Uutiset 2013

Uutisarkisto 2013

19.12.2013 -SATAKUNTA JÄÄNYT KORKEAKOULUTUTKINNOISSA MAAN KESKITASOSTA, MUTTA NUORISSA IKÄLUOKISSA NOPEAA KASVUA VIIME VUOSINA ETENKIN PORISSA

  • Vuosina 1998-2012 tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on ollut Satakunnassa koko maata alempi. Seutukunnittain tarkasteltuna Porin seutukunnassa osuus on ollut korkein ja Pohjois-Satakunnassa matalin.
  • Kasvu on ollut Rauman seutukunnassa ja Pohjois-Satakunnassa kuitenkin Porin seutua keskimäärin nopeampaa vuosina 1998-2012. Nousu on mainituilla alueilla ylittänyt selvästi myös maan keskiarvon. Koko Satakunnassa kasvu on ollut aavistuksen valtakunnallista tasoa ripeämpää em. seutukuntien ansiosta. Porin seudulla koulutustason nousu on jäänyt alle muiden tarkasteltavien alueiden.
  • Toisaalta Porin kaupungissa korkeakoulutettujen osuuden kasvutahti on ollut muuta Satakuntaa ripeämpi ja lähellä maan keskiarvoa. Muualla kasvu on jäänyt selvemmin alle valtakunnallisen tason.
  • Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on Satakunnassa huomattavasti maan keskiarvoa alempi. Ero koko maan kehitykseen on myös hiljalleen kasvanut, vaikka Satakunnassa kehitys on sinänsä ollut positiivista. Porissa ja Raumalla osuudet ovat Satakunnan keskiarvoa korkeampia. Porissa osuuden nousu on ollut valtakunnallista keskitasoa nopeampaa, kenties ainakin osittain yliopistokeskuksen ansiosta.
  • AMK-tutkinnoissa Porissa, Raumalla, Luvialla ja Ulvilassa osuudet ovat valtakunnallista tasoa, mutta keskimäärin Satakunta jää vähän alle maan keskiarvon.
  • Nuorissa, alle 35-vuotiaissa AMK-tutkintojen osuus on Satakunnassa lähes samaa luokkaa kuin koko maassa, Porissa ja Raumalla ylikin.
  • Sen sijaan ylemmissä korkeakoulututkinnoissa nuorten osuus on Satakunnassa jäänyt selvästi alle maan keskiarvon. Osuuden kasvu on kuitenkin ollut hieman maan keskiarvoa nopeampaa. Etenkin Porissa, mutta myös Raumalla osuuden nousu on ollut selvästi valtakunnallista tasoa ripeämpää.

Tarkemmat tiedot koulutustaso-sivulta, johon on päivitetty v. 2012 tietoja.


13.12.2013 -SATAKUNNAN BKT:N KASVU MAAN KESKIARVOA NOPEAMPAA, INVESTOINNIT KUITENKIN JÄLJESSÄ
  • Vuonna 2011 BKT nousi maassa keskimäärin 2,4 % edellisvuodesta reaalisesti (ilman inflaatiota). Satakunnassa talous kasvoi 3,1 %, mikä ylitti siten valtakunnan keskitason. Satakunnan veturina toimi Porin seutu, jossa talous kasvoi selvästi maan keskiarvoa nopeammin, 6,8 %. Rauman seutukunnassa talous laski 0,5 %. Toisaalta pudotustakaan ei juuri aiempina vuosina syntynyt. Pohjois-Satakunnassa kasvua kertyi 1,8 %.
  • Rauman seutukunnan henkeä kohden laskettu BKT on edelleen muuta Satakuntaa ja koko maan keskiarvoa selvästi korkeampi heikosta v. 2011 kehityksestä huolimatta. Porin seutukunnassa ja etenkin Pohjois-Satakunnassa BKT henkeä kohden on maan keskiarvoa alhaisempi. Vuoden 2000 hinnoin tarkasteltuna Porin seutukunnan BKT henkeä kohden jää huolestuttavan alhaiseksi, sillä kasvu on perustunut pitkälti metallien hintojen nousuun.
  • Satakunnassa kolme suurinta BKT:n tuottajaa ovat yhä teknologiateollisuus, asuntojen omistus ja vuokraus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Kemianteollisuus ohitti ensimmäistä kertaa metsäteollisuuden.
  • Satakunnassa viennin osuus alueen BKT:stä kasvoi vuoden 2011 aikana erityisesti teknologiateollisuuden viennin nousun myötä. Satakunta on siten entistä vientiriippuvaisempi alue.
  • Satakunnassa investoinnit kasvoivat selvästi v. 2011 aikana, mutta maakunnassa investoidaan yhä suhteellisesti pienempi osa BKT:stä kuin valtakunnassa keskimäärin.

