Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta (t&k) Satakunnassa

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa tarkastellaan tutkimushenkilökunnan ja tutkimustyövuosien määrän sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen avulla. T&k-menot per BKT kuvaa suhdetta, paljonko tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostetaan suhteessa alueen kokonaistuotantoon.


Tutkimushenkilökunnan, tutkimustyövuosien ja t&k-menojen määrässä on havaittavissa sama trendi: kasvua vuoteen 2001 asti ja laskua sen jälkeen vuoteen 2006 asti. Vuonna 2006 etenkin t&k-menojen määrä kääntyi uudelleen jyrkkään kasvuun, myös henkilöstön ja työvuosien määrä on lähtenyt nousuun. Kasvu on juontunut yrityssektorista. Jyrkkä kasvu korkeakoulusektorilla vuonna 1999 johtuu ammattikorkeakoulujen sisällyttämisestä siihen. Kasvu on ollut muutenkin nopeaa vuosina 1999-2001. Tämän jälkeen kehitys on ollut jonkin verran taantuvaa poikkeuksena vuoden 2006 kasvu. Vuonna 2007 t&k-menojen määrä laski hieman yritysten harjoittaman t&k-toiminnan menojen supistuttua. Vuonna 2008 kasvua kirjattiin uudelleen yrityssektorin lievän kasvun ansiosta. Samana vuonna Satakunnan kaikkien sektoreiden yhteenlaskettu henkilöstön ja tehtyjen työvuosien määrä kääntyi kuitenkin laskuun korkeakoulusektorilla tapahtuneen selvän alentuman seurauksena. Yrityksissä tehtyjen tutkimustyövuosien määrä kasvoi yhä hieman, vaikka henkilökunnan määrä laski lievästi. Vuonna 2009 ei ole tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia. Maakunnan korkeakoulujen t&k-toiminta kuitenkin piristyi. Vuonna 2010 korkeakoulusektorin t&k-toiminta vireytyi huomattavasti, ja sekä menot, henkilöstö että työvuodet kasvoivat selvästi. Vuonna 2011 korkeakoulujen t&k-toiminta supistui, mutta yritysten kasvoi huomattavasti. Kaiken kaikkiaan t&k-toiminta vireytyi. Vuoden 2012 aikana t&k-menojen määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Korkeakouluissa se laski hieman, n. miljoona euroa. Tutkimushenkilökunnan määrä kasvoi kaikilla sektoreilla, mutta tehdyt työvuodet laskivat siitä huolimatta maakunnan korkeakouluissa. Vuonna 2013 t&k-toiminta supistui selvästi Satakunnan yrityksissä ehkäpä taantuman vuoksi. Myös korkeakoulujen t&k-toiminta supistui hieman. Vuoden 2014 aikana t&k-toiminta piristyi Satakunnassa selvästi, sillä sekä menot että henkilökunta kasvoivat yli 10 % ja tehdyt työvuodet yli 14 %. Etenkin yritysten t&k-panostukset kasvoivat. Vaikka maakunnan korkeakouluista ja julkisen sektorin t&k-toiminnasta ei olekaan tarkkaa tietoa v. 2014 osalta, on niiden yhteenlaskettu panostus kohonnut myös lähes saman verran kuin yrityksissä. Voidaan siten olettaa, että myös korkeakoulujen t&k-panostukset ovat kasvaneet. Koko maassa keskimäärin sekä t&k-menot että henkilöstö supistuivat runsaat kaksi prosenttia vuoden 2014 aikana. 

Vuosien 2015 ja 2016 aikana t&k-panostukset vähenivät sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Siihen käytetyt henkilöstö ja työvuodet vähenivät poikkeuksellisen paljon vuonna 2016. Pudotus on yksi suurimmista viimeisten 20 vuoden aikana. Myös menot tippuivat, eniten kuitenkin vuoden 2015 aikana. Lasku on Satakunnassa peräisin lähinnä yritysten t&k-panostusten vähenemisestä. Satakunnassa t&k-menot supistuivat vuoden 2016 aikana 9,2 %, henkilöstö ja työvuodet 17,6 %. Pudotus jäi lievemmäksi kuin vuonna 2015. Maassa keskimäärin t&k-menot alenivat 2,4 % ja henkilöstö 4,9 %. Valtakunnallisesti korkeakoulusektorin t&k-menot kasvoivat, mutta muuten kirjattiin laskua; menoissa eniten yrityksissä ja henkilöstössä runsaimmin julkisella sektorilla (ei kuitenkaan korkeakouluissa).  

