Työmarkkinat

Tällä sivulla tarkastellaan Satakunnan ja sen seutukuntien työllisyyden, työttömyyden ja työvoimaan osallistumisen kehitystä ja verrataan niitä maan keskiarvon kehitykseen.

 

TYÖLLISYYS KASVANUT HITAASTI - SEUTUKUNTAKOHTAISET EROT SUURIA

Sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin työllisten määrä väheni 1980-luvun lopun huippulukemista 1990-luvun alun laman seurauksena selvästi. Pohjakosketus saavutettiin vuoden 1993 aikana ja v. 1994 työllisten määrä alkoi jälleen kasvaa. Satakunnan työllisyys on työllisten määrällä mitattuna kuitenkin kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien hitaammin kuin maassa keskimäärin. Satakunnassa vuosien 1994-2014 kasvu on jäänyt vain alle prosenttiin, kun koko maassa on kasvua kertynyt vajaat 19 %. Ero selittyy suurelta osin Satakunnan 1990-luvun loppupuolen selvästi alemmalla kasvutahdilla. 2000-luvulle tultaessa työllisyyden kasvu on hidastunut sekä Satakunnassa että koko maassa. 2000-luvun puolivälin jälkeinen nousukausi on vaikuttanut myönteisesti työllisten määrän kehitykseen, jolloin Satakunnankin työllisten määrä alkoi selvästi kohota. Kasvu tyrehtyi vuonna 2008 talouskasvun taituttua. Vuonna 2010 työllisten määrä on alkanut uudelleen kohota talouden nousukauden myötä. Vuoden 2012 jälkeen työllisten määrä on alkanut jälleen laskea heikkenevän talouskehityksen myötä ja vuoteen 2016 mennessä työllisten määrä on pudonnut vuoden 1993-4 tasolle. Satakunnassa työllisten määrän kasvua on myös osaltaan hidastanut negatiivinen muuttoliike sekä keskimääräistä vanhempi väestö. Aikasarjassa on v. 2017 aluejako jokaisena vuotena, joten kuntien väheneminen ja seutukunta- maakuntajaon muutokset eivät vaikuta siihen. Työllisten vähenemisestä huolimatta maakunnan BKT on kasvanut mm. työn tuottavuuden nousun ansiosta.

Työllisyyden kasvu on ollut eritahtista Satakunnan kolmessa seutukunnassa. Nopeimmin työllisyys on kohentunut vuoden 1993 jälkeen Porin ja Rauman seutukunnissa, joissa kasvu on tosin ollut pitkään pysähdyksissä 2000-luvun alkupuoliskolla. Vuosina 2006-2007 työllisyys parani selvästi, ja kasvu jatkui myös vuoden 2008 aikana. Vuonna 2009 työllisten määrä kuitenkin tippui selvästi taantuman myötä. Kasvua kertyi kuitenkin heti seuraavana kahtena vuonna, joskin laskusuhdannetta edeltävälle tasolle on vielä matkaa, kuten muillakin tarkasteltavilla alueilla. Vuoden 2012 jälkeen määrä on kutistunut uudelleen taantuman vuoksi.

Pohjois-Satakunnan seutukunnassa työllisyys on pysynyt lähes ennallaan vuosina 1998-2008. Sitä edelsi kuitenkin toipuminen 90-luvun alun laman jäljiltä. Vuoden 2011 jälkeen työlllisten määrä on ollut selvässä laskusuunnassa, eikä käännettä ole ollut näköpiirissä. Porin seutukunnassa vuoden 2005 jälkeinen nousukausi on näkynyt työllisten määrän kavuna, joka on kuitenkin tyrehtynyt finanssikriisin jälkimainingeissa. Rauman seutukunnan työllisyys on pysynyt 1990-luvun lopulta samoissa lukemissa vuoteen 2004 saakka, jonka jälkeen kehitys on ollut hyvin suotuisaa vuoteen 2007 asti mm. Olkiluodon rakennustyömaan sekä viennin nousun ansiosta. Vuonna 2008 työllisten määrä alkoi uudelleen laskea mm. vientiteollisuuden vaikeuksien myötä. Lasku syveni vuonna 2009, mutta jo seuraava vuonna pudotus taittui. Taantumasta toipuminen on kuitenkin jäänyt alueella heikoksi, sillä työllisten määrä on yhä laskusuunnassa, joskin v. 2016 lasku tasaantui.


Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, *=ennakkotieto

TYÖLLISYYSASTE KOHENTUNUT SATAKUNNASSA MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

Satakunnan ja koko maan työllisyysaste (työllisten osuus 15-64-vuotiaista) on noussut selvästi vuosina 1995-2017. Vuonna 2008 työllisyysaste on ollut korkeimmillaan. Tämän jälkeen työllisyysaste on heikentynyt jonkin verran taantuman myötä sekä Satakunnassa että koko maassa. Satakunnassa pudotus on ollut hieman maan keskiarvoa jyrkempää vuosina 2008-2010.

Työllisyysaste on kuitenkin kokonaisuudessaan kasvanut Satakunnassa maan keskiarvoa ripeämmin vuosina 1995-2017, sillä vielä vuonna 1995 työllisyysaste jäi selvästi alle valtakunnallisen keskitason. Työllisyysaste kohosi vuoden 2008 kuluessa Satakunnassa yli maan keskiarvon ensimmäistä kertaa tarkasteluajanjakson aikana. Vuoden 2009 jälkeen taantuman myötä työllisyysaste on jäänyt Satakunnassa uudestaan hieman alle maan keskiarvon johtuen suuremmasta työllisyysasteen pudotuksesta. Vuoteen 2015 mennessä ero oli kuitenkin kuroutunut käytännössä umpeen, sillä vuoden 2015 aikana työllisyysaste koheni Satakunnassa toisin kuin valtakunnallisesti. Vuosina 2016-17 Satakunnan työllisyysaste heikkeni vähän mm. meriteollisuuden vaikeuksien myötä kun taas valtakunnallisesti kirjattiin kasvua. 

Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tekemään työvoimatutkimukseen. Luvut ovat vuosikeskiarvoja. 

Erot työllisyyden kasvuvauhdissa ovat heijastuneet työllisyysasteen kasvuun seutukunnissa. Kaikissa seutukunnissa työllisyysaste on kuitenkin selvästi noussut vuosina 1993-2007 90-luvun alun laman jäljiltä. Kasvuvauhti on ollut hieman yli maan keskimääräisen vuosien 1995-2013 aikana pl. Pohjois-Satakunta. Vuoden 2008 aikana työllisyysaste koheni tarkasteltavista alueista enää vain Porin seutukunnassa, mikä nosti myös koko Satakunnan asteen edellisvuotta korkeammaksi. Koko maassa työllisyysaste alkoi heiketä taantuman myötä.

Vuonna 2009 työllisyysaste putosi selvästi talouden laskusuhdanteen pohjalukemien myötä. Vuonna 2010 työllisyysaste koheni selvästi. Vuonna 2011 työllisyysaste jatkoi kohenemistaan rivakalla tahdilla. Vuosina 2012-13 työllisyysaste on hieman heikentynyt Rauman seutukuntaa lukuun ottamatta. Vuosina 2014-15 työllisyysaste heikkeni kaikilla tarkasteltavilla alueilla ainakin vähän. Vuoden 2016 aikana paraneva taloustilanne on nostanut Porin seutukuntaa lukuun ottamatta työllisyysasteen nousuun tarkasteltavilla alueilla.  

Rauman seutukunnassa työllisyysaste on ollut jatkuvasti korkeampi kuin muualla Satakunnassa. Alueen työllisyysaste onkin ollut koko tarkasteluajan lähellä maan keskimääräistä työllisyysastetta, vuodesta 2005 alkaen jonkin verran ylikin. Muiden seutukuntien työllisyysaste on ollut muutaman prosenttiyksikön verran alle maan keskiarvon, ja ero on pysynyt ennallaan. Vuonna 2010 ja uudelleen v. 2016 Pohjois-Satakunnan työllisyysaste on kivunnut hienoisesti Porin seutukunnan yläpuolelle, mutta on muuten jäänyt sen alle.

Em. työllisyysasteet on laskettu kunkin vuoden viimeisen päivän lopullisten työllisten ja henkilöiden (18-64 v.) määrien perusteella, eivätkä ne siten ole vertailukelpoisia edellisen kuvion Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen perustuvien tietojen kanssa. Työllisyysaste on hieman alempi kuin mitä se olisi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan. Katso Tilastokeskuksen ja TEM:n määritelmät työttömyydestä ja työllisistä.

Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, luvut on laskettu kunkin vuoden lopullisten työvoima- ja väestötietojen (18-64 v.) perusteella.