Tarkemmat tiedot talouskasvu-sivulta. Avoimuusindeksi (vienti/BKT) löytyy vienti-sivulta. Investointien kehityksestä on saatavilla tuoretta tietoa investoinnit-sivulta.


9.12.2013 -POHJOIS-SATAKUNNAN TEOLLISUUS- JA ENERGIAYRITYKSET VAHVASSA VEDOSSA, PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ SUURIN NOUSIJA ON OLLUT SATAKUNNASSA SOTE-ALAN YRITYKSET
  • Vuonna 2012 Pohjois-Satakunnan yritysten liikevaihto kasvoi nopeasti (10,9 %). Porin seudulla liikevaihto laski 3,7 % ja Rauman seudulla se pysyi ennallaan. Satakunnassa laskua kertyi siten 1,5 %. Pohjois-Satakunnassa kasvun veturina toimivat teollisuus sekä energiasektori. Porin seudulla näiden alojen kehitys taasen taantui hieman.
  • Satakunnan kaikkien toimialojen liikevaihto on kasvanut vuosina 1995–2012 yhteensä 107 % (nimellisin hinnoin ilman inflaatiota).
  • Merkittävimmistä toimialoista keskimääräistä nopeammin ovat Satakunnassa kasvaneet mm. yksityiset terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut, jossa nousua peräti 540 %, energia-, vesi- ja jätehuolto (243 %), rakentaminen (222 %) sekä liike-elämän palvelut (191 %).
  • Liikevaihdon toimialoittaista jakaumaa dominoi Satakunnassa v. 2012 teollisuus 50 %:n osuudella. Osuus pysyi ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Palveluiden osuus liikevaihdosta on noin 32 %, joka on myös edellisvuoden luokkaa. Suurin liikevaihdon luoja palvelusektorilla on tukku- ja vähittäiskauppa, jonka osuus kokonaisliikevaihdosta on vajaa viidennes. Koko maan tasolla teollisuuden osuus liikevaihdosta on huomattavasti pienempi (32 %). Tukku- ja vähittäiskaupalla on vähän suurempi osuus kuin teollisuudella (34 %). Liike-elämän palvelujen osuus on myös Satakuntaa selvästi suurempi (12 % vs. 6 %). Energia-, vesi- ja jätehuollon osuus on sen sijaan Satakuntaa yli puolta pienempi.
  • Satakunnassa yritysten toimipaikkoja oli vuonna 2012 eniten alkutuotannossa (3453 kpl), tukku- ja vähittäiskaupassa (2475 kpl), liike-elämän palveluissa (2402 kpl), rakentamisessa (2076 kpl) sekä teollisuudessa (1451 kpl).

Lisätiedot Liikevaihdon kehitys toimialoittain -sivulta ja Yritysten toimipaikkojen määrän kehitys -sivulta, jotka on päivitetty v. 2012 tiedoilla. Lisäksi kuntataulukoihin on lisätty v. 2012 liikevaihto- ja toimipaikkatiedot.


