Työpaikat toimialoittain 2016 vs. 1995

Tällä sivulla tarkastellaan työpaikkojen toimialoittaisen rakenteen kehittymistä vertaamalla vuotta 2016 vuoteen 1995.


Satakunnan työpaikkojen toimialarakenne eroaa jonkin verran koko maan rakenteesta. Huomattavaa on etenkin teollisuuden koko maata suurempi osuus. Erityisesti Rauman seudun työpaikkojen toimialarakenne on hyvin teollisuuspainotteinen, kun taas yhteiskunnallisten palveluiden (SOTE, koulutus, julkishallinto jne.) osuus on muuta Satakuntaa sekä koko maata selvästi pienempi. Porin seudun työpaikkarakenne muistuttaa hyvin paljon maan keskiarvoa. Teollisuudenkin osuus on vain hieman suurempi, sillä teollisuuden työpaikoista on noin 40 % kadonnut tai muuttunut palvelualoiksi ulkoistusten myötä viimeisten runsaan 20 vuoden aikana. Sen sijaan rahoitus- ja liike-elämän palveluiden osuus on yhä selvästi maan keskitasoa pienempi. Pohjois-Satakunnan erityispiirre on alkutuotannon muita seutukuntia ja koko maata selvästi suurempi osuus työpaikoista. Vastaavasti rahoitus- ja liike-elämän palveluiden osuus on muita seutukuntia ja koko maata pienempi. Teollisuus on varsin vahva. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuus työpaikoista on kaikkialla Satakunnassa enää hieman maan keskitasoa alempi, Porin seudulla jo yhtä suuri. Rakentamisen osuus yltää valtakunnalliseen tasoon kaikkialla Satakunnassa. Rahoitus- ja liike-elämän palveluiden osuus jää Satakunnassa selvästi alle valtakunnan keskitason. Seutukuntien tarkemmat luvut löytyvät kuntasivun taulukoista.

Kuviota klikkaamalla voit ladata Excel-taulukon, jossa on yksinumeroisen TOLlin mukainen jakauma Satakunnan, sen seutukuntien ja koko maan työpaikkarakenteesta. Palkeissa toimialan osuus prosentteina

Vaikka teollisuuden painoarvo onkin maan keskiarvoa suurempi, on Satakunnan jokaisen seutukunnan teollisuuden rakenne kuitenkin monimuotoinen. Jos tarkastellaan miten monipuolisesti teollisuuden henkilöstö on jakautunut eri toimialoille, nousee Porin seutukunta maamme yhdeksänneksi, Pohjois-Satakunta 24. ja Rauman seutu 26. monipuolisimmaksi seutukunnaksi maamme 70 seutukunnan joukossa v. 2016 (karttakuvio alla). Maakunnittain tarkasteltuna Satakunta on sijalla 5 19 maakunnan joukossa. Kartassa teollisuuden monipuolisuus (ns. HHI-indeksi, Herfindal-Hirschmann-indeksi) on kuvattu seitsemällä luokalla. Mitä vihreämpi, sitä monipuolisempi on alueen (tässä seutukunnan) teollinen rakenne työpaikoilla tarkasteltuna. Vahvoja teollisuuden aloja on jokaisessa Satakunnan seutukunnassa useita (esim. elintarvikkeiden sekä koneiden ja laitteiden valmistusta on kaikissa kolmessa), mutta tärkeää on myös huomioida yksittäisissä toimialoissa yritysten jakauma eri tuotannon haaroihin. Esimerkiksi maakunnan konepajateollisuudessa valmistetaan monenlaisia tuotteita aina leikkuupuimureista robottitekniikkaan. Lisätietoa aiheesta: http://www.satamittari.fi/Seutukuntien_kilpailukyky_ja_resilienssi

Monipuolisuus torjuu laskusuhdanteita siten, että yhden alan tai yrityksen heikkoa kehitystä paikkaa jonkun toisen alan tai yrityksen parempi menestys. Suomen ja erityisesti Satakunnan BKT:stä valtaosa syntyy vientiteollisuudesta, joten riskien välttäminen on ensiarvoisen tärkeä asia.


Yllä olevasta taulukosta käy ilmi työpaikkojen osuuden muutos prosenttiyksiköinä verrattaessa vuosia 1995 ja 2016 toisiinsa. Verrattaessa näitä kahta vuotta havaitaan teollisuuden työpaikkojen osuuden supistuneen selvästi Satakunnassa, maassa keskimäärin ja erityisesti Porin seudulla, joissa teollisuus on saanut antaa sijaa palvelusektorille. Tosin teollisuus on myös ulkoistanut tukitoimintojansa palvelusektoriin kuuluville yrityksille, mikä näkyy muuan muassa liike-elämän palveluiden nousuna. Siten todellinen teollisuuden työllistävyys ei ole kärsinyt aivan yhtä pahasti. Rauman seudulla ja etenkin Pohjois-Satakunnassa muutos on ollut hieman vähäisempi.

Alkutuotannon työpaikkojen osuus on pudonnut selvästi Pohjois-Satakunnassa, mutta jonkin verran myös muilla tarkasteltavilla alueilla. Energiasektorin siivu on laskenut aavistuksen maassa keskimäärin, mutta vahvistunut hieman Satakunnassa Rauman seudun kasvun ansiosta. Rakentamisen osuus on kasvanut huomattavasti erityisesti Porin seudulla ja Pohjois-Satakunnassa. Maassa keskimäärinkin kasvu on ollut ripeää. Palvelualat ovat kokonaisuudessa kohottaneet osuuttaan tarkasteluajanjaksolla kaikilla alueilla. Osuuden kasvu on ollut hyvin nopeaa rahoitus- ja liike-elämän palveluissa kaikilla alueilla. Osan kasvusta selittää teollisuuden ulkoistukset. Logistiikan osuus on sen sijaan supistunut. Yhteiskunnallisten palveluiden siivu on suurentunut selvästi Satakunnassa, ja siellä erityisesti Porin seutukunnassa. Maassa keskimäärin kasvu on jäänyt vähäisemmäksi.

Sivu päivitetty 5.10.2018