Satakunnan kilpailukykyresurssit

SATAKUNNAN KILPAILUKYKYRESURSSIT
(teksti Jani-Petri Laamanen, julkaistu Satakunnan talous -lehdessä, kesäkuu 1/2004)

Talouden globalisoituessa Satakunnan elinkeinotoiminnan menestys perustuu kykyyn selviytyä toimijoiden välisessä kilpailussa. Kilpailukyky –käsitteellä viitataan useimmiten yksittäisten yritysten tai kokonaisten maiden kykyyn menestyä. Kuitenkin kilpailua voidaan katsoa käytävän myös alueyksiköiden välillä. Alueen pitkän tähtäimen kilpailukyky koostuu alueella toimivien yritysten kilpailukyvyn lisäksi myös alueen kyvystä turvata elinkeinotoiminnan jatkuvuus, houkutella uusia menestyviä yrityksiä ja taata yrityksille kilpailussa selviämistä tukeva toimintaympäristö.

Alueellisen kilpailukyvyn turvaavat resurssit voidaan ryhmitellä inhimillisen pääoman, innovatiivisuuden, keskittymisen ja saavutettavuuden resursseihin (ryhmittely ja käytetyt indikaattorit perustuvat tutkimukseen Huovari, Kangasharju & Alanen (2001). Alueiden kilpailukyky). Ryhmittely kattaa alueellisen kilpailukyvyn keskeiset ulottuvuudet. Satakunnan kilpailukykyä voidaan arvioida edellä mainittuihin ulottuvuuksiin kuuluvilla indikaattoreilla.

Inhimillinen pääoma

Inhimillinen pääoma - ihmisten tiedot, taidot ja osaaminen - on keskeinen resurssi yksittäisen yrityksen, mutta myös alueen kilpailukyvyn kannalta. Runsas inhimillinen pääoma lisää tuotantotoiminnan tuottavuutta ja luo kilpailuedun markkinoilla. Tietoja, taitoja ja osaamista syntyy hyvin paljon muuallakin kuin koulutuksessa, mutta tästä huolimatta väestön koulutustaso antaa hyvän kuvan inhimillisen pääoman varannosta. Satakunnassa väestön koulutustaso on hieman Suomen keskimääräistä alhaisempi siten, että tutkintoja suorittaneiden osuus oli väestöstä 4 % -yksikköä pienempi kuin koko Suomessa. Tämä selittyy pääosin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden vähäisellä osuudella Satakunnan väestöstä. Keskiasteen tutkintojen osuus on Satakunnassa hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin.

Innovatiivisuus

Teknologian tasolla ja innovatiivisuudella on olennainen merkitys taloudellisen kasvun kannalta. Uusien tuotantotapojen ja tuoteinnovaatioiden kehittämisen kautta alue voi saavuttaa edelläkävijän roolin sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Erityisen tärkeää innovatiivinen toiminta ja uusien ratkaisujen hakeminen on Suomen kaltaisille maille, jossa tuotannon kustannuksiin perustuva kilpailuetu ei useinkaan ole mahdollinen.

Patenttihakemusten määrällä mitattuna satakuntalaisten yritysten innovaatioaktiivisuus on lähes Suomen keskimääräistä tasoa. Korkea teknologia työllistää Satakunnassa likimain yhtä suuren osan työllisistä kuin koko Suomessakin. Sen sijaan tutkimus- ja kehittämispanostuksilla mitattuna Satakunnan innovatiivisuus on maan keskiarvoa heikommalla tasolla.

Keskittyminen

Monipuolisen tuotannollisen toiminnan, työvoiman ja tuotantoa palvelevan toiminnan keskinäinen läheisyys parantaa tuotannon tehokkuutta. Yksittäisellä toimialalla keskittyminen saa aikaan skaalaetuja, yleinen keskittyminen puolestaan parantaa resurssien saatavuutta, helpottaa tuotantoketjujen muodostamista ja vähentää kuljetuskustannuksia. Keskittyneellä alueella myös yritysten asiakasmarkkinat ovat lähempänä.