27.11.2013 -Satakunnan talous – nykytila ja lähiajan näkymät sekä Satakunnan ja Varsinais-Suomen matkailun vaikutustutkimus ilmestynyt.
-Lehti ja oheismateriaalit tiedotteineen ladattavissa Satamittarista.

  • SATAKUNNAN TALOUDEN SUHDANTEET PYSYIVÄT KULUVAN VUODEN ENSIMMÄISELLÄ PUOLISKOLLA VAISUNA. KUITENKIN TODELLISET UHKAKUVAT SAATETAAN KOKEA JATKOSSA, KUN TELAKOIDEN ALASAJON VAIKUTUKSET ALIHANKKIJOIDEN KAUTTA ALUETALOUTEEN TULEVAT NÄKYVIIN.
  • SATAKUNNASSA TEOLLISUUDEN HELMIÄ OVAT OLLEET TÄRKEÄ VIENTIALA KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS SEKÄ ELINTARVIKETEOLLISUUS. NÄMÄ KYKENIVÄT ALKUVUONNA AINOINA JALOSTUKSESSA KASVUUN.
  • PARHAITEN ALKUVUOSI SUJUI YLI 20 HENKILÖN YRITYKSISSÄ. NÄYTTÄÄKIN SILTÄ, ETTÄ TAANTUMA ON ISKENYT PAHITEN PIENIIN YRITYKSIIN ERITYISESTI TEOLLISUUDESSA JA KAUPASSA.
  • RAKENTAMISEN LIIKEVAIHTO HYYTYI, MUTTA HENKILÖSTÖ PONNAHTI NOUSUUN LIIKERAKENTAMISEN VIRKOAMISEN ANSIOSTA.
  • PALVELUIDEN KASVU HIIPUI. ETENKIN LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT OVAT KÄRSINEET PAHASTI LASKUSUHDANTEESTA.
  • MATKAILU TUO LOUNAIS-SUOMEEN VUOSITTAIN YLI 10 000 HENKILÖTYÖVUOTTA JA TULOA 1,8 MRD €.



20.11.2013 -SATAKUNNAN SUURIMMAT TYÖNANTAJAT TYÖLLISTÄVÄT AIEMPAA VÄHEMMÄN
  • Satakunnan 20 suurinta yritystyönantajaa työllisti v. 2012 n. 10700 henkilöä (henkilötyövuotta), mikä on n. 450 vähemmän kuin vuotta aiemmin. 20 merkittävimmän yritystyönantajan osuus on n. 17 % Satakunnan yritystyöpaikoista.
  • Suurimpana työantajana säilyi Satakunnan osuuskauppa (909 henkilötyövuotta). Seuraavat sijat menevät maakunnan telakoille ja UPM-Kymmenelle sekä Teollisuuden Voimalle.
  • Useiden suurimpien työnantajien henkilöstö muuttui vuoden 2012 aikana. Metso Paper Oy putosi kokonaan listalta henkilöstömäärän supistuttua merkittävästi. Luvata Pori Oy:n ja STX:n työntekijämäärä putosi selvästi. Sachtleben Pigmentsin ja Oraksen henkilöstö supistui jonkin verran. Myös maakunnan osuuskauppojen työllistävyys heikkeni hieman. Sen sijaan mm. Sampo Rosenlewin, Technipin ja UPM-Kymmenen henkilöstö kasvoi.

Lista 20 suurimmasta yritystyönantajasta on saatavilla Satakunnan suurimmat yritystyönantajat -sivulta, jossa on myös vastaavat taulukot vuosilta 2006-2011 (pl. 2008). Kuntakohtaiset suurimmat yritystyönantajat on myös saatavilla. Sivulta ladattavissa olevasta Excel-tiedostosta on nähtävissä jokaisen Satakunnan kunnan noin 20 suurinta yritystyönantajaa.