Katso t&k-toiminnan määritelmiä Tilastokeskuksen sivuilta.
Satakunnan osuus koko maan t&k-menoista ja -henkilöstöstä on 1,7 % (v. 2014). Yrityksissä osuus on korkeampi, 2,1 %. Korkeakouluissa osuus on alempi, prosentin luokkaa (v. 2013).


Huomattavaa on yrityssektorin suuri osuus t&k-toiminnasta Satakunnassa. Vuonna 2016 sen osuus t&k-menoista oli Satakunnassa 81 %, kun taas koko maassa osuus jäi 66 %:iin. Molemmissa yritysten osuus laski hieman toiminnan suhteellisen suuren hiipumisen vuoksi. 

Satakunnassa yritysten t&k-toiminta on hieman supistunut vuosina 2001-2005 lähteäkseen uudelleen voimakkaaseen nousuun v. 2006. Tämän jälkeen vuosittaiset vaihtelut ovat olleet melko vähäisiä vuoteen 2010 asti, mutta trendi on ollut lievästi laskeva. Vuosina 2011-2012 yritysten t&k-panostukset kasvoivat selvästi, vuonna 2013 laskusuhdanteen myötä kirjattiin pudotusta. Vuoden 2014 aikana kasvu käynnistyi jälleen voimakkaana, mutta lopahti seuraavana vuonna. Lasku jatkui myös vuoden 2016 aikana. 

Korkeakoulusektorin t&k-toiminta on kasvanut vuoteen 2004 asti pl. t&k-henkilöstö, joka on kasvanut v. 2007 asti. Vuoden 2004 jälkeen korkeakoulusektorin t&k-menot ja -työvuodet ovat laskeneet hieman poikkeuksena vuosi 2007, jolloin korkeakoulujen t&k-toiminnan volyymi on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2008 t&K-menojen määrä laski hieman, mutta henkilöstön ja työvuosien määrä putosivat huomattavasti. Vuonna 2009 t&k-toiminta voimistui kuitenkin uudelleen. Kasvu kiihtyi selvästi vuonna 2010 kaikilla osa-alueilla. Vuonna 2011 toiminta kuitenkin hiipui havaittavasti. Ainakin osa laskusta selittyy kuitenkin korkeakoulujen tilastoinnin muutoksista, lisätietoa http://tilastokeskus.fi/til/tkke/2011/tkke_2011_2012-10-31_laa_001_fi.html. Vuonna 2012 sekä menot että työvuodet laskivat, vaikka henkilöstön määrä kasvoi. Vuonna 2013 loivasti laskeva trendi jatkui jokaisella osa-alueella. Vaikka tarkkoja tietoja ei olekaan saatavilla vuoden 2014 osalta, voidaan olettaa, että myös korkeakoulujen t&k-toiminta on toipunut. Ainakin vuosien 2013-15 välillä on kirjattu kasvua henkilöstön määrää lukuun ottamatta. Vuoden 2016 tilastot eivät ole julkisia, mutta toiminnan taso lienee pysynyt lähes ennallaan. 

Julkisen sektorin t&k-toiminta on selvästi supistunut vuodesta 2004 lähtien, mutta alkoi kasvaa selvästi uudelleen vuonna 2009. Toiminta on silti pysynyt vähäisenä.

Vuonna 2016 Satakunnan t&k-toiminnan menot jakautuivat seutukunnittain seuraavasti: Rauma 45 %, Pori 53 % ja Pohjois-Satakunta 2 %. Vuoteen 2015 verrattaessa Rauman osuus kasvoi edelleen ja Porin sekä Pohjois-Satakunnan supistui. Siten Porin seutukunta on vuoden 2016 laskunkin taustalla. Pudotusta on n. 53 milj. €:sta vajaaseen 45 milj. €:oon. Rauman osuus on edelleen korkea asukaslukuun nähden, sillä alueen teollisuusvaltaisuus nostanee osuutta.

