Teollisuusvaltaisuus

Teollisuusvaltaisuus-muuttuja ilmoittaa teollisuuden osuuden seutukunnan kaikkien toimialojen -ja sektorien arvonlisäyksestä. Vuodesta 2009 alkaen teollisuusvaltaisuutta mitataan teollisuuden liikevaihdon osuudella alueen liikevaihdosta, mikä mahdollistaa pienemmän tilastoviiveen (n. yksi vuosi).

Teollisuusvaltaisuus (teollisuuden osuus alueen arvonlisäyksestä tai liikevaihdosta) kuvastaa aluetalouden rakenteen vaikutusta alueelliseen kilpailukykyyn. Teollisuusvaltaisuuden vaikutusmekanismit alueen talouskasvuun ovat moninaisia.

Tarjonta- eli resurssipuolen vaikutukset tyypillisesti syntyvät siitä, että teollisuus vastaa merkittävästä osasta alueen investoinneista (Satakunnassa viime vuosina noin kolmannes), työn tuottavuus on palvelualoja korkeampaa (Suomessa vuodesta 1995 lähtien noin 2,5-kertainen verrattuna kaikki toimialoihin ja merkittävästi tätäkin korkeampi verrattuna palvelualoihin) ja teollisuuden alueellisesta keskittymisestä voidaan saavuttaa merkittäviä toimialan sisäisiä ja ulkoisia skaalaetuja (agglomeraatioetuja). Nämä ns. alueelliset taloudellisen toiminnan kasautumisvoimat – joihin kuuluu myös muita tekijöitä kuin em. lähellä toimimisen skaalaedut – ovat uuden taloustutkimuksen valossa merkittävä yritysten tuotantotoiminnan sijaintia ohjaava tekijä, näin myös Suomessa. (Widgren, Alho, Kotilainen, Nikula ja Kaitala, 2007) .

Alueen teollisuusvaltaisuus vaikuttaa resurssivaikutuksen lisäksi myös kysynnän kautta. Yhtäältä teollisuuden keskimääräinen palkkataso – ainakin keskeisillä toimialoilla Satakunnassa – on palvelualoja korkeampi. Annettuna työvoiman määrä teollisuuden henkilöstön alueellinen ostovoima on korkeampi verrattuna palvelualaan, mikä kokonaisuudessaan vaikuttaa kerrannaisvaikutuksineen positiivisesti alueen kokonaistuotannon määrään. Toisaalta teollisuustoimialat kykenevät palvelualoja paremmin tyydyttämään vientikysyntää niiden vastatessa valtaosalta kaikesta ulkomaankaupasta. Avoimuusindeksillä mitaten (s.o. viennin osuus arvonlisäyksestä) suhteellisen teollisuusvaltainen Satakunnan maakunta on keskimäärin 1,5–kertaa menestyvämpi viennissä kuin koko maa. Lisäksi jos alueen teollinen rakenne on monipuolinen, niin sillä on suhteellisesti hyvä aluetalouden stabiliteetti, erityisesti toimialakohtaisia kysynnän vaihteluita vastaan. Tässä käytetty teollisuusvaltaisuusmittari ei kuitenkaan mittaa alueen teollisuuden rakenteen monipuolisuutta, mutta muut mittarit (Herfindahl-indeksi) osoittavat, että Satakunnan seutukunnat ovat toimialarakenteen monipuolisuudessa maamme kärkiluokkaa (TuKKK, Porin yksikkö).

Voidaan myös ajatella, että jos seutukunnan teollisuuden arvonlisäys muuttuu mediaanin kanssa samaa vauhtia, ei alueen teollisuuden kilpailukyvyn katsota muuttuneen. Jos seutukunnan muutosvauhti poikkeaa maan kaikkien seutukuntien mediaanista, silloin alueen teollisuuden kilpailukyky joko paranee tai heikkenee riippuen muutoksen suunnasta ja voimakkuudesta.
Sivu päivitetty 5.03.2015