5.11.2013 -SATAKUNNAN KORKEAKOULUJEN T&K-TOIMINTA LASKUSSA, YRITYKSISSÄ VIELÄ KASVUA
  • Maakunnan korkeakoulujen t&k-menot supistuivat v. 2012 aikana miljoona euroa. Myös tehdyt työvuodet supistuivat jonkin verran. Satakunnan yritysten t&k-henkilöstö kasvoi edelleen selvästi vuoden 2012 aikana. Taustalla on kasvu Porin seutukunnassa toimivissa yrityksissä. Raumalla kirjattiin laskua.
  • T&k-toiminnan menot pysyivät keskimäärin edellisvuoden tasolla koko maakunnassa, mutta yrityksissä Porin seudun nousu korvasi Rauman seutukunnan hienoisen laskun.
  • Porin seutukunta on sijalla 19 ja Rauman seutu sijalla 13, kun tarkastellaan t&k-toiminnan menojen suhdetta alueen väkilukuun. Porin sijoitus on kohonnut selvästi edellisvuodesta. Rauman seudun asema on suhteellisen vankka.
  • Huomattavaa on yrityssektorin suuri osuus t&k-toiminnasta Satakunnassa. Vuonna 2012 sen osuus t&k-menoista oli Satakunnassa 85 %, kun taas koko maassa osuus jäi 69 %:iin. Ero johtuu pääosin korkeakoulusektorin pienuudesta.
  • Satakunnan osuus koko maan t&k-menoista ja -henkilöstöstä on runsaat 1,5 % (v. 2012). Yrityksissä osuus on korkeampi, noin runsaat pari prosenttia. Korkeakouluissa osuus on alempi, prosentin luokkaa. Osuudet ovat selvästi väkilukua pienempiä.


Tarkemmat tiedot Tutkimus- ja kehittämistoiminta -sivulta.

23.10.2013 -SATAKUNTA TYÖPAIKKAOMAVARAINEN ENSI KERTAA PITKÄÄN AIKAAN. TYÖPAIKKOJEN KEHITYS KUITENKIN HIIPUNUT JO VUODEN 2011 AIKANA ETENKIN JALOSTUKSESSA

Kuntataulukoihin on lisätty v. 2011 toimialoittaiset työllisten ja työpaikkojen jakaumat sekä työpaikkaomavaraisuusaste. Myös väestötietoja on päivitetty v. 2011 lopullisilla tiedoilla. Lisäksi työpaikkojen pitkän aikavälin toimialoittaiset muutokset sekä aikasarjat on päivitetty.
  • Satakunta on noussut ensimmäisen kerran ainakin kahteenkymmeneen vuoteen työpaikkaomavaraiseksi, sillä työpaikkojen määrä kasvoi v. 2011 aikana korkeammaksi kuin työllisten määrä. Korkein omavaraisuus on edelleen Harjavallassa. Myös monet muut seutukeskukset ovat omavaraisia.
  • Jalostuksessa (teollisuus ja rakentaminen) työpaikat vähenivät jo vuoden 2011 aikana. Palvelualoilla kaupassa ja liike-elämän palveluissa kasvu jatkui.
  • Vuosina 1995–2011 työpaikkojen määrän nousu on ollut Satakunnassa maan keskiarvoa hitaampaa. Teollisuuden työpaikkojen osuus on supistunut selvästi Satakunnassa, maassa keskimäärin ja erityisesti Porin seudulla, jossa teollisuus on saanut antaa sijaa palveluille. Tosin teollisuus on myös ulkoistanut toimintojansa palvelusektoriin kuuluville yrityksille, mikä näkyy liike-elämän palveluiden nousuna. Rauman seudulla ja Pohjois-Satakunnassa muutos on ollut vähäisempi.
  • Alkutuotannon työpaikkojen osuus on pudonnut selvästi Satakunnassa. Energiasektorin siivu on ohentunut maassa keskimäärin, mutta vahvistunut jonkin verran Satakunnassa. Rakentamisen osuus on kasvanut huomattavasti erityisesti Porin seudulla ja Pohjois-Satakunnassa. Muuallakin kasvu on ollut ripeää Rauman seutua lukuunottamatta.
  • Palvelualat ovat kokonaisuutena kohottaneet osuuttaan tarkasteluajanjaksolla kaikilla alueilla. Osuuden kasvu on ollut hyvin nopeaa rahoitus- ja liike-elämän palveluissa kaikilla alueilla. Rauman seudulla osa Olkiluodon työvoimasta kirjautuu liike-elämän palveluihin, sillä vuokratyö kuuluu siihen pääosin. Logistiikan osuus on supistunut.
  • Yhteiskunnallisten palveluiden (koulutus, SOTE jne.) asema on vahvistunut selvästi Satakunnassa, ja siellä erityisesti Porin seutukunnassa ja Pohjois-Satakunnassa. Maassa keskimäärin osuuden kasvu on jäänyt vähäisemmäksi.


