Uutiset 2014

Uutisarkisto 2014

28.10.2014 -SATAKUNNAN TYÖPAIKAT LASKUSSA JO V. 2012, KUNTA- JA ALAKOHTAISET EROT KUITENKIN SUURIA

  • Työpaikkojen määrä laski Satakunnassa 1,6 % vuoden 2012 aikana. Koko maassa pudotusta kertyi 0,6 %.
  • Porin seutu välttyi parhaiten laskulta, sillä määrä väheni 0,9 %. Rauman seudulla työpaikkoja katosi vuoden aikana 2,4 % ja Pohjois-Satakunnassa 3,2 %.
  • Työpaikkojen määrä kasvoi nopeasti Ulvilassa (5,9 %). Kasvua kirjattiin myös Eurajoella, Siikaisissa, Huittisissa ja Merikarvialla. Sen sijaan Luvialla, Säkylässä, Nakkilassa ja Kankaanpäässä työpaikat vähenivät voimakkaasti.
  • Satakunnassa työpaikat kasvoivat v. 2012 aikana nopeimmin energia- ja vesihuollossa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Eniten laskua kirjattiin taiteessa, viihteessä ja virkistyksessä, julkishallinnossa ja maanpuolustuksessa, teollisuudessa, alkutuotannossa sekä koulutuksessa.
  • Vuosina 1995–2012 työpaikkojen määrän nousu on ollut Satakunnassa maan keskiarvoa hitaampaa. Määrä on vähentynyt maakunnassa vuosina 1995-2012 alkutuotannossa, teollisuudessa sekä logistiikassa. Muuten on kirjattu pääosin kasvua. Nousu on ollut ripeää rakentamisessa ja liike-elämän palveluissa, jälkimmäisessä mm. teollisuuden ulkoistusten seurauksena, mikä osittain selittää myös teollisuustyöpaikkojen laskua. Myös yhteiskunnallisten palveluiden (mm. koulutus, SOTE ja julkishallinto) kasvu on ollut voimakasta viimeisten vajaan 20 vuoden aikana.
  • Suomen työpaikkaomavaraisimpien kuntien joukkoon kuuluvat Harjavalta (sija 3, 130,8 %) sekä Säkylä (sija 7, 125,7 %).


Lisätietoja Kuntataulukoista, joihin on lisätty v. 2012 toimialoittaiset työllisten ja työpaikkojen jakaumat sekä työpaikkaomavaraisuusaste. Lisäksi työpaikkojen pitkän aikavälin toimialoittaiset muutokset sekä aikasarjat on päivitetty.


7.8.2014 SATAKUNNAN PALKKASUMMAN NOUSU HYYTYI VIIME VUONNA -MAASSA KESKIMÄÄRIN VIELÄ PIENTÄ NOUSUA

  • Satakunnassa asuvien henkilöiden ansaitseman palkkasumman nousu jäi vain 0,1 %:iin v. 2013, kun taas valtakunnallisesti kasvua kirjattiin vielä 0,9 %.
  • Kasvu jäi siten selvästi v. 2012 2,8 %:n nousua matalammaksi heikentyneen talous- ja työllisyyskehityksen myötä. Myös maassa keskimäärin nousu hiipui selvästi, sillä v. 2012 kasvua kertyi vielä 3,9 %.
  • Satakunnan suurimmista kunnista palkkasumman kasvua kirjattiin jonkin verran vielä Eurassa, Kankaanpäässä, Kokemäellä ja Porissa.
  • Heikentynyt taloustilanne on heijastunut myös aloittaneiden yritysten määrään, joka jäi v. 2013 jonkin verran pienemmäksi kuin vuotta aiemmin.
  • Vuoden 2013 lopussa Satakunnassa toimi 14 238 yritystä. Vuoden aikana aloitti 997 uutta yritystä ja toimintansa lopetti 927 yritystä.


Tarkemmat tiedot myös kunnittain on saatavilla Kuntataulukoista, joihin on lisätty tietoa v. 2013 palkkatuloista, v. 2013 yrityskanta sekä aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrät.


27.6.2014 HYVINVOINTIMITTARIT MUUTTAVAT KUVAA SATAKUNNAN TULOISTA JA KULUTUKSESTA

  • Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on rakennettu alueellista hyvinvointi-indikaattoristoa (Regional Welfare Indicators, RWI). RWI:n perusteella:
  • Satakunnan seutukunnissa kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat tasaisemmin eli oikeudenmukaisemmin jakaantuneet kuin koko maassa. Tulonjakojärjestelmä on erityisesti hyödyttänyt Porin seutukuntaa ja Pohjois-Satakuntaa.
  • Kun huomioidaan alueellinen tulonjaon tasaisuus Satakunnassa 1995–2012, sen seutukuntien asuntokuntakohtaiset bruttotulot ovat merkittävästi suurempia verrattuna perinteisiin tulolaskelmiin, jossa tällaista tulojen jakautumista ei huomioida. Rauman seutukunta ylittää selvästi maan tason, Porin seutukunta nousee koko maan tasolle ja Pohjois-Satakunnan tuloero koko maahan puolittuu.
  • Vastaavasti huomioitaessa kotitalouksien kulutusmenoissa maakuntatasolla tulonjaon tasaisuus (eli kuinka laajalti voidaan osallistua kulutukseen) Satakunnassa ja vertailumaakunnissa (Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi) sekä koko maassa, niin kehityskulku on varsin samanlainen ja tasoerot pieniä kaikilla alueilla 1995–2012. Tulonjakosopeutettu kulutus on reaalisesti kasvanut vuosittain lähes 3 %.
  • Seutukuntakohtaisilla tuloeroilla ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden määrällä ja pitkä-aikaistyöttömyyden määrällä näyttäisi olevan yhteyttä toisiinsa. Yhteys on molempien suhteen samansuuntainen.
  • Vertailumaakunnissa on eroja joidenkin syrjäytymisriskitekijöiden välillä (vaikeasti työllistettävät ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret).
  • Satakunnassa asutaan väljimmin kaikista Manner-Suomen maakunnista.


Lisätietoja Hyvinvointimittaristo-sivulta. Suora linkki esityskalvoihin (pdf)


17.6.2014 SATAKUNNAN VIENTI KASVUSSA VIELÄ VIIME VUONNA, JA SEN KEHITYS ON PÄÄOSIN METALLIALOJEN VARASSA

  • Vuonna 2013 teollisuuden viennin arvo kasvoi vielä vähän Satakunnassa edellisvuoteen verrattuna (1,2 %), mutta valtakunnallisesti se laski jonkin verran (-2,9 %). Satakunnassa teknologiateollisuuden vienti kasvoi vielä 4,2 % vuoteen 2012 verrattuna, mutta metsäteollisuuden putosi 2,5 %. Valtakunnallisesti metallin vