Uutiset 2012

Uutisarkisto 2012

19.12.2012 LNG – TULEVAISUUDEN POLTTOAINE JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUS SATAKUNNASSA?

  • Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) ja kauppakorkeakoulun (TuKKK) Porin yksiköt selvittivät syksyn 2012 aikana Kaasua Satakunta -esiselvityshankkeessa nesteytettyyn maakaasuun (LNG) liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia sekä sen tulevaa käyttöpotentiaalia Satakunnassa ja Euroopan SECA-alueella.
  • Tutkimuksessa havaittiin, että uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyisi merkittävästi olemassa olevien yritysten kasvun ja aivan uudenlaisen yritystoiminnan näkökulmista. Tämä on ilmeistä, koska LNG:n myötä yritykset toimisivat uudessa liiketoimintaympäristössä, jonka infrastruktuuria ei ole vielä rakennettu, edes Suomeen. Liiketoimintamahdollisuuksien realisoituminen on siten ehdollista alueellisten LNG-markkinoiden syntymiselle.
  • Tutkimuksessa laskettiin LNG:n maakäyttöpotentiaaliksi Satakunnassa 165 000 tonnia/vuosi (energiana 2 270 GWh/vuosi), ja laivakäyttöpotentiaaliksi varovaisen arvion mukaan 20 500 t/vuosi vuonna 2020. Tehtyjen haastatteluiden perusteella käyttöpotentiaali on riittävä markkinoiden syntymisen kannalta.
  • LNG:n globaali ulkomaankauppa on nopeassa kasvussa, joskin vielä 2/3 tuonnista tapahtuu maakaasun putkiverkoston sisällä. Globaalit maakaasumarkkinat ovat siis paikallisempia kuin esimerkiksi raakaöljyn ja kivihiilen markkinat, mutta joustavamman kuljetettavuuden vuoksi LNG:n on lisäämässä maakaasumarkkinoiden kilpailullisuutta. EU:n energiastrategian ja Suomen hallituksen tavoitteena on yhteiseurooppalaisten sisämarkkinoiden synnyttäminen maakaasulle.
  • Tutkimuksessa kuvataan, kuinka Satakunnan aluetalous on profiloitunut niin, että LNG:n monikäyttöisyyden hyödyt nimenomaan Satakunnassa olisivat merkittäviä. Samalla LNG:n mahdollinen käyttöönotto antaisi mahdollisuuden alentaa Satakunnan teollisuuden suhteellisesti korkeita rikin ja typen oksidien päästöjä sekä hiukkaspäästöjä.
  • Esiselvityksen aikana havaittiin, että vastaavia alueellisia ja julkisia LNG selvityksiä ei ole tehty muualla Suomessa. Käytettyä tutkimusmenetelmää voitaisiin laajentaa myös muihin maakuntiin ja koko Suomeen.
  • Esiselvityksessä selvisi, että LNG-markkinoiden syntymisen keskeinen tekijä on LNG:n hinta. Tätä ja alueellisten LNG-markkinoiden kilpailullisuutta ei tutkittu tässä esiselvityksessä.


11.12.2012 pidettiin LNG:hen liittyvä seminaari, joka samalla oli Kaasua Satakunta -esiselvityshankkeen loppuseminaari. Seminaarimateriaali on ladattavissa tutkimuksia-sivulta (Kaasua Satakunta -hanke).
Hankkeen loppuraportti julkaistaan tammikuussa 2013. Se tulee myös vapaasti ladattavaksi em. tutkimuksia-sivulta.
Lisätiedot:
Minna Alhosalo, tutkija (MKK), puh. +358-40-1764520, etunimi.sukunimi@utu.fi
Ari Karppinen, tutkija (TuKKK), puh. +358-50-5200775, etunimi.sukunimi@utu.fi

14.12.2012 -SATAKUNNAN TALOUSKASVU (BKT) NOPEAA V. 2010 -VETURINA TEKNOLOGIATEOLLISUUS

  • Vuonna 2010 talous elpyi voimakkaasti Satakunnassa ja sen seutukunnissa pl. Pohjois-Satakunta, jossa kasvua syntyi hyvin niukasti. Vuonna 2010 arvonlisäys nousi maassa keskimäärin 3,8 %, kun taas Rauman (5,2 %) ja etenkin Porin seudulla (6,1 %) talous kasvoi selvästi maan keskiarvoa nopeammin. Satakunnassa talous kasvoi yhteensä 5,3 %.
  • Rauman seutukunnan henkeä kohden laskettu arvonlisäys (BKT) on edelleen muuta Satakuntaa ja koko maan keskiarvoa selvästi korkeampi. Porin seutukunnassa ja etenkin Pohjois-Satakunnassa arvonlisäys henkeä kohden on maan keskiarvoa alhaisempi.
  • Satakunnan osuus maan arvonlisäyksestä on 3,8 % (v. 2010). Toisaalta esimerkiksi metallien jalostuksessa, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa ja telakoilla yhteensä Satakunnan osuus maan arvonlisäyksestä on jopa 9 %:n luokkaa. Myös mm. elintarvike-, metsä- ja kemianteollisuudessa sekä energiahuollossa Satakunnan osuus maan arvonlisäyksestä on selvästi toimialojen keskiarvoa korkeampi.
  • Satakunnassa kolme suurinta arvonlisäyksen (BKT) tuottajaa ovat teknologiateollisuus, asuntojen omistus ja vuokraus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.
  • Satakunnassa viennin osuus alueen arvonlisäyksestä (BKT) kasvoi selvästi vuoden 2010 aikana erityisesti teknologiateollisuuden viennin voimakkaan nousun myötä.