29.8.2013 SATAMITTARI-SIVUSTON KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ KYSELY

Satamittarin tarkoitus on vastata alueen toimijoiden ajankohtaisiin tietotarpeisiin monipuolisesti ja laadukkaasti. Sivustoa ollaan uudistamassa tekniikan ja visuaalisen ilmeen osalta. Sisältöä täydennetään mm. ennakointi-osiolla.

Kehittämistyön kannalta on tärkeää, että käyttäisit muutaman minuutin aikaasi vastataksesi oheiseen SATAMITTARI -sivuston hyödynnettävyyttä koskevaan kyselyyn. Vastaukset pyydetään nimellä, jotta sivuston tosiasiallinen käyttöaste saadaan selvitettyä. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti.

Kyselyyn pääset tästä: https://www.webropolsurveys.com/S/A1D3EC8182CB06A3.par

Linkkiä kyselyyn saa vapaasti välittää edelleen niille henkilöille/tahoille, joiden tiedät palvelua käyttävän.

Kiitos!

Lisätietoja

SATAMITTARI -sivuston sisältö ja tähän kyselyyn vastaaminen
Saku Vähäsantanen, saku.vahasantanen@utu.fi

Kyselyyn vastaaminen
Tia Kemppainen, tia.kemppainen@satakunta.fi

6.8.2013 YRITYSKANTA KASVOI SATAKUNNASSA HIEMAN V. 2012, VAIKKA ALOITTANEIDEN YRITYSTEN MÄÄRÄ SUPISTUI EDELLISVUODESTA
  • Satakunnassa toimii 14756 yritystä. Kasvua edellisvuodesta on 0,7 %. Maassa keskimäärin nousua kirjattiin 1,9 %.
  • Satakunnan kunnista valtakunnallinen kannan kasvu ylitettiin Ulvilassa, Pomarkussa, Siikaisissa, Laviassa, Jämijärvellä, Kankaanpäässä ja Huittisissa.
  • Aloittaneiden yritysten määrä väheni maakunnassa viime vuonna 11,7 %. Koko maassa pudotus jäi 4,1 %:iin. Kuitenkin
    lopettaneiden yritysten määrä pysyi miltei ennallaan molemmilla alueilla. Satakunnassa aloitti viime vuonna toimintansa 1054 uutta yritystä samalla kun 951 lopetti toimintansa.
  • Aloittaneiden yritysten määrä kasvoi reippaasti v. 2012 Siikaisissa, Merikarvialla, Pomarkussa, Köyliössä, Kankaanpäässä ja Kokemäellä, vaikka maakunnassa kirjattiin yleisesti laskua.

Tiedot on saatavilla Kuntataulukoista, joihin on lisätty v. 2012 yrityskanta sekä aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrät.

Lisäksi niihin on päivitetty v. 2012 palkkatuloista tietoa. Palkkatulo kasvoi Satakunnassa 2,8 % edellisvuodesta, mutta kuntakohtainen vaihtelu oli suurta. Koko maassa kasvua kertyi 3,9 %.