TYÖTTÖMYYSASTE VAIHDELLUT VOIMAKKAASTI - SATAKUNNAN TYÖTTÖMYYS PUDONNUT MAAN KESKITASOA NOPEAMMIN 1990-LUVULTA LÄHTIEN

Satakunnan ja koko maan työttömyysaste (työttömien osuus 15-74-vuotiaasta työvoimasta) on laskenut huomattavasti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Satakunnassa työttömyyden lasku on ollut myös koko maan keskiarvoa hieman ripeämpää, kun verrataan vuosia 1995 ja 2017. Satakunnan työttömyysaste on kuitenkin pitkään ollut koko maan työttömyysastetta korkeammalla. Vuosina 1995-1999 negatiivinen ero muun Suomen työttömyystilanteeseen kasvoi keskimäärin hieman, tosin vuosittaiset erot olivat melko suuria.

2000-luvulla ero on vähitellen pienentynyt ja vuonna 2006 Satakunnan työttömyysaste alitti koko maan tason talouden nousukauden myötä. Myönteinen kehitys jatkui edelleen vuosina 2007-08. Vuonna 2009 taantuma taittoi myönteisen kehityksen ja työttömyysaste kohosi molemmilla alueilla, mutta pysytteli Satakunnassa edelleen alle valtakunnallisen tason. Kuitenkin vuoden 2010 aikana Satakunnan työttömyys kasvoi yhä, ja työttömyysaste nousi muutaman vuoden tauon jälkeen maan keskiarvoa korkeammaksi. Vuonna 2011 Satakunnan työttömyysaste putosi voimakkaasti lähinnä vuoden viimeisen puoliskon hyvin suotuisan kehityksen ansiosta. Työttömyys alitti selvästi valtakunnan tason. Vuonna 2012 Satakunnan työttömyysaste kasvoi lähinnä loppuvuoden heikosta kehityksestä johtuen. Työttömyysaste kohosi valtakunnan tasolle. Koko maassa työttömyys hellitti yhä otettaan. Vuodet 2013-14 sujuivat maakunnassa maan keskiarvoa paremmin, sillä työttömyys ei kasvanut. Vaikka vuoden 2015 aikana työttömyys paheni uudelleen selvästi myös Satakunnassa, jäi työttömyysaste yhä hieman valtakunnallisen keskiarvon alapuolelle. Toisin kuin maassa keskimäärin kohosi Satakunnan työttömyysaste vuoden 2016 aikana ja samalla valtakunnan taso ylittyi. Vuosi 2017 osoittautui aiempaa suotuisammaksi ja työttömyyden aleneminen oli maakuntien kärkikastia. Satakunnan työttömyys oli tuolloin käytännössä samaa luokkaa kuin maassa keskimäärin. 

Työttömyysaste perustuu Tilastokeskuksen virallisiin lukuihin, joten ne eivät ole vertailukelpoisia työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työttömyyslukujen kanssa. TEM:n lukuja löytyy kuntataulukoista

Lisätietoa: Satakunnan ELY-keskuksen työllisyyskatsaukset ja alueen tila ja näkymät-katsaukset. 



Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, tiedot ovat virallisia Tilastokeskuksen lukuja. Luvut ovat vuosikeskiarvoja.

Verrattaessa vuoden 2008 toukokuun työttömyysastetta, jolloin työttömyys (TEM:n mukaan, eri määritelmä kuin Tilastokeskuksella yllä olevassa kuviossa, ei virallinen koko maan tasolla) oli ennen taantumaa alimmillaan sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, vuoden 2017 joulukuun asteeseen havaitaan, että työttömyysaste on kasvanut Satakunnassa hitaammin kuin maassa keskimäärin. Työttömyysaste on kuitenkin noin puolitoistakertaistunut em. ajanjaksolla, mutta työttömyys on kuitenkin yleisesti hellittänyt v. 2016 jälkeen. 

Molemmilla alueilla työttömyyden huippu koettiin v. 2009 taantumassa vuodenvaihteen 2009/2010 tienoilla. Tämän jälkeen työttömyys hellitti vähitellen vuoden 2012 kevääseen saakka. Sen jälkeen kehitys on selvästi heikentynyt. Toukokuun 2012 (jolloin työttömyys käväisi alimmillaan tällä vuosikymmenellä) ja joulukuun 2017 välillä Satakunnan työttömyys on kasvanut selvästi, mutta valtakunnallista tasoa hitaammin v. 2017 suotuisan kehityksen ansiosta. Tarkasteluajanjakson pahin työttömyys on koettu kummallakin alueella vuoden 2015 joulukuussa. Vuoden 2016 jälkimmäinen puolisko sujui aiempaa jo hieman paremmin työttömyyden hellittäessä, vaikka koko vuoden työttömyysaste pysyi yhä edellisvuoden lukemissa. Vuoden 2016 ja 2017 joulukuiden välillä työttömyysaste on pudonnut sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti, mutta Satakunnassa pudotus on ollut selvästi nopeampaa. 

