Satakunnan alueellinen ja yritysten kilpailukyky

Satakunnan talouden kilpailukyky -tutkimus (ladattavissa sivun lopussa)

Maakunnan vahvuuksia ovat mm. saavutettavuus ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä, heikkouksia mm. väestön ikääntyminen, t&k-menot ja korkeakoulutettujen määrä

Satakunnan alueelliset kilpailukykyresurssit ja yritysten kilpailukyky -tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa Satakunnan keskeiset taloudellisen kilpailukyvyn vahvuudet ja heikkoudet, analysoida satakuntalaisten yritysten selviytymistä kovenevassa kilpailussa sekä tarkastella alueellisten kilpailukykytekijöiden ja yritysten kilpailukykyedellytysten keskinäisiä vaikutuksia Satakunnassa. Kyseessä lienee ainutlaatuinen selvitys, jossa jonkin maakunnan kilpailukykyedellytyksiä arvioidaan samanaikaisesti yritys- ja aluetasolla varsin kattavalla toimialajaotuksella ja mittaristolla.

Tutkimuskysymyksiä on kolme.
(1) Mitkä ovat Satakunnan nykyiset keskeisimmät alueelliset kilpailukykyresurssit, kun niitä verrataan koko maan keskimääräiseen kehitykseen?
(2) Millaiset kilpailukykyedellytykset satakuntalaisilla yrityksillä on suhteessa saman toimialan yrityksiin maassamme tai suhteessa joihinkin yleisiin vertailuarvoihin?
(3) Millaisia yhtymäkohtia voidaan löytää alueellisen – erityisesti Satakunnan – kilpailukykyresurssien ja yritystason aineistosta esiin tulevien menestys- ja uhkatekijöiden välille?

Kilpailukyvyn muuttujat jaetaan tässä inhimillisen pääoman, innovatiivisuuden, alueellisen keskittymisen ja saavutettavuuden luokkiin, joissa kussakin kilpailukykytekijöitä mitataan usealla eri mittarilla. Mittaristo täydentää uusimpien suomalaisten empiiristen kilpailukykytutkimusten (Huovari, Kangasharju ja Alanen 2001 ja Piekkola 2006) mittareita Satakuntaa koskevilla muuttujilla ja tuoreimmilla tilastohavainnoilla. Yritystason aineistoon perustuva toimialoittainen kilpailukykytarkastelu tehdään perinteisen tilinpäätösanalyysin avulla ja yrityshaastattelujen perusteella. Satakunnan toimialojen kilpailukykyä arvioidaan lisäksi liikevaihdon ja työllisyyden (henkilöstön määrällä mitattuna) kehityksen 1995–2005/2006 avulla vertaillen niitä koko maan vastaavaan kehitykseen.

Keskeiset tulokset ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta liittyvät Satakunnan suhteellisiin vahvuuksiin ja heikkouksiin. Suhteellisia vahvuuksia Satakunnassa ovat saavutettavuus (erityisesti vientimenestys ja osin maantie- ja lentoliikennesaavutettavuus), väestötiheydellä mitatut agglomeraatioedut (keskittymisetu) ja osin myös inhimillisen pääoman luokkaan kuuluva keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä. Keskeisiä alueellisia heikkouksia Satakunnassa ovat t&k-menot/arvonlisäys(/asukas) -taso ja -kehitys 1995–2005, väestön ikääntyminen ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä.

Satakunnan toimialojen kilpailukyky on vaihtelevaa: menestystä terveydenhuoltoalalla, heikkoa kehitystä sahoilla

Toisen tutkimuskysymyksen osalta havaittiin, että liikevaihdon ja työllisyyden kehityksellä tarkasteltuna kilpailukyky on vuosina 1995–2005 ollut Satakunnassa koko maata parempaa molempien muuttujien osalta vain yksityisissä terveydenhuolto- ja sosiaalialan palveluissa. Erityisesti työllisyyskehityksellä mitattuna kilpailukykyisiä ovat olleet koneiden ja laitteiden valmistus, muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ja elintarviketeollisuus (tosin sen työllisyys on kokonaisuudessaan laskenut). Pelkästään liikevaihdon kasvattamisessa ovat suhteellisesti pärjänneet Satakunnassa kemianteollisuus, metsäteollisuus ja elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus. Tilinpäätösanalyysien perusteella havaittiin, että kannattavuus ja vakavaraisuus ovat vuosina 2000–2003/4 valtaosalla tarkastelluista satakuntalaisista toimialoista varsin hyvät verrattuna koko maan vastaaviin toimialoihin tai Yritystutkimusneuvottelukunnan ohjearvoihin. Toimialoista suuri osa on selkeästi tyydyttävässä tai hyvässä luokassa ja valtaosalla toimialojen mediaaniluokkaan kuuluvista yrityksistä kilpailukykykehitys on tarkasteluperiodilla joko molempien muuttujien tai vähintään toisen osalta ollut parempaan suuntaan. Poikkeuksen muodostavat sahaus, höyläys ja kyllästys -toimiala sekä elämyspalvelut vakavaraisuuden osalta.

Satakunnan yritysten suurin epävarmuustekijä ulkomaisen ja kotimaisen kilpailun kiristyminen

Tehtyjen yrityshaastatteluiden perusteella havaittiin, että kriittisten menestystekijöiden ja mahdollisten epävarmuustekijöiden joukko vaihtelee merkittävästi toimialoittain. Kotimarkkinoille ja Satakuntaan suuntaavat toimialat valtaosaltaan korostivat kriittisinä menestystekijöinään toimintaympäristössään olevia kysyntätekijöitä (riittävä ostovoima, johdettu kysyntä muiden alueellisten toimijoiden taholta ja suhdannetekijät) ja paikallisissa verkostoissa toimimisen tärkeyttä. Tosin poikkeuksen tekivät muut lääkäripalvelut ja elämyspalvelut, joissa koettiin tärkeiksi valtaosaltaan yrityksen resurssitekijät (henkilökunnan riittävä osaaminen ja ammattitaito) ja puhtaasti liiketoimintaosaamiseen liittyvät asiat. Suurella osalla paikallista yritystoimintaa suurimpana epävarmuustekijänä nähtiin ulkomaisen ja kotimaisen kilpailun kiristyminen. Kasvaville ja globaalisti kilpaileville (teollisuus)toimialoille luonteenomaista on se, että kriittiset menestystekijät liittyvät niiden omiin resurssitekijöihin: osaaminen, innovatiivisuus – erityisesti t&k-toiminta – ja inhimillinen pääoma yleensä ja puhtaisiin liiketoimintaosaamiseen liittyviin tekijöihin. Globaalin kilpailun puristuksessa toimivat alat puolestaan korostivat suurelta osin kustannustehokkuutta ja jalostusasteen nostamista erikoistumisen tai vaikkapa massaräätälöinnin avulla. Teollisuustoimialojen epävarmuustekijät liittyivät valtaosaltaan ei-alueellisiin globaaleihin tai kansallisiin tekijöihin: koveneva globaali kilpailu, kiinailmiö, valmistus ulkomailla ja tuonti, valuuttakurssikehitys, päästökauppa sekä raaka-aineiden ja sähkön hintakehitys.

Kolmannen tutkimuskysymyksen osalta havaittiin, että kasvavien globaalien alojen kriittisten menestystekijöiden kannalta Satakunnan innovaatioaktiivisuus ei tukenut toimialoja, mutta inhimillisen pääoman suhteelliset vahvuudet (keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus sekä kokemus, ammatillinen ja muu inhimillinen pääoma) tukivat alojen kehitystä ja erityisesti Satakunnan hyvä vientisaavutettavuus antaa hyvän alueellisen sopeutumissuojan globaalia kilpailua vastaan suhteessa maahan kokonaisuudessaan. Satakunnan mitatuksi suhteelliseksi vahvuudeksi paljastunut väestötiheys ei ilmennyt yrityshaastatteluiden kriittisissä menestystekijöissä ja toisaalta maantie- ja lentoliikennesaavutettavuutta pidettiin alueellisen kilpailukyvyn mittaustulosten vastaisesti usealla toimialalla epävarmuustekijänä toimimiselle Satakunnassa.


Vähäsantanen, Saku; Karppinen, Ari; Laamanen, Jani-Petri (2007). Satakunnan alueelliset kilpailukykyresurssit ja yritysten kilpailukyky (pdf 8,7 MB). Julkaisusarja A, Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Nro A18/2007.
-LEHDISTÖTIEDOTE
-KALVOTIIVISTELMÄ

Sivu päivitetty 10.03.2015