Tarkemmat tiedot talouskasvu-sivulta. Avoimuusindeksi löytyy vienti-sivulta. Myös investointien kehityksestä on saatavilla uutta tietoa investoinnit-sivulta.

12.12.2012-SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA MAAKUNNAN SUURIN YRITYSTYÖNANTAJA V. 2011

  • Satakunnan osuuskauppa nousi viime vuoden aikana maakunnan suurimmaksi yritystyönantajaksi (932 henkilötyövuotta).
  • Lähes yhtä suuri on STX Finland Oy:n Rauman telakka, joka työllisti 918 henkilöä.
  • Seuraavat sijat menevät Teollisuuden Voimalle (820), UPM-Kymmenelle (807) sekä HK-Ruokatalolle (718).


Lista 20 suurimmasta yritystyönantajasta on saatavilla Satakunnan suurimmat yritystyönantajat -sivulta, jossa on myös vastaavat taulukot vuosilta 2006-2010 (pl. 2008). Kuntakohtaiset suurimmat yritystyönantajat on myös saatavilla. Sivulta ladattavissa olevasta Excel-tiedostosta on nähtävissä jokaisen Satakunnan kunnan noin 20 suurinta yritystyönantajaa.

4.12.2012 -TUTKINNON SUORITTANEIDEN OSUUS KASVOI NOPEASTI SATAKUNNASSA V. 2011

  • Satakunnassa tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneistä kasvoi vuonna 2011 selvästi maan keskiarvoa nopeammin, 0,9 prosenttiyksikköä 64,5 % :iin (koko maassa kasvua 0,7 %-yksikköä 67,7 %:iin).
  • Alemman korkeakoulututkinnon (AMK, kand.) suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnassa vähän maan keskiarvoa alempi. Porissa, Raumalla, Luvialla ja Ulvilassa osuudet ovat kuitenkin valtakunnallista tasoa. Mm. Porissa osuuden nousu on ollut maan keskitasoa nopeampaa, samoin kuin esim. Huittisissa ja Kankaanpäässä.
  • Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnassa yhä huomattavasti maan keskiarvoa alempi. Ero koko maan kehitykseen on myös hiljalleen kasvanut, vaikka Satakunnassa kehitys on sinänsä ollut positiivista. Porissa ja Raumalla osuudet ovat Satakunnan keskiarvoa korkeampia. Porissa osuuden nousu on ollut valtakunnallista keskitasoa nopeampaa, kenties osittain yliopistokeskuksen ansiosta.
  • Alle 35-vuotiaiden koulutustason kehityksessä trendi on samansuuntainen kuin koko väestössä. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on Satakunnassa samaa luokkaa kuin koko maassa. Porissa ja Raumalla osuus on ylittänyt maan keskiarvon, kun taas esim. Huittisissa, Kankaanpäässä ja Harjavallassa osuudet ovat jääneet sen alle. Harjavallassa ja Kankaanpäässä osuuden kasvu on kuitenkin ollut valtakunnallista keskitasoa vauhdikkaampaa.
  • Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten osuus on Satakunnassa jäänyt selvästi alle maan keskiarvon. Satakunnassa osuuden kasvu on kuitenkin ollut hieman maan keskiarvoa nopeampaa tällä vuosituhannella. Tällöin etenkin Porissa, mutta myös Raumalla osuuden nousu on ollut selvästi valtakunnallista tasoa ripeämpää.


Tarkemmat tiedot koulutustaso-sivulta.

27.11.2012 -Satakunnan talous -marraskuu 2012 ilmestynyt.
-Lehti ja lehdistömateriaalit ladattavissa Satamittarista.

  • Satakunnan talouden kehitys synkkeni vuoden 2012 tammi–kesäkuussa. Teollisuuden liikevaihto supistui jonkin verran, joskin sen eri haaroilla kehitys vaihteli suuresti. Erityisesti teknologiateollisuuden liikevaihto ja vienti sukelsivat.
  • Metsäteollisuuden liikevaihto putosi selvästi keväällä. Kemianteollisuuskin kääntyi samanaikaisesti loivaan laskuun. Elintarviketeollisuus on sen sijaan pysynyt yhä kasvu-uralla.
  • Rakentamisen liikevaihto laski alkuvuonna hieman. Palvelualojen nousu jatkui, joskin kauppa heikkeni selvästi keväällä.
  • Toisaalta talouden palkkasumman kasvu jatkui liikevaihdosta poiketen ripeänä koko alkuvuoden, mikä kertoo tuotannon pysyneen vahvalla tasolla. Työllisyyskin on kohentunut kesään asti. Talouden lähiajan näkymät ovat yhä vaisut.



20.11.2012 -UUTTA TIETOA SATAKUNNAN KUNTIEN TALOUDELLISESTA TILASTA V. 2011

Kuntatalous-sivut on päivitetty vuoden 2011 tiedoilla. Sivuilla tarkastellaan Satakunnan kuntien taloudellista tilaa talouden tasapainon, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden ja tuloverotuksen osalta. Kuntien taloudellista tilaa verrataan myös nk. kriisikuntakriteereihin.

  • Maakunnan kuntien tulot riittivät menoihin vuotta 2010 heikommin.
  • Tuloverotuksen taso ei juuri noussut – muualla maassa kiristyksiä.
  • Maakunnan kunnat ovat edelleen muihin Suomen kuntiin verrattuna selvästi vähävelkaisempia.
  • Vuosi 2011 ei tuonut uusia kriisikuntia maakuntaan. Honkajoki saattaa taseeseen kertyneen alijäämän vuoksi joutua luokitelluksi kriisikuntien joukkoon, mikäli vuoden 2012 alijäämä on suurempi kuin 1000€ / asukas. Lavia on jo aiemmin luokiteltu kriisikunnaksi.


Lisätietoja: tutkija Jani-Petri Laamanen, jani-petri.laamanen@uta.fi, 050-318 5993

5.11.2012-SATAKUNNAN YRITYSTEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA SELVÄSSÄ KASVUSSA V. 2011

  • Satakunnan yritysten t&k-menot ja -henkilöstö kasvoivat selvästi vuoden 2011 aikana. Taustalla on Rauman seutukunnassa toimivien yritysten huomattavasti vireytynyt t&k-toiminta.
  • Rauman seutukunta nousi niukasti Porin ohi t&k-menojen määrällä mitattuna. Porin seudulla t&k-henkilöstöä työskentelee kuitenkin selvästi enemmän.
  • Porin seutukunta on sijalla 24 ja Rauman seutu sijalla 13, kun tarkastellaan t&k-toiminnan menojen suhdetta alueen väkilukuun. Porin sijoitus on alhainen, sillä seutukunta on 7. väkirikkain. Rauman seudun asema on asukaslukuaan parempi.
  • Huomattavaa on yrityssektorin suuri osuus t&k-toiminnasta Satakunnassa. Vuonna 2011 sen osuus t&k-menoista oli Satakunnassa 84 %, kun taas koko maassa osuus jäi 70 %:iin. Ero johtuu pääosin korkeakoulusektorin pienuudesta.


Tarkemmat tiedot investoinnit ja t&k -sivulta (sivun alaosa).

25.10.2012 -SATAKUNNAN TALOUSKEHITYS VAISUA ALKUVUONNA 2012 – TEOLLISUUDESSA LASKUA, PALVELUISSA YHÄ NOUSUA

  • Satakunnan talouden kehitys synkkeni vuoden 2012 tammi–kesäkuussa. Teollisuuden liikevaihto supistui jonkin verran, joskin sen eri haaroilla kehitys on vaihdellut suuresti. Palvelualoilla nousu pääosin jatkui. Toisaalta talouden palkkasumma kasvoi liikevaihdosta poiketen ripeästi koko alkuvuoden, mikä kertoo tuotannon pysyneen vahvalla tasolla. Työllisyyskin on kohentunut kesään asti. Lisätietoja marraskuun lopulla julkaistavasta Satakunnan talous -katsauksesta.



1.10.2012 –UUSI VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN 2040 JULKAISTU –PORIN JA RAUMAN ENNUSTE AIEMPAA MYÖNTEISEMPI

  • Tarkasteltaessa Satakunnan seutukuntien ja kuntien väestöennustetta vuosille 2011–2040 havaitaan, että väkiluku kasvaa hieman Porissa (n. 86 000:een eli 3,5 % vuoteen 2040 mennessä) ja väkiluku pysyy sen ansiosta suunnilleen samana koko seutukunnassa vuoteen 2040 asti. Ennuste on aikaisempaa myönteisempi. Muille Porin seutukunnan kunnille ennustetaan kuitenkin laskua. Esimerkiksi Kokemäellä väestö vähenee 10,1 %, Harjavallassa 11,1 % ja Ulvilassa 6,3 %.
  • Rauman kaupungissa väki vähenee 4,5 %, Eurassa 9,9 % ja koko seutukunnassa 6 % vuoteen 2040 mennessä. Rauman kaupungin ennuste on kuitenkin aiempaa huomattavasti myönteisempi. Kankaanpäässä lasku tulee olemaan 12,5 % ja koko Pohjois-Satakunnan seutukunnassa 14,3 %. Kiikoisissa väestö kasvanee hieman ainoana kuntana Porin ohella.
  • Väestöllinen huoltosuhde heikkenee koko maassa vuoteen 2040 mennessä. Huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden summan suhdetta 15–64-vuotiaisiin. Satakunnassa väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen kiihtyy voimakkaasti ennusteen mukaan 2010-luvun alkupuolella, ja huoltosuhde on maan keskiarvoa epäsuotuisampi. Heikointa kehitys tulee olemaan edelleen Pohjois-Satakunnassa. Rauman seudulla heikennys on Porin seudun luokkaa. Porissa, Luvialla ja Raumalla huoltosuhde tulee olemaan muita maakunnan kuntia edullisempi jatkossakin.


Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Tarkemmat tiedot on saatavilla väestöennuste-sivulta. Kuntakohtaiset ennusteet väestöstä ja huoltosuhteesta on ladattavissa suoraan Exceliin.

27.9.2012 -SATAKUNNASSA TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ ELPYNYT ERITYISESTI PALVELUALOILLA, MAAKUNNASSA MYÖS USEITA TYÖPAIKKAOMAVARAISIA KUNTIA

Kuntataulukoihin on lisätty v. 2010 toimialoittaiset työllisten ja työpaikkojen jakaumat sekä työpaikkaomavaraisuusaste. Lisäksi työpaikkojen pitkän aikavälin toimialoittaiset muutokset sekä aikasarjat on päivitetty.

  • Harjavallassa on Suomen toiseksi korkein työpaikkaomavaraisuus (työpaikkojen suhde työllisiin 133,8 %). Muita työpaikkaomavaraisia (> 100 %) satakuntalaisia kuntia ovat Säkylä (sija 11 Suomen 336 kunnan joukossa, 121,7 %), Kankaanpää (29., 107,8 %) Pori (32., 106,8 %), Honkajoki (50., 104,3 %), Rauma (58., 102,8 %), Eurajoki (60., 102,6 %) ja Eura (61., 102,5 %). Suomen kunnista 71 on työpaikkaomavaraisia.
  • Vuosina 1995–2010 työpaikkojen määrän nousu on ollut Satakunnassa maan keskiarvoa hitaampaa. Pohjois-Satakunnassa työpaikat ovat hieman vähentyneet vuoden 2009 heikon kehityksen myötä. Toimialoittain tarkasteltuna työpaikkojen määrä on vähentynyt kaikilla alueilla alkutuotannossa, teollisuudessa sekä logistiikassa. Muuten on kirjattu kasvua. Nousu on ollut ripeää rakentamisessa ja liike-elämän palveluissa, jälkimmäisessä mm. teollisuuden ulkoistusten seurauksena, mikä osittain selittää myös teollisuustyöpaikkojen laskua. Rakennusalalla kasvu on ollut Rauman seudulla muita alueita vaisumpaa miltei 2000-luvun puoleenväliin asti, minkä jälkeen Olkiluoto on nostanut alan työpaikat voimakkaaseen kasvuun. Rauman seudulla myös energiasektorin työpaikat ovat lisääntyneet vauhdilla. Kaikilla alueilla on selvää kasvua kirjattu myös kaupassa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä yhteiskunnallisissa palveluissa.
  • Vuonna 2010 työpaikkojen määrä kasvoi edellisvuodesta kaikkien maakunnan seutujen päätoimialoilla lukuun ottamatta teollisuutta ja logistiikkaa. Pohjois-Satakunnassa näilläkin aloilla kirjattiin kasvua, mutta yhteiskunnallisissa palveluissa työpaikkojen määrä väheni selvästi muista alueista poiketen. Siten taantumasta toipuminen on edennyt maakunnassa melko hyvin. Kuitenkin alkutuotannossa, jalostuksessa sekä logistiikassa työpaikkojen määrä ei ollut vielä saavuttanut vuoden 2008 tasoaan. Muilla palvelualoilla kehitys on ollut suotuisampaa.



7.8.2012 -SATAKUNNAN YRITYSKANTA KASVOI V. 2011, MUTTA ALOITTANEIDEN YRITYSTEN MÄÄRÄ VÄHENI EDELLISVUODESTA

  • Satakunnan yrityskanta kohosi vuoden 2011 aikana 14 666:een, jossa lisäystä edelliseen vuoteen on 2,6 %. Aloittaneiden yritysten määrä kuitenkin supistui 2,3 % ja lopettaneiden nousi 3,9 % haasteellisen talouskehityksen myötä.
  • Valtakunnallisesti yrityskanta kasvoi myös (3,2 %), mutta aloittaneiden yritysten määrä supistui hieman Satakuntaa enemmän (-2,8 %). Lopettaneiden yritysten määrä kasvoi selvästi (7,9 %) Satakuntaa nopeammin vuoden 2011 kuluessa.
  • Yrityskanta kasvoi kaikissa Satakunnan seutukunnissa suunnilleen saman verran. Aloittaneiden yritysten määrä kasvoi Porin seutukunnassa, kun taas Rauman seudulla ja Pohjois-Satakunnassa kirjattiin selvää laskua. Lopettaneiden määrä kohosi kaikissa em. seutukunnissa, joskin Raumalla hyvin vähän.
  • Maakunnan kunnista yrityskanta kasvoi kaikissa muissa paitsi Köyliössä, jossa se supistui hieman. Merikarvialla ja Siikaisissa kanta pysyi ennallaan. Yritysten määrä kasvoi nopeasti (> 5 %) Honkajoella, Jämijärvellä, Karviassa, Kiikoisissa, Luvialla ja Säkylässä.
  • Aloittaneiden yritysten määrä kasvoi nopeimmin Karviassa, Harjavallassa ja Säkylässä (kasvua 50-100 %).


Kunta- ja seutukuntakohtaiset luvut ovat saatavilla kuntataulukoista. HUOM! Myös vuosien 2005-2010 tiedot ovat päivittyneet.

25.6.2012-SATAKUNNAN MATKAILUTULO VUONNA 2011 244 MILJOONAA EUROA, KERRANNAISVAIKUTUKSINEEN 333 MILJOONAA EUROA

  • Satakunnan matkailutulo kasvoi vuonna 2011 ennakkotietojen mukaan 6,6 % edellisvuodesta 244 miljoonaan euroon. Matkailutulolla tarkoitetaan yritysten, yhdistysten ja julkisten liikelaitosten liikevaihtoa, joka on matkailusta peräisin.
  • Kerrannaisvaikutuksineen matkailu toi alueen yrityksille 333 miljoonan euron liikevaihdon viime vuonna.
  • Matkailu työllistää maakunnan yrityksissä 1879 henkilöä (henkilötyövuotta) suoraan ja välillisesti yhteensä 2311 henkilöä vuonna 2011. Kasvua kertyi ennakkotietojen mukaan 3,2 % edellisvuodesta.
  • Porin seutukunnassa matkailu tuo alueen yrityksille tuloa 160 miljoonaa euroa ja työllistää 1168 henkilöä (vuoden 2011 ennakkotiedot). Alueen osuus Satakunnassa on 66 % matkailutulosta ja 62 % matkailutyöllisyydestä.
  • Porin seutukunnassa 80 % matkailutulosta syntyy Porin kaupungissa, 129 milj. € v. 2011. Työllisyydessä osuus on 75 %, 880 henkilötyövuotta.
  • Matkailun suhteellinen merkitys on suurin Porin seudun kunnista Porissa ja Pomarkussa, joissa matkailutulon osuus yritysten liikevaihdosta on korkein, vajaat 3 %. Matkailun luomassa työllisyydessä kärjessä ovat Pori ja Merikarvia, joissa osuus kohoaa vajaaseen 4 %:iin yritysten henkilöstöstä.
  • Matkailun työllistävä vaikutus on suhteellisesti merkittävä Satakunnassa, sillä liikevaihdon luomiseen tarvitaan selvästi enemmän henkilöstöä kuin valtaosassa teollisuutta. Ero on hyvin suuri verrattaessa esim. paperi- ja konepajateollisuuteen. Toisaalta työn tuottavuus on siten heikompi.


LISÄTIEDOT: Karppinen Ari ja Vähäsantanen Saku (2012). Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009−2011. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, verkkoaineisto. Lataa koko tutkimus pdf-tiedostona.

4.6.2012 -Kuntataulukoihin on lisätty v. 2011 palkkasummat.

  • Palkkasumma kasvoi Satakunnassa vuoden 2011 aikana 3,9 %. Koko maassa kasvua kertyi 4,9 %.
  • Satakunnassa palkkasumma kohosi kuitenkin maan keskiarvoa nopeammin Honkajoella, Jämijärvellä, Kiikoisissa, Luvialla, Merikarvialla, Porissa ja Pomarkussa.
  • Karviassa, Köyliössä ja Raumalla kasvu oli valtakunnallista luokkaa ja Satakunnan keskiarvoa vähän nopeampaa.
  • Palkkasumma romahti Eurajoella ja laski vähän Laviassa. Muissa maakunnan kunnissa se kasvoi.
  • Palkkasummalla tarkoitetaan tässä yhteydessä asukkaiden ansaitsemaa yhteenlaskettua veronalaista palkkatuloa.



31.5.2012 -Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö on tutkinut aikuisopiskelun ohjauksen merkitystä Satakunnassa. Tutkimuksen keskeiset tulokset:

  • Kansainväliset taloustutkimukset ja keskeiset strategia-asiakirjat korostavat entistä selkeämmin, että väestön ikääntyessä korkeaan koulutustasoon nojaavien osaamistalouksien kilpailukyvyn odotetaan perustuvan enenevissä määrin joustaviin, hyvän kohtaannon omaaviin työmarkkinoihin, elinikäiseen oppimiseen ja niin muodoin aktiiviseen aikuisopiskelun ohjaukseen.
  • Tutkimuksessa esitetyt kansainväliset ja Satakuntaan liittyvät tilastot selkeästi osoittavat, että elinikäisen oppimisen tarve ja aikuisopiskelun ohjauksen kysyntä on pysyvää ja nopeasti kasvamassa.
  • Satakunnassa aikuiskoulutusorganisaatioiden ja niiden sidosryhmien johto ja asiantuntijat arvioivat lähes yksituumaisesti aikuisopiskelun ohjauksen merkityksen yksilö-, yritys- ja alueellisen kilpailukyvyn tasoilla suureksi, joskin sen merkityksen kasvamista tulevaisuudessa ei vastauksissa tullut esiin ja aikuisopiskelun ohjaustoimet nähtiin organisaatiotasolla osin hajanaisiksi. Kaiken kaikkiaan alueellisen aikuisohjausjärjestelmän kehittämistoimenpide-ehdotukset jäivät vähäisiksi.
  • Tutkimuksen perusteella suositellaan, että Satakunnassa tulisi käynnistää pikimmiten laaja-alainen työ yhteisen aikuisopiskelun ohjausjärjestelmän konkreettiseksi kehittämiseksi.


Lisätiedot:
Karppinen Ari ja Vähäsantanen Saku (2012). Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A, nro A41/2012.
-Koko tutkimus (pdf, 3,4 MB)
-Tiivistelmä (.ppt)

29.5.2012 -Satakunnan talous -kesäkuu 2012 ilmestynyt.
-Lehti ja lehdistömateriaalit ladattavissa Satamittarista.

  • Satakunnan talous kasvoi kohisten vielä vuoden 2011 heinä–syyskuussa. Tällöin teknologiateollisuuden vire jatkui pääosin vahvana ja muillakin teollisuuden aloilla liikevaihto kasvoi. Loka–joulukuussa teknologiateollisuuden kasvu taittui kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihdon supistuttua selvästi ja metallien jalostuksen nousun pysähdyttyä. Metsäteollisuuden liikevaihto ja vienti laskivat huomattavasti. Sen sijaan elintarviketeollisuus jatkoi vakaalla kasvu-uralla vuoden loppuun asti.
  • Rakentaminen kasvoi loppuvuonna hieman. Palvelusektori vahvistui selvästi liike-elämän palveluiden johdolla, joskin kaupan kasvu jäi aikaisempaa heikommaksi.
  • Talouden palkkasumma kasvoi vuoden loppuun asti vähitellen tasaantuen.
  • Talous on vähitellen elpymässä, joskaan kovin nopeaa kasvua ei liene lähiaikoina odotettavissa.



24.5.2012 -Reaktionopeus luottamuksen rakentajana – dilemmojen strateginen johtaminen EU:n suorassa rahoituskilpailussa

  • Suomalainen on luotettava partneri, mutta miten viestimme siitä? Intensiivinen viestintä osoittautui kansainvälisen virtuaalitiimin teknologiahankehakuprosessin merkittävimmäksi luottamuksen rakentajaksi.
  • Paradoksaalisesti, nopeaa reagointia vaativa viestintä ilmeni suomalaisten asiantuntijoiden heikoimmaksi osa-alueeksi ja niin ikään tärkeäksi kehityskohteeksi. Vastaavasti, yksi kuudesta organisaatiotason merkityksellisestä dilemmasta, oli organisaation halu osallistua EU:n puiteohjelman rahoituskilpailuun ilman aiempaa puiteohjelmakokemusta.
  • Paradoksaalisesti, voitokkaan hankekonsortion silmissä, houkutteleva partneri lähes poikkeuksetta omaa aiempaa kokemusta EU:n puiteohjelmasta. Lisäksi EU-komission mukaan kokemattoman organisaation on hyödytöntä ryhtyä hankehaun koordinaattoriksi. Lopulta organisaation tehtäväksi jäi ratkaista millä tavoin ylipäätään sen olisi mahdollista osallistua EU:n suoran rahoituskilpailun kuninkuuslajiin – puiteohjelman hankehakuun.
  • Puiteohjelma on EU:n tärkein väline, jolla ohjataan ja rahoitetaan EU-maiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Puiteohjelmaan voivat osallistua yritykset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, järjestöt, kunnat tai sairaalat.
  • Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä tehdyssä EU -rahoitukseen liittyvässä kansainvälisessä toimintatutkimuksessa on raportoitu EU:n puiteohjelman teknologiarahoitushankevalmisteluprosessin eri vaiheet ja sen aikana esiin nousseet paradoksaaliset ilmiöt eli dilemmat, sekä niiden sovitteluprosessit. Hankeideana oli alueen ikäihmisten kotona asumisen mahdollistaminen hyödyntämällä olemassa olevien ja uusien palvelujen tuottamisessa teknologiasovelluksia. EU:n rahoituksiin erikoistuneet yksityiset konsultit sekä Tekes jakavat tietoa ja oppaita EU:n suora rahoituksista, mutta varsinaista koko hankehakuprosessia kuvaavaa opetustapausmuotoon kirjoitettua tutkimusraporttia ei ole aiemmin julkaistu. Tutkimus on englanninkielinen. Tiivistelmä on saatavissa suomeksi.
  • Tiedot ja latauslinkit:
    -Kuoppakangas, Päivikki (2012). DILEMMAS IN BUILDING A MULTI-DISCIPLINARY INTERNATIONAL VIRTUAL PROJECT TEAM FOR EU FP7 ICT. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A, nro A40/2012.
    -Koko tutkimus (pdf, 1,5 MB)
    -Tiivistelmä (suomeksi, .ppt)



15.5.2012 -Kuntatalous-sivu on päivitetty vuoden 2010 tiedoilla.

  • Sivuilla tarkastellaan Satakunnan kuntien taloudellista tilaa talouden tasapainon, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden ja tuloverotuksen osalta. Kuntien taloudellista tilaa verrataan myös nk. kriisikuntakriteereihin.
  • Tulojen ja menojen tasapainon osalta Satakunnan kunnat ovat lähellä koko maan keskiarvoa, joskin kuntien välillä on suuria eroja.
  • Maakunnan kunnat ovat muihin kuntiin verrattuna selvästi vähävelkaisempia.
  • Satakunnan keskimääräinen tuloverotuksen taso vastaa koko maan keskiarvoa, mutta maakunnassa on useita verraten korkean tuloverotuksen kuntia.
  • Vuosi 2010 ei tuonut uusia kriisikuntia maakuntaan. Honkajoki saattaa taseeseen kertyneen alijäämän vuoksi joutua kriisikuntien joukkoon, mikäli vuoden 2011 alijäämä on suurempi kuin 1000€ / asukas. Lavia on jo aiemmin luokiteltu kriisikunnaksi.



19.3.2012 -Väestörakenne-sivu on päivitetty v. 2011 tiedoilla. Kuntataulukoihin on lisätty v. 2011 lopulliset väkiluvut sekä ikäryhmittäiset väestömäärät. Myös väestönmuutos-sivulle on päivitetty v. 2011 lopulliset tiedot.

  • Koko maan ikärakenteeseen verrattuna Satakunnassa on vanhuksia suhteellisesti enemmän. Lasten ja työikäisten osuudet ovat valtakunnallista keskiarvoa pienempiä.
  • Satakunnan seutukunnista ikärakenteet ovat melko samankaltaiset Porin ja Rauman seuduilla, Raumalla väestö on kuitenkin hieman nuorempaa. Suurin ero on havaittavissa Pohjois-Satakunnan ikärakenteessa, sillä siellä vanhusten osuus väestöstä on huomattavan suuri.
  • Satakunnassa vanhusten osuus on kasvanut selvästi vuosien 1993 ja 2011 välillä, 6,3 prosenttiyksikköä. Työikäisten osuus on laskenut hieman (3,5 prosenttiyksikköä). Alle 14-vuotiaiden osuus on pudonnut 2,9 prosenttiyksikköä.
  • Satakunnassa on 55-64-vuotiaita useita muita ikäryhmiä huomattavasti enemmän. Tältä osin ikärakenne poikkeaa koko maan vastaavasta. Satakunnassa on 20–40-vuotiaita suhteellisesti maan keskiarvoa vähemmän.



2.2.2012 -Työmarkkinat-sivu on päivitetty v. 2011 tai 2010 tiedoilla.

  • Satakunnan työttömyysaste (Tilastokeskuksen mukaan) on pudonnut v. 2011 aikana selvästi maan keskiarvoa pienemmäksi erityisesti suotuisan loppuvuoden ansiosta. Satakunnan työttömyysaste oli v. 2011 keskim. 6,1 % (koko maa 7,8 %). TEM:n mukainen työttömyysaste on kuitenkin selvästi korkeampi, Satakunnassa 10,2 % ja koko maassa 9,1 %.
  • Verrattaessa vuoden 2008 toukokuun työttömyysastetta, jolloin työttömyys (TEM:n mukaan) oli ennen taantumaa alimmillaan sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, vuoden 2011 joulukuun asteeseen havaitaan, että työttömyysaste on kasvanut Satakunnassa hieman hitaammin kuin maassa keskimäärin. Otettaessa vertailuajankohdaksi vuoden 2008 tammikuu työttömyys on noussut Satakunnassa selvästi maltillisemmin.
  • Työttömyys hellitti maakunnan seutukunnista eniten Pohjois-Satakunnassa, jonka työttömyys laski alle Porin seudun. Rauman seudulla työttömyys on selvästi vähäisintä.
  • Työllisyysaste on kohonnut Satakunnassa selvästi v. 2011 aikana, ja kasvu oli maan keskiarvoa nopeampaa. Työllisyysaste on kuitenkin yhä hieman maan keskiarvoa alempi, sillä pudotus on ollut taantumassa jyrkempää vuosina 2008-2010.
  • V. 2010 työllisyysaste kohosi nopeimmin Pohjois-Satakunnassa, mutta myös muualla kehitys oli aikaisempaa myönteisempää. Vuosina 1995-2010 työllisyysaste on kohonnut Porin ja Rauman seutukunnissa maan keskiarvoa ripeämmin.



27.1.2012 -Kuntataulukoihin on lisätty v. 2011 väkiluku ja työttömyysaste. Lisäksi väestönmuutos-sivu on päivitetty v. 2011 tiedoilla.

  • Ennakkotietojen mukaan koko Satakunnassa väestönlasku kiihtyi hieman v. 2011 kuntien välisen muuttoliikkeen tappion syvennyttyä. Toisaalta Porin ja Rauman kaupunkien väkiluku kasvoi selvästi.
  • Porin seutukunnan väestö väheni hieman vuoden 2011 aikana (n. 150 henkeä). Porin kaupungin väkiluku sen sijaan nousi edelleen (n. 100 henkeä), samoin Luvian (n. 30 henkeä). Muissa alueen kunnissa väkimäärä supistui. Merkittävin selittävä tekijä väestön vähenemiselle on negatiivinen nettosyntyvyys. Myös Porissa syntyvyys jäi selvästi alle kuolleisuuden. Kuntien välisen muuttoliikkeen tase oli myös negatiivinen pl. Pori ja Luvia. Kansainvälisestä muuttoliikkeestä seutu sai voittoa paria kuntaa lukuun ottamatta, mikä lievensi nettosyntyvyydestä ja kuntien välisestä muuttoliikkeestä aiheutunutta tappiota.
  • Rauman seudulla väki väheni myös hieman (n. 120 henkeä). Rauman kaupungin väkiluku kasvoi kuitenkin selvästi (n. 100 henkeä) nettosiirtolaisuuden ansiosta. Muissa alueen kunnissa väki väheni. Sen taustalla on selvimmin muuttotappio maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Myös nettosyntyvyys oli negatiivinen, mikä oli tosin selvästi Porin seutukuntaa selvästi lievempää.
  • Pohjois-Satakunnassa väestön väheneminen lieveni hieman (laskua 200 henkeä). Siikaisten väkiluku nousi. Väestö on supistunut pääasiassa negatiivisen nettosyntyvyyden ja kuntien välisen muuttoliikkeen tappioiden vuoksi. Nettosiirtolaisuus on positiivista, mutta voitto niukkaa.



9.1.2012 -Kilpailukykymittaristo on päivitetty v. 2010 tiedoilla. Suomen seutukuntien lista löytyy seutukuntien sijoitus 2010 -sivulta.

  • Rauman seutukunta on Suomen kärkipäässä sijalla 14 (maamme 71 seutukunnasta) korkean työn tuottavuuden ja teollisuusvaltaisuuden ansiosta.
  • Porin seutukunta on sijalla 22. Sijaluku nousi edellisvuodesta viisi pykälää. Myönteisinä piirteinä erottuvat korkeahko työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus.
  • Pohjois-Satakunta sijoittuu sijalle 46, jossa on nousua vuodesta 2009 neljä pykälää. Alueen innovatiivisuus, teollisuusvaltaisuus sekä työllisyysaste ovat kuitenkin selvästi korkeampia kuin sijaluku antaisi olettaa.
  • Merkittävin muutos Satakunnan seutukuntien sijoituksessa maan seutukuntien joukossa verrattaessa vuotta 2010 vuoteen 2009 on tapahtunut yritysdynamiikassa. Erityisesti Rauman seudulla dynamiikka on parantunut vilkastuneen yritysperustannan ansiosta. Innovatiivisuus parani suhteellisesti eniten Pohjois-Satakunnassa.
  • Teollisuusvaltaisuudessa sijoitus parani selvästi Porin seudulla mm. metallien jalostuksen nousun ansiosta. Rauman seudulla ja Pohjois-Satakunnassa sijoitus heikkeni vähän.
  • Sijaluvut työllisyysasteessa, työn tuottavuudessa ja koulutustasossa ovat pysyneet Satakunnan seutukunnissa keskimäärin lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna.



2.1.2012 -Kuntataulukoihin on lisätty v. 2010 työllisyys- ja väestötietoja, yritystoimipaikkojen määrä sekä toimialoittaiset liikevaihtotiedot.

  • Talouden elpyminen näkyy työllisten määrässä, joka kasvoi Satakunnassa vuoden 2010 aikana 0,9 %. Porin ja Rauman seutukunnissa kasvua kertyi 0,8 %, Pohjois-Satakunnassa 1,6 %.
  • Liikevaihto kasvoi Satakunnan kunnista nopeimmin v. 2010 edellisvuoteen verrattuna Harjavallassa (kasvua 47 %, pääasiassa teollisuus ja etenkin metallien jalostus taustalla). Kasvu oli erityisen nopeaa myös Nakkilassa, Luvialla ja Merikarvialla. Liikevaihto kohosi seutukunnista nopeimmin Porin seudulla (13,9 %). Rauman seutukunnassa kasvua kertyi 7,6 % ja Pohjois-Satakunnassa 5,7 %.

 

 

Sivu päivitetty 10.03.2015