24.6.2013 SATAKUNNAN VIENTIMENESTYS OLLUT VALTAKUNNALLISTA KEHITYSTÄ SELVÄSTI PAREMPAA 2000-LUVULLA
  • Pitkällä aikavälillä (2000-luvulla) Satakunnan ja koko maan viennin arvon kehitys on ollut melko erilaista. Satakunnassa 2000-luvun puolivälin jälkeinen nousukausi muodostui vahvemmaksi kuin maassa keskimäärin, ja vuoden 2008 jälkeinen toipuminen on sujunut rivakammin.
  • Viennin arvo putosi selvästi taantumassa muutama vuosi sitten molemmilla alueilla. Toipumisesta huolimatta vientiliikevaihto ei edelleenkään ole valtakunnallisesti läheskään samaa luokkaa kuin edellisessä suhdannehuipussa vuonna 2008. Satakunnassa ero on kuitenkin jo hyvin pieni.
  • Satakunnassa suuri osa taantuman pudotuksesta vuoden 2008 lopulla selittyy värimetallien hintojen laskulla, mikä vaikuttaa metallien jalostukseen. Valtakunnallisesti viennin laskun taustalla vuoden 2008 lopussa piilee etenkin koneiden ja laitteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen volyymien hiipuminen. Satakunnassa erityisesti koneiden ja laitteiden valmistus kasvoi kuitenkin valtakunnan keskiarvosta poiketen jopa vuoden 2009 taantuman synkimpinä hetkinä. Elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden painoarvo on maakunnassa melko vähäinen, joten koko teknologiateollisuuden viennin kehitys on ollut maakunnassa selvästi maan keskitasoa myönteisempää.
  • Metsäteollisuuden viennin kehitys on ollut huomattavasti teknologiateollisuutta vaisumpaa koko 2000-luvun ajan Satakunnassa.
  • Satakunnassa metsä- ja teknologiateollisuus muodostavat viennin arvosta noin 88 % (v. 2012). Koko maassa niiden yhteenlaskettu osuus on selvästi alempi, noin 73 %. Satakunnassa metallin osuus viennistä on hyvin korkea, 67 %, kun taas valtakunnallisesti osuus on 55 %.
  • Satakunnassa viennin osuus BKT:stä on noin puolitoistakertainen maan keskiarvoon verrattuna.

Lisätietoja Vienti-sivulta sekä tuoreesta Satakunnan talous -katsauksesta.

29.5.2013 -
Satakunnan talous -kesäkuu 2013 ilmestynyt.
-Lehti ja lehdistömateriaalit ladattavissa Satamittarista.

  • Satakunnan talouden kehitys sujui vaihtelevasti vuoden 2012 heinä–joulukuussa. Suhdannekuva jäi hyvin vaisuksi kolmannella vuosineljänneksellä teollisuuden vaikeuksien vuoksi.
  • Viimeisellä neljänneksellä etenkin teknologiateollisuus virkosi tärkeiden metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon käännyttyä uudelleen kasvuun. Sen sijaan metallituotteiden valmistus sakkasi pahasti. Kemianteollisuus piristyi vuodenvaihdetta kohden.
  • Metsäteollisuudessa kirjattiin yhä voimakasta liikevaihdon laskua, joka tosin ainakin tilapäisesti taukosi aivan vuoden lopussa. Elintarviketeollisuuden kasvu jatkui vakaana.
  • Rakentamisen suhdannekuva on hieman kirkastumassa, ja liikevaihtokin kääntyi nousuun. Palvelualojen loppuvuosi jäi aiempaa vaimeammaksi ja kaupan kasvu pysähtyi.
  • Yritysten maksama palkkasumma kasvoi vielä vähän, mutta henkilöstömäärät supistuivat kaikilla päätoimialoilla hieman. Talouden lähiajan suhdannenäkymät eivät lupaile selvää käännettä.