Satakunnassa t&k-menojen suhde arvonlisäykseen (eli BKT:hen) on pysynyt selvästi koko maata alemmalla tasolla, mutta ero on kutistunut viime vuosina. Tällöin Satakunnan t&k-menojen selvä kasvu tai BKT:n lasku on kohottanut myös suhdelukua merkittävästi. Satakunnassa tuotekehitykseen ja tutkimukseen panostetaan silti suhteellisen vähän. Huolestuttavaa on suhdeluvun aleneminen viime vuosina valtakunnallisesti. Vuoden 2015 aikana myös Satakunnassa panostettiin edellisvuosia niukemmin tuotekehitykseen ja tutkimukseen suhteessa BKT:hen.
Tarkasteltaessa t&k-menojen määrää asukasta kohti havaitaan, että Porin seudulla t&k-menot sekä asukasta kohti että absoluuttisesti mitattuina ovat selvästi useita muita isoja seutukuntia alhaisemmat. Alla olevassa kuviossa on mukana 20-30 t&k-menoilla mitattuna suurinta seutukuntaa. Asukasta kohti lasketut menot jäävät Porin seudulla kolmasosaan maan keskiarvosta. Rauman seudulla suhdeluku on huomattavasti korkeampi, noin puolet maan keskiarvosta, sillä asukasluku on selvästi alempi, mutta t&k-menot lähes samaa luokkaa. Pohjois-Satakunnassa t&k-toiminnan menot per capita on alle kymmenesosa valtakunnan tasosta. Suomen t&k-menoista huomattava osa, 47 %, syntyy pääkaupunkiseudulla. Satakunnan osuus maamme t&k-toiminnasta on pieni asukaslukuun nähden. Väestöosuus on 4 %, mutta osuus yritysten t&k-toiminnan menoista on vain 1,8 % ja julkisen sekä korkeakoulusektorin ainoastaan 0,8 %! Koko t&k-toiminnan menoista osuus on 1,4 %. 

Tarkemmat tiedot seutukunnittaisesta t&k-menojen määrästä absoluuttisena ja asukasta kohti ja osuudesta saa alla olevia kuvioita klikkaamalla.


T&k-toiminta koko maassa

Koko maan tasolla t&k-henkilöstön määrä ja -menot ovat kasvaneet nopeasti 2000-luvun taitteeseen asti, jonka jälkeen kasvuvauhti on hidastunut. Henkilöstömäärä on kasvanut hitaammin kuin menot. Julkisen sektorin t&k-henkilöstön ja -menojen kasvu on ollut muita sektoreita selvästi hitaampaa, ja lukemat ovat pysyneet suunnilleen samoina koko tarkasteluajanjakson. Vuosina 2007 ja 2008 t&k-toiminnan menot kasvoivat nopeasti yrityssektorin ja nousukauden, mutta henkilöstömäärä pysytteli suunnilleen samoissa lukemissa. Vuonna 2009 menojenkin kasvu taittui, sillä ne laskivat hieman yrityksissä, mutta korkeakouluissa loiva nousu jatkui. Vuosina 2010-2011 menot kasvoivat hieman, mutta henkilöstö pysyi lähes ennallaan. V. 2012 menot sekä henkilöstö laskivat vähän talouskehityksen taantumisen myötä yrityksissä. Muilla sektoreilla ne pysyivät miltei ennallaan. Vuosina 2013-2016 laskeva kehitys jatkui etenkin yritysten t&k-menoissa. Vuosi 2016 on ollut heikoin noin kymmeneen vuoteen. Silloin t&k-menojen lasku kuitenkin hidastui, mutta henkilöstössä selvä pudotus jatkui. 

T&k-henkilöstön (vasen puoli) ja -menojen (oikea puoli) kehitys koko maassa

Lisätietoja:

Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen
puh. 044 711 4350
etunimi.sukunimi(at)satakunta.fi

Sivu päivitetty 8.12.2017