssuuntia. Tässä olivat apuna aikaisemmat aluekehitystä koskevat tutkimukset ja selvitykset.

Tärkeimmät kyselyn laatimisessa käytetyt tausta-aineistot olivat:
• Huovari, Janne & Kangasharju, Aki & Alanen, Aku. 2001. Alueiden kilpailukyky. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja n:o 176.
• Hämäläinen, Timo J. & Heiskala, Risto. 2004. Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnan uudistumiskyky. Helsinki. Edita.
• Raunio, Mika & Linnamaa, Reija. 2000. Asuin- ja elinympäristön laatu ja kaupunkiseutujen kilpailukyky. Osaajien preferenssit ja tyytyväisyys Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seuduilla. Tampereen yliopisto. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö SENTE. Julkaisuja 9/2000
• Satakunnan korkeakoululaitos 2008.
• Satakunnan palveluvisio 2010.
• Satakunnan teknologiastrategia.
• Satakunnan visio 2010.
• Satakuntaliiton tekemät SWOT-analyysit.
• Wilenius, Markku. 2004. Luovaan talouteen. Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana. Helsinki: Edita.
• Välittävä, kannustava ja luova Suomi. Katsaus tietoyhteiskuntamme syviin haasteisiin. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 18. Eduskunnan kanslian julkaisu 4/2004.
• Yhdessä huipulle. Helsingin seudun innovaatiostrategia. Culminatum.

Ennen varsinaisen kyselyn toteuttamista lomake testattiin Sataveto-hankkeilla sekä Satakunnan klubin jäsenillä (yhteensä 39 henkilöä). Testikysely lähetettiin 9.1.2005. Testikyselyn vastausten ja kyselyn sisältöä koskevien kommenttien perusteella lomakkeeseen tehtiin muutoksia ja tarkennuksia.

Kyselylomaketta pääset katsomaan tästä.


3. Kyselyn käytännön toteutus

Internetkyselystä tiedotettiin medialle 18.1.2006. Seuraavana päivänä 19.1.2005 kysely lähetettiin 571 eri organisaation edustajalle Satakunnassa. Vastausaikaa annettiin 30.1.2006 asti. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi 270 henkilöä, joten vastausprosentti on 47. Kysely toteutettiin Internet-pohjaisella Webropol-ohjelmalla.

Kyselyn kohderyhmän muodostavat satakuntalaiset:
• kunnallishallinnon edustajat, osuus kyselyyn vastanneista 32 %
• oppilaitosten edustajat (koulutus ja tutkimus) 23 %
• valtion aluehallinnon edustajat 8 %
• yhdistysten tai poliittisten puolueiden edustajat 7 %
• yrittäjät tai elinkeinoelämän edustajat 12 %
• muiden organisaatioiden edustajat 18 %.

Alueellisesti vastanneet jakautuivat seuraavasti:
• Porin seutukunta 61 %
• Rauman seutukunta 16 %
• Pohjois-Satakunta 15 %
• Satakunnan ulkopuolella 8 %.

Porin seutukuntaan kuuluvat Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Ulvila ja Vampula.

Rauman seutukuntaan kuuluvat Eura, Eurajoki, Kiukainen, Kodisjoki, Köyliö, Lappi, Rauma ja Säkylä.
Pohjois-Satakunnan seutukuntaan kuuluvat Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Lavia ja Siikainen.


4. Tuloksia

Kyselyllä kerättiin suuri määrä informaatiota: kyselylomakkeessa oli yhteensä 119 kysymystä. Vastaajan taustatietojen lisäksi kysyttiin Satakunnan kilpailukykyä asuin- ja elinympäristönä sekä yritysten toimintaympäristönä. Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa eri toimialojen merkitykseen tulevaisuudessa. Lisäksi vastaajat arvioivat tulevaisuuden uhkia ja mahdollisuuksia sekä erilaisia kehittämisideoita.

Vastausten jakautumista kuhunkin kysymykseen pääset katsomaan tästä: Suorat jakaumat.

Luvuissa 4.1 -4.6 on esitetty keskeisimpiä tuloksia. Vastauksia on analysoitu käyttämällä taustamuuttujina vastaajan asuinseutukuntaa sekä taustaorganisaatiota. Kustakin kysymyksestä on laskettu ns. keskiarvoprofiilit, joita pääset katsomaan tästä: Keskiarvoprofiilit.


4.1. Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna?

Viisi Satakunnan vahvuutta asuin- ja elinympäristönä:
1. Luonnon läheisyys
2. Asumiskustannukset
3. Puhdas ja saasteeton ympäristö
4. Harrastusmahdollisuudet
5. Puistot ja viheralueet

Viisi Satakunnan asuin- ja elinympäristön kehittämisaluetta:
1. Toimiva paikallisliikenne
2. Työpaikan löytyminen
3. Suvaitsevaisuus
4. Ilta- ja yöelämä
5. Kansainvälisyys

Satakuntaa pidetään muuhun maahan verrattuna rauhallisena ja asumiskustannuksiltaan edullisena asuinpaikkana. Vahvuudet liittyvät yksiöiden ja perheiden vapaa-ajan viettoon ja luonnonympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Sitä vastoin muuhun maahan verrattuna työpaikan löytymisen, liikkumisen julkisilla liikennevälineillä ja laajempana kokonaisuutena sosiaalisen elämän vilkkauden katsotaan olevan Satakunnan ulkopuolella vilkkaampaa.

Seutukunnittain tarkasteltuna käsitykset Satakunnasta asuin- ja elinympäristönä ovat hyvin samansuuntaisia. Joitakin eroja on kuitenkin havaittavissa – kysely antaa suhteellisen hyvän kuvan vallitsevasta asuin- ja elinympäristön eroista eri seutukunnissa.

Pohjois-Satakunnassa muuta Satakuntaa selvästi suurimpana vahvuutena pidetään puhdasta ja saasteetonta ympäristöä. Vastaavasti Pohjois-Satakunnassa arvioidaan muuta maakuntaa heikommaksi kaukoliikenteen toimivuus, kauppojen läheisyys ja kulttuuritarjonta. Porin seudun vahvuuksia ovat mm. asumiskustannukset, erikoisliikkeet ja harrastusmahdollisuudet. Rauman seudulla käsitykset asuin- ja elinympäristöstä ovat kokonaisuudessaan lähellä koko maakunnan keskiarvoa. Rauman seudun heikkouksiksi koetaan imago, ilta- ja yöelämä, luonnon läheisyys, puhdas ja saasteeton ympäristö sekä viheralueet.

Vastaajien taustaorganisaation mukaan tarkasteltuna erot ovat suhteellisen vähäisiä. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että kunnallishallinnon, oppilaitosten, yhdistysten ja poliittisten puolueiden sekä muiden organisaatioiden edustajien välillä näkemyseroja ei juurikaan ole. Sitä vastoin eroja tulee jonkin verran esille verrattaessa valtion aluehallinnon ja elinkeinoelämän edustajien vastauksia. Valtion aluehallinnon edustajat pitävät elinkeinoelämän edustajiin verrattuna selvästi myönteisempinä seuraavia tekijöitä: asuinalueen imago, asumiskustannukset, erikoisliikkeet, erilaiset asumismuodot, kauppojen läheisyys, kulttuuritarjonta sekä puistot ja viheralueet.


4.2. Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan yritysten toimintaympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna?

Viisi Satakunnan vahvuutta yritysten toimintaympäristönä:
1. Edullinen kustannustaso
2. Sopivien maa-alueiden ja tilojen saatavuus
3. Julkiset yrityspalvelut
4. Henkilöstöresurssit, osaavan työvoiman saanti
5. Toimiva informaatio- ja kommunikaatioinfrastruktuuri

Viisi Satakunnan yritysten toimintaympäristön kehittämisaluetta:
1. (Riski)pääoman tarjonta
2. Rahoitus perustutkimukseen
3. Houkuttelevuus kansainvälisten investointien kohdealueena
4. Satakunnan organisaatioiden toiminta yhteistyössä
5. Osallistuminen kansainväliseen kauppaan

Yritysten toimintaympäristönä tärkeimpänä vahvuutena muuhun Suomeen verrattuna pidetään edullista kustannustasoa sekä yrittämiseen soveltuvien fyysisten tilojen tarjonta. Myös yritystoiminnan perusedellytysten kuten julkisten yrityspalvelujen, työvoiman saannin ja infrastruktuurin katsotaan olevan suhteellisen hyvällä tasolla muuhun Suomeen verrattuna.

Yleisesti voidaan todeta, että yrittämisen välttämättömät edellytykset ovat kunnossa. Sitä vastoin kehittämisalueina nousevat esille tekijät, jotka vaativat tutkimusta ja tuotekehitystä (riskipääoman tarjonta ja perustutkimus). Heikkoutena on pidettävä satakuntalaisten organisaatioiden puutteelliseksi koettua yhteistyökykyä. Lisäksi Satakuntaa pidetään suhteellisen epäkansainvälisenä ympäristönä. Globalisoituvassa taloudessa olisikin erityisesti pohdittava keinoja paitsi kansainvälistymiseen, myös alueellisen yhteistyön kehittämiseen Satakunnan sisällä.

Vastaajien taustaorganisaatiolla näyttäisi olevan suhteellisen vähän merkitystä vastaajien käsityksiin Satakunnasta yritysten toimintaympäristönä. Sitä vastoin vastaajan asuinpaikan mukaan käsityseroja näyttäisi olevan jonkin verran enemmän. Pohjois-Satakunnassa yritysten toimintaympäristöä pidetään keskimäärin heikompana kuin Porin ja Rauman seutukunnissa. Porin ja Rauman seutukunnat ovat toisiinsa verrattuna tasaväkisen kilpailukykyisiä alueita.

Kokonaisuutena arvioituna maakunnassa vallitsee suhteellisen yhdenmukainen käsitys Satakunnan vahvuuksista ja heikkouksista yritysten toimintaympäristönä.

4.3. Tulevaisuus: Miten arvioit seuraavien toimialojen merkitystä Satakunnan kehitykselle seuraavan viiden vuoden aikana?

Satakunnan kymmenen avaintoimialaa tärkeysjärjestyksessä:
1. Metalliteollisuus
2. Sähkön tuotanto ja jakelu
3. Kauppa
4. Elintarviketeollisuus
5. Kemiallinen metsäteollisuus
6. Logistiikka
7. Automaatio
8. Majoitus, ravitsemus ja matkailu
9. Kulttuuri
10. Kodin palvelut

Eri toimialojen vertailussa on otettava huomioon, että kyselyssä esitetty toimialaluettelo ei ollut kaiken kattava. Luettelo laadittiin käyttämällä hyväksi Satakunnan palveluvisiossa 2010, Satakunnan teknologiastrategiassa sekä Satakunnan visiossa 2010 määriteltyjä avaintoimialoja. Näin ollen toimialaluettelo oli jo valmiiksi valikoitunut. Valikoituneisuudesta huolimatta toimialojen merkityksestä tulevaisuudessa on eroja eri vastaajaryhmissä. Erot ovat suurempia alueellisesti kuin eri organisaatioiden edustajien välillä.

Metalliteollisuus sekä sähkön tuotanto ja jakelu ovat tärkeitä Satakunnan elinkeinoelämän tukijalkoja. Niiden merkitys arvioitiin tärkeäksi myös tulevaisuudessa. Myös kaupan ja elintarviketeollisuuden merkitys arvioitiin korkealle.

Tevanake-teollisuutta pidetään auringonlaskun alana. Tämä näkyy erityisesti Porin seudun vastauksissa. Toisaalta alueiden välisessä vertailussa juuri tevanake-teollisuuden merkitys jakaa eniten mielipiteitä. Pohjois-Satakunnassa tevanake-teollisuuden merkitystä pidetään selvästi tärkeämpänä kuin muilla alueilla keskimäärin, mutta myös Pohjois-Satakunnassa tevanake-teollisuuden tulevaisuuden merkitystä pidetään vähäisenä. Kemiallisen metsäteollisuuden tulevaisuuden merkitys arvostetaan suhteellisen korkealle Porin ja Rauman seudulla mutta erityisesti maakunnan ulkopuolella asuvien keskuudessa.