22.3.2013 VUODEN 2012 LOPULLISET VÄKILUVUT PÄIVITETTY

Kuntataulukoista on saatavilla v. 2012 lopulliset väkiluvut sekä ikäjakaumat. Lisäksi väestönmuutos- ja väestörakenne-sivuille on päivitetty v. 2012 lopullisia tietoja.

1.3.2013 RAUMAN SEUTUKUNTA SUOMEN KILPAILUKYKYISIMPIEN JOUKOSSA, PORIN SEUTU MYÖS KÄRJEN TUNTUMASSA

Kilpailukykymittaristo on päivitetty v. 2011 tiedoilla. Suomen seutukuntien lista löytyy Seutukuntien sijoitus 2011 -sivulta.
  • Rauman seutukunta on Suomen kärkipäässä sijalla 7 (maamme 70:stä seutukunnasta) korkean innovatiivisuuden, työn tuottavuuden ja teollisuusvaltaisuuden ansiosta. Sijoittuminen on muutenkin tasaista osatekijöittäin. Nousua on edellisvuodesta seitsemän pykälää. Tosin laskentatavan muutos heikentää vertailtavuutta edellisvuoteen.
  • Porin seutukunta on sijalla 14. Sijaluku nousi edellisvuodesta kahdeksan pykälää. Myönteisinä piirteinä erottuvat korkeahko työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus.
  • Pohjois-Satakunta sijoittuu sijalle 47, jossa on laskua vuodesta 2010 yksi pykälä. Alueen työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat kuitenkin selvästi korkeampia kuin sijaluku antaisi olettaa, sillä ne ovat vähän seutukuntien mediaania korkeammat.
  • Verrattaessa vuotta 2011 vuoteen 2010 Satakunnan seutukuntien sijoittumisessa maan seutukuntien joukossa on tapahtunut seuraavia muutoksia: yritysdynamiikassa Porin ja Rauman seutujen sijoitus on hieman kohentunut. Pohjois-Satakunnan sijoitus on kuitenkin selvästi pudonnut. Työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat parantuneet selvästi Pohjois-Satakunnassa, vähän Porin seudulla ja pysyneet ennallaan Rauman seutukunnassa. Innovatiivisuus on suhteellisesti hieman heikentynyt Pohjois-Satakunnassa, mutta kohentunut vähän Rauman seudulla. Työllisyysasteessa ja koulutustasossa sijoitus on pysynyt lähes ennallaan Satakunnan seutukunnissa.
  • Maamme kilpailukykyisimmät seutukunnat ovat Porvoo, Vaasa, Helsinki ja Oulu. Kilpailukyky on laskettu seuraavien tekijöiden perusteella: työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus.


6.2.2013 VÄKILUKU KASVUSSA PORISSA, EURAJOELLA, RAUMALLA JA LUVIALLA

Väestösivut (muutos ja rakenne) on päivitetty v. 2012 ennakkotiedoilla. Kuntataulukoihin on lisätty v. 2012 ennakkoväkiluku ja työttömyysaste sekä mm. v. 2011 toimialoittaiset liikevaihtotiedot ja työvoimatiedot.
  • Satakunnan väkiluku väheni hieman (-390) vuoden 2012 aikana. Rauman seutukunnassa väki pysyi lähes ennallaan. Porin seutukunnassa väki väheni vajaat sata henkeä ja Pohjois-Satakunnassa vajaat 300 henkeä.
  • Maakunnassa saavutettiin v. 2012 kokonaisnettomuuton ennätys (138 henkeä) sitten 1970-luvun ennätyssuuren nettosiirtolaisuuden ansiosta samalla kun kuntien välisen muuttoliikkeen tappio lieveni. Nettosyntyvyys jäi kuitenkin heikoimmaksi pitkään aikaan. Kokonaisuutena vuosi oli edellistä suotuisampi, sillä väestökato hellitti hieman.
  • Väkiluku nousi selvästi Porissa muuttoliikkeen ansiosta (+159). Eurajoella väki kasvoi 76, Raumalla 14 ja Luvialla 7 henkeä.
  • Työttömyys hellitti v. 2012 aikana Luvialla, Harjavallassa, Huittisissa, Kankaanpäässä, Merikarvialla, Karviassa, Siikaisissa ja Laviassa, vaikka maakunnassa keskimäärin työttömyys nousi hieman heikohkon loppuvuoden vuoksi.
  • Yritysten liikevaihto kohosi selvästi v. 2011 aikana Nakkilassa (31 %), Pomarkussa (19 %), Ulvilassa, Kankaanpäässä, Jämijärvellä, Harjavallassa (jokaisessa 15 %), Laviassa (14 %) ja Porissa (11 %). Satakunnan keskimääräinen kasvu ylsi 7,2 %:iin.