Huom! Koko maan tiedot ovat epävirallisia. Virallinen työttömyysaste on ylemmässä kuviossa.

Vuonna 2016 Satakunnan seutukunnista työttömyys oli yhä korkeinta pitkän ajan suuntauksen mukaisesti Porin seutukunnassa ja vähäisintä Rauman seutukunnassa. Pohjois-Satakunnan työttömyys on ollut Porin seutua hieman vähäisempää vuosina 1995-2007. Vuosina 2008-2010 alueen työllisyystilanne paheni ja työttömyysaste kohosi Porin seutua suuremmaksi. Ja muutenkin vuoden 2009 taloustaantuma käänsi työttömyyden uudelleen selvään nousuun kaikissa Satakunnan seutukunnissa. Työllisyyden notkahdus jäi maakunnassa tuolloin tilapäiseksi, sillä vuonna 2010 työttömyys ei enää pahentunut. Vuoden 2011 jälkeen Pohjois-Satakunnan työttömyysaste on ollut uudelleen ja aiempaa selvemmin Porin seutukuntaa matalampi, sillä vuonna 2011 työttömyys laski selvästi Pohjois-Satakunnassa. Myös Porin ja Rauman seuduilla työttömyys hellitti. Rauman seutukunnassa työttömyystilanne on ollut selvästi maakunnan suotuisin vuosituhannen alusta alkaen. Joka tapauksessa 1990-luvun puolivälistä lähtien kaikkien kolmen seutukunnan työttömyysasteet ovat laskeneet huomattavasti ja vuonna 2015 selvästi kohonnut työttömyysaste on edelleen kaukana 1990-luvun tasosta, vaikka vuosien 2013-15 aikana työttömyys on pahentunut jokaisessa maakunnan seutukunnassa. Seutukuntien työttömyyden muutos on noudattanut melko tarkkaan talouden suhdannekäänteitä, joten vuosi 2016 oli aiempaa selvästi parempi ja työttömyys alkoi yleisesti hellittää. Huom! seutukuntien luvut ovat työministeriön ilmoittamia, eivätkä ole vertailukelpoisia Tilastokeskuksen ilmoittamien työttömyysasteiden kanssa, eivätkä siis kuvion Työttömyysasteen kehitys Satakunnassa ja koko maassa 1995-2017 kanssa.


Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, luvut ovat työministeriön ilmoittamia

TYÖVOIMAAN OSALLISTUMINEN KOKO MAAN TASOA

Osallistumisasteella tarkoitetaan työvoiman osuutta 18-64 vuotta täyttäneestä väestöstä. Satakuntalaisten työvoimaan osallistuminen on ollut keskimäärin hieman vähäisempää kuin koko maassa vuosina 1987-2011. Ero on kuitenkin kutistunut 2000-luvulla. Vuodesta 2002 lähtien Satakunnan osallistumisaste on ollut jo yleisesti hyvin lähellä valtakunnallista tasoa, vuodesta 2012 alkaen jo lähes sama.

Tarkemmat tiedot kuviota klikkaamalla, *=ennakkotieto

Seutukuntien välillä on edelleen eroja osallistumisasteessa. Osallistuminen on ollut jatkuvasti suurinta Rauman seutukunnassa ja vähäisintä Porin ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa.  Erot seutukuntien osallistumisasteissa selittyvät suurelta osin eläkkeellä olevien osuudella työikäisistä. Kaikkien Satakunnan seutukuntien työvoimaan osallistuminen on ollut keskimäärin kasvussa vuosina 1995-2014 (pl. Rauman sk 2014). Taantuma on pudottanut osallistumisastetta kaikilla tarkasteltavilla alueilla vuonna 2009. Vuonna 2010 osallistumisaste koheni jälleen, ja Satakunnassa kasvu ylitti maan keskimääräisen. Kasvu on Satakunnassa ollut lähes 30 vuoden aikana maan keskiarvoa vähän nopeampaa. Porin ja Rauman seuduilla kasvu on ollut ajoittain selvästikin maan keskiarvoa ripeämpää, mutta Pohjois-Satakunnassa pääosin huomattavasti hitaampaa. Vuosina 2015-16 osallistuminen kasvoi yhä Rauman ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa, mutta maassa keskimäärin nousu näyttäisi pysähtyneen ja Porin seudulla kääntyneen laskuun. 

Lisätietoja:

Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen
puh. 044 711 4350
etunimi.sukunimi(at)satakunta.fi

Sivu päivitetty 16.02.2018