Satakunta on väestöntiheydellä mitattuna muuta Suomea keskittyneempi. Tiheän asutuksen ansiosta asiakasmarkkinat ja työvoimaresurssi ovat lähellä yrityksiä. Satakunnan työllisten toimialajakaumaa voidaan pitää hieman koko maata vähemmän keskittyneenä. Keskittymisestä hyötyvien – ja siten tavallisimmin keskittyvien – toimialojen työllisten osuus on Satakunnassa kutakuinkin yhtä suuri kuin koko maassa. Sen sijaan liike-elämän palveluita tuottaa maakunnassa pienempi osa henkilöstöstä kuin koko maassa. Liike-elämän palveluilla pyritään kuvaamaan sitä osaa tuotannosta, joka mahdollistaa yritysten keskittymisen omaan osaamisalueeseensa.

Saavutettavuus

Kilpailukykyisen alueen toimijoiden on oltava helposti saavutettavia myös alueen ulkopuolelta. Kuljetuskustannusten ja informaation välittämiseen liittyvien kustannusten aleneminen teknologisen kehityksen myötä laajentaa yritysten toimintasädettä. Asiakas- ja panosmarkkinat ovat yhä useammin koko maan laajuiset ja vientialoilla jopa globaalit.

Markkinoiden maantiesaavutettavuusindeksi on laskettu alueen keskimääräisenä, tieverkkoa pitkin mitattuna etäisyytenä muun Suomen väestöstä. Indeksin mukaan Satakunta on kotimaan markkinoilla keskimääräistä helpommin saavutettava alue. Viennin osuus tuotannosta kuvaa teollisuuden ulkomaanyhteyksien laajuutta. Satakunnassa viennin osuus tuotannon bruttoarvosta on ollut n. 43 %, prosenttiyksikön pienempi kuin koko maassa. Satakunnan vienti eroaa muusta maasta siten, että se on jonkin verran enemmän Eurooppa-keskeistä. Ulkomaankaupan yhteyksien voi sanoa olevan Satakunnassa kunnossa, vaikkakin Euroopan ulkopuolisen viennin vähäisyys tekee Satakunnan muuta maata riippuvaisemmaksi EU-alueen kehityksestä.

Selitteet:

Työvoimaan osallistuminen: Työvoimaan kuuluvien osuus työikäisestä (15-74-vuotiaat) väestöstä
Opiskelijat: Opiskelijoiden osuus työikäisestä väestöstä
Korkea-asteen tutkinnot: Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä
Tutkimus- ja kehittämismenot: Tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttoarvonlisäyksestä
Patentointi: Yritysten hakemat patentit 1000 työikäistä kohti
Korkea teknologia: Korkean teknologian aloilla (alat, joilla T&K-menot ovat yli 4 % liikevaihdosta) työskentelevien osuus työllisistä
Väestöntiheys: Väestön määrä neliökilometriä kohti
Keskittyvät toimialat: Keskittyvillä toimialoilla (Teollisuus, Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, Kauppa, Rahoitustoiminta, Majoitus- ja ravitsemistoim., Liike-elämän palvelut) työskentelevien osuus työllisistä
Liike-elämän palvelut: Liike-elämän palvelut -toimialalla työskentelevien osuus työllisistä
Markkinoiden saavutettavuus: Markkinoiden maantiesaavutettavuus -indeksi
Teollisuuden ulkomaanyhteydet (EU): Euroopan unionin alueelle suuntautuvan viennin osuus teollisuuden bruttoarvonlisäyksestä
Teollisuuden ulkomaanyhteydet (muut maat): Muihin maihin suuntautuvan viennin osuus teollisuuden bruttoarvonlisäyksestä

Sivu päivitetty 10.03.2015