30.1.2013 SATAKUNTAAN UUDET ENERGIAMARKKINAT – NESTEYTETTY MAAKAASU (LNG)?

  • Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) ja kauppakorkeakoulun (TuKKK) Porin yksiköiden yhteistyössä tekemä nesteytetyn maakaasun liiketoimintamahdollisuuksia Satakunnassa kartoittavan esiselvityksen tutkimusraportti on julkaistu.
  • Tutkimus, sen tiivistelmä, mediatiedote ja asiantuntijahaastattelu radioon (radiojutun toimittajana Erkki Sarkkinen) ovat ladattavissa Kaasua Satakunta -hankkeen sivulta.
  • Hankkeeseen kuuluvan ja 11.12.2012 pidetyn Kaasua Satakunta -seminaarin esitykset löytyvät myös hankkeen loppuseminaari -sivulta. Katso myös Satamittarin uutiset 19.12.2012.
  • Lisätiedot:
    Minna Alhosalo, tutkija (MKK), puh. +358-40-1764520, etunimi.sukunimi@utu.fi
    Ari Karppinen, tutkija (TuKKK), puh. +358-50-5200775, etunimi.sukunimi@utu.fi


24.1.2013 SATAKUNNASSA TYÖTTÖMYYS KASVANUT VIIME VUODEN LOPULLA SELVÄSTI – TYÖLLISYYSASTE KUITENKIN ENNALLAAN

Työmarkkinat-sivulle on päivitetty vuoden 2012 tietoja.
  • Satakunnassa työttömyys kasvoi selvästi viime kesän jälkeen. Vuoden 2012 joulukuun työttömyysaste ylitti niukasti vuoden 2009 joulukuun vastaavan, joka oli aikaisempi ennätys viime taantuman jälkeen.
  • Työllisyysaste pysytteli maakunnassa vuonna 2012 edellisvuoden lukemissa, 67,8 %:ssa. Se on lähellä valtakunnallista tasoa.

Lisäksi Liikevaihdon kehitys toimialoittain -sivu ja Yritysten toimipaikkojen määrän kehitys -sivu on päivitetty v. 2011 tiedoilla.
  • Satakunnan kaikkien toimialojen liikevaihto on kasvanut vuosina 1995–2011 yhteensä 110 % (nimelliset hinnat). Erityisesti vuosina 2006 ja 2007 liikevaihdon kasvu on ollut nopeaa nousukauden siivittämänä. Myös taantumasta toipuminen on tapahtunut melko ripeästi vuosien 2010 ja 2011 aikana.
  • Merkittävimmistä toimialoista keskimääräistä nopeammin ovat Satakunnassa kasvaneet mm. yksityiset terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut (500 %), energia-, vesi- ja jätehuolto (243 %), rakentaminen (222 %) sekä liike-elämän palvelut (191 %).
  • Vuosina 1995–2011 tärkeimmistä toimialoista toimipaikkojaan ovat lisänneet yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (+116 %), liike-elämän palvelut (+107 %), rakentaminen (+70 %), teknologiateollisuus (+24 %) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta (+2 %).

Sivu päivitetty 5.03.2015