Vastaajien käsitystä toimialojen merkityksestä seuraavan viiden vuoden aikana voidaan pitää pitkälti olemassa olevaan ja perinteeseen luottavana. Palvelualoista kauppa on listalla kolmantena. Palvelualoista majoitus, ravitsemus ja matkailu, kulttuuriala sekä kodin palvelut ovat sijoilla kahdeksan - kymmenen.


4.4. Tulevaisuus: Kuinka suurina uhkina pidät seuraavia tekijöitä Satakunnalle seuraavan viiden vuoden aikana keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna?

Kymmenen suurinta uhkaa:
1. Jatkuva väestötappio
2. Koulutettujen poismuutto
3. Ikärakenteen vanheneminen
4. Valtion ja EU:n määrärahojen kohdentuminen maakuntaan pienenee
5. Yhteistyön toimimattomuus maakunnan eri organisaatioiden kesken
6. Kasvuyritysten vähäisyys
7. Maakunnan imago heikkenee
8. Vähäiset panostukset tuotekehitykseen ja tutkimukseen
9. Satakunnan merkitys valtakunnan politiikassa heikkenee
10. Teollinen toimialarakenne heikkenee globalisaation myötä

Satakunnan suurimmat uhat muuhun Suomeen verrattuna liittyvät väestökehitykseen: kolme suurinta uhkaa ovat edelleen jatkuva väestötappio, koulutetun väestön poismuutto sekä ikärakenteen vanheneminen. Vasta toissijaisesti uhkien nähdään liittyvän EU-tason tai valtakunnan tason edunvalvontaan tai yritysten toimintaedellytyksiin. Myös Satakunnan ulkoisen kuvan, imagon, heikkeneminen on kymmenen suurimman uhan joukossa.

Uhkakuvien kannalta tilanteen tekee ongelmalliseksi se, että väestömuutoksiin vaikuttaminen on erittäin vaikeaa ja myönteiset tulokset näkyvät vasta useiden vuosien, ehkä jopa vuosikymmenten kuluttua. Sitä vastoin valtion ja EU:n määrärahojen kohdentumiseen maakuntaan, yhteistyöhön maakunnan eri organisaatioiden kesken, kasvuyritysten toimintaan tai maakunnan imagon rakentamiseen on mahdollista vaikuttaa aktiivisilla toimilla väestömuutoksiin vaikuttamiseen verrattuna huomattavasti lyhyemmässä ajassa.

Optimistisimmin Satakunnan tulevaisuuteen suhtautuvat valtion aluehallinnon edustajat. Suurimpia uhkia puolestaan näkevät oppilaitosten edustajat sekä yrittäjät ja elinkeinoelämän edustajat. Alueellisessa tarkastelussa Satakunnan ulkopuolella asuvat arvioivat Satakunnan tulevaisuuden uhat vähäisemmiksi kuin Satakunnan alueella asuvat.


4.5. Tulevaisuus: Kuinka suurina mahdollisuuksina pidät seuraavia tekijöitä Satakunnalle seuraavan viiden vuoden aikana keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna?

Kymmenen suurinta mahdollisuutta:
1. Kilpailukykyinen telakka- ja offshore-osaaminen
2. Asumis- ja elinkustannusten pysyminen edullisella tasolla
3. Kilpailukykyiset ja erikoistuneet satamat ja satamayhteistyö
4. Jatkuvasti kehittyvä korkeakoululaitos
5. Monipuolinen energiaosaaminen ja energiayliomavaraisuus
6. Osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen
7. Vientiteollisuuden huippuosaaminen
8. Luonnon virkistyskäyttö
9. Saavutettavuuden parantaminen (liikenne)
10. Elintarviketuotannon, -jalostuksen ja -tutkimuksen monipuolistuminen

Satakunnan tulevaisuuden mahdollisuuksia arvioitaessa mahdollisuuksia nähdään sekä olemassa olevissa toiminnoissa (telakka- ja offshore-osaaminen, kilpailukykyiset satamat ja satamayhteistyö, energiaosaaminen) että kehittyvässä koulutuksessa ja osaamisessa (korkeakoululaitoksen ja osaamiskeskittymien kehittäminen. Lisäksi asumis- ja elinkustannusten edullisuutta pidetään etuna.

