Työpaikat toimialoittain 2014 vs. 1995

Tällä sivulla tarkastellaan työpaikkojen toimialoittaisen rakenteen kehittymistä vertaamalla vuotta 2014 vuoteen 1995.


Satakunnan työpaikkojen toimialarakenne eroaa jonkin verran koko maan rakenteesta. Huomattavaa on etenkin teollisuuden koko maata suurempi osuus. Erityisesti Rauman seudun työpaikkojen toimialarakenne on hyvin teollisuuspainotteinen, kun taas yhteiskunnallisten palveluiden osuus on muuta Satakuntaa sekä koko maata selvästi pienempi. Porin seudun työpaikkarakenne muistuttaa hyvin paljon maan keskiarvoa. Teollisuudenkin osuus on vain hieman suurempi, sillä teollisuuden työpaikoista on kolmasosa kadonnut tai muuttunut palvelualoiksi ulkoistusten myötä. Sen sijaan rahoitus- ja liike-elämän palveluiden osuus on hieman pienempi. Pohjois-Satakunnan erityispiirre on alkutuotannon muita seutukuntia ja koko maata selvästi suurempi osuus työpaikoista. Vastaavasti rahoitus- ja liike-elämän palveluiden sekä kuljetuksen ja varastoinnin osuus on muita seutukuntia ja koko maata pienempi. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuus työpaikoista on kaikkialla Satakunnassa hieman maan keskitasoa alempi, rakentamisen taas samaa luokkaa. Rahoitus- ja liike-elämän palveluiden osuus jää Satakunnassa alle valtakunnan keskitason. Seutukuntien tarkemmat luvut löytyvät kuntasivun taulukoista.

Kuviota klikkaamalla voit ladata Excel-taulukon, jossa on kaksipykäläisen TOLlin mukainen jakauma Satakunnan, sen seutukuntien ja koko maan työpaikkarakenteesta! Palkeissa toimialan osuus prosentteina

Vaikka teollisuuden painoarvo onkin maan keskiarvoa suurempi, on Satakunnan jokaisen seutukunnan teollisuuden rakenne kuitenkin monimuotoinen. Jos tarkastellaan miten monipuolisesti teollisuuden henkilöstö on jakautunut eri toimialoille, nousee Porin seutukunta maamme kahdeksanneksi, Pohjois-Satakunta 11. ja Rauman seutu 21. monipuolisimmaksi seutukunnaksi maamme 70 seutukunnan joukossa (kuvio alla). Vahvoja teollisuuden aloja on jokaisessa Satakunnan seutukunnassa useita (esim. elintarvikkeiden sekä koneiden ja laitteiden valmistusta on kaikissa kolmessa), mutta tärkeää on myös huomioida yksittäisissä toimialoissa yritysten jakauma eri tuotannon haaroihin. Esimerkiksi maakunnan konepajateollisuudessa valmistetaan monenlaisia tuotteita aina leikkuupuimureista robottitekniikkaan.

Monipuolisuus torjuu laskusuhdanteita siten, että yhden alan tai yrityksen heikkoa kehitystä paikkaa jonkun toisen alan tai yrityksen parempi menestys. Suomen ja erityisesti Satakunnan BKT:stä valtaosa syntyy vientiteollisuudesta, joten riskien välttäminen on ensiarvoisen tärkeä asia.

Yllä olevasta taulukosta käy ilmi työpaikkojen osuuden muutos prosenttiyksiköinä verrattaessa vuosia 1995 ja 2014 toisiinsa. Verrattaessa näitä kahta vuotta havaitaan teollisuuden työpaikkojen osuuden supistuneen selvästi Satakunnassa, maassa keskimäärin ja erityisesti Porin seudulla, joissa teollisuus on saanut antaa sijaa palvelusektorille. Tosin teollisuus on myös ulkoistanut tukitoimintojansa palvelusektoriin kuuluville yrityksille, mikä näkyy muuan muassa liike-elämän palveluiden nousuna. Rauman seudulla ja etenkin Pohjois-Satakunnassa muutos on ollut hieman vähäisempi.

Alkutuotannon työpaikkojen osuus on pudonnut selvästi Pohjois-Satakunnassa, mutta jonkin verran myös muilla tarkasteltavilla alueilla. Energiasektorin siivu on laskenut aavistuksen maassa keskimäärin, mutta vahvistunut huomattavasti Satakunnassa Rauman seudun kasvun ansiosta. Rakentamisen osuus on kasvanut huomattavasti erityisesti Porin seudulla ja Pohjois-Satakunnassa. Muuallakin kasvu on ollut ripeää Rauman seutua lukuunottamatta. Palvelualat ovat kokonaisuudessa kohottaneet osuuttaan tarkasteluajanjaksolla kaikilla alueilla. Osuuden kasvu on ollut hyvin nopeaa rahoitus- ja liike-elämän palveluissa kaikilla alueilla. Osan kasvusta selittää teollisuuden ulkoistukset. Logistiikan osuus on supistunut. Yhteiskunnallisten palveluiden siivu on suurentunut selvästi Satakunnassa, ja siellä erityisesti Porin seutukunnassa ja Pohjois-Satakunnassa. Maassa keskimäärin kasvu on jäänyt vähäisemmäksi.

Sivu päivitetty 18.10.2016