Suomen seutukuntien sijoitus 2012

Seutukuntien sijaluku on laskettu kuuden kilpailykykytekijän sijoitusten painottamattomana keskiarvona.

• Porvoon seutukunta on yhä Suomen ykkönen, sillä työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat Suomen korkeimmat. Myös työllisyysaste ja koulutustaso ovat kärkiluokkaa.
• Vaasan seudun vahvuuksia ovat innovatiivisuus, työn tuottavuus, työllisyysaste ja koulutustaso.
• Helsingin seudun valtteja ovat yritysdynamiikka, työn tuottavuus ja korkea koulutustaso.
• Tampere on kohonnut edellisvuodesta vahvuuksinaan innovatiivisuus, koulutustaso ja yritysdynamiikka.
• Oulun parhaita puolia ovat Suomen paras yritysdynamiikka ja toiseksi parhaat innovatiivisuus ja koulutustaso.
• Turun myönteisiä piirteitä ovat koulutustaso, yritysdynamiikka ja innovatiivisuus.
• Sen sijaan Salon seutu on pudonnut selvästi v. 2012 aikana Nokian vaikeuksien vuoksi, mikä on heikentänyt alueen työllisyysastetta. TOP 10:een on noussut Hämeenlinnan ja Lappeenrannan seudut. Hämeenlinna pärjää tasaisuudella ja Lappeenranta innovatiivisuudella. Etelä-Pirkanmaan sijoitus on pysynyt kärjen tuntumassa teollisuusvaltaisuudellaan, samoin kuin Turunmaa, joka pärjää vertailussa innovatiivisuudella sekä hyvällä työllisyys- ja koulutusasteella.

Satakunnassa Rauman seutukunta on Suomen kärkipäässä sijalla 14 (maamme 70:stä seutukunnasta) korkean työn tuottavuuden ja teollisuusvaltaisuuden sekä innovatiivisuuden ansiosta. Sijoittuminen on muutenkin melko tasaista osatekijöittäin, yritydynamiikan romahdusta lukuun ottamatta. Laskua edellisvuodesta seitsemän pykälää vuoden 2010 tasolle juuri yritysdynamiikan heikkenemisen vuoksi.

Porin seutukunta on sijalla 13. Sijaluku nousi edellisvuodesta pykälän verran. Myönteisinä piirteinä erottuvat Rauman tapaan korkeahko työn tuottavuus, teollisuusvaltaisuus ja innovatiivisuus. Nämä ovat tosin Raumalla hieman parempia. Yritysdynamiikan suotuisamman kehityksen vuoksi Porin seutu nousi Rauman ohi.

Pohjois-Satakunta sijoittuu sijalle 51, jossa on laskua vuodesta 2011 neljä sijaa. Alueen työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat kuitenkin selvästi korkeampia kuin sijaluku antaisi olettaa, sillä ne ovat vähän seutukuntien mediaania korkeammat. Sijoituksen heikennys juontuukin heikosta innovatiivisuudesta, koulutustasosta ja yritysdynamiikasta.

Kilpailukyvyssä ei ole otettu huomioon seuraavien seutukuntien innovatiivisuutta, sillä niiden yritysten t&k-toiminnasta ei ole saatavilla tietoa. Etenkin pienissä seutukunnissa tämä saattaa parantaa niiden sijoitusta verrattuna sellaisiin, joista tietoja on saatavilla:
Itä-Lappi
Joutsa
Jämsä
Kajaani
Kehys-Kainuu
Keski-Karjala
Keuruu
Koillis-Savo
Kyrönmaa
Luoteis-Pirkanmaa
Pielisen Karjala
Raasepori
Sisä-Savo
Sydösterbotten
Torniolaakso
Tunturi-Lappi
Ylä-Pirkanmaa
Ålands skärgård

Lisätietoja (esim. seutukuntien tarkat tiedot):

Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen
puh. 044 711 4350
etunimi.sukunimi(at)satakunta.fi