Myös mahdollisuuksien suhteen eri vastaajaryhmät ovat suhteellisen yksituumaisia. Porin ja Rauman seutujen välillä ei keskimäärin ole juurikaan eroja. Pessimistisimmin tulevaisuuden mahdollisuuksiin suhtaudutaan Pohjois-Satakunnassa


4.6. Tulevaisuus: Miten arvioit seuraavia ideoita Satakunnan kehittämisen kannalta?

Hyvät ideat
1. Satakuntaan palkataan eri alojen huippuosaajia
2. Satakunnan korkeakoululaitos panostaa Satakunnan kansainväliseen markkinointiin yhtenäisenä koulutus- ja tutkimusalueena.
3. Selvitetään, miten yritysten kaupallistamatta jääneitä ideoita voitaisiin jalostaa
4. Kootaan korkean tason yritysvetoinen johtoryhmä sparraamaan elinkeinopolitiikkaa
5. Kunnat muokkaavat henkilöstöpolitiikkaansa tukemaan innovatiivisuuteen kannustavan organisaatiokulttuurin rakentamista.
6. Satakunnan korkeakoululaitos tehostaa kansainvälistä opiskelijarekrytointia
7. Kulttuuria rahoitetaan huomattavasti nykyistä enemmän
8. Kootaan kansainvälinen asiantuntijaryhmä ideoimaan Satakunnan tulevaisuutta
9. Perustetaan kansallinen luovan talouden pilottialue
10. Julkisten liikuntatilojen soveltuvin osin maksuttomaksi muuttaminen (esim. uimahallit)
11. Paikallisliikenne soveltuvin osin maksuttomaksi

Vastaajille esitettiin vielä joukko kysymyksiä, joiden taustalla oli enimmälti osin Helsingin seudun innovaatiostrategia. Kysymyksen pääasiallinen tarkoitus oli selvittää vastaajien suhtautumista radikaaleihin ideoihin.

Julkisten liikuntatilojen ja paikallisliikenteen maksuttomuutta soveltuvin osin muuttaminen sai kaikkein vähiten kannatusta. Myöskään kansallinen luovan talouden pilottialue, kansainvälisen asiantuntijaryhmän kokoaminen ja kulttuurin nykyistä suurempi rahoitus eivät saavuttaneet vastaajien suosiota.

Tulosten valossa Satakunnan kannattaisi panostaa eri alojen huippuosaajien rekrytointiin, korkeakoululaitoksen kehittämiseen, innovaatiotoimintaan sekä aktiivisempaan elinkeinopolitiikkaan.


5. Toimintasuosituksia

Satakunnan markkinointi viihtyisänä ja edullisena asuin- ja elinympäristönä
Satakuntalaisten julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin organisaatioiden nykyistä tiiviimpi yhteistyö ja kumppanuuksien etsiminen
Maakunnan ulkopuolisten kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien etsiminen
Osaamis- ja koulutustason vahvistaminen
o Eri alojen huippuosaajien rekrytointi
o Satakunnan kehittäminen koulutusmaakuntana: täydennyskoulutus sekä maahanmuuttajien kouluttaminen Satakunnan ja laajemmin Suomen työvoimapula-aloille
Innovatiivinen elinkeinopolitiikka, joka pitää sisällään ainakin seuraavat osa-alueet
o Satakunnan vahvojen toimialojen toiminnan ja työvoimatarpeen turvaaminen
o Kasvuyrittäjyyteen kannustaminen
o Innovaatioympäristöjen kehittäminen
o Menestyksen esille nostaminen
Sivu päivitetty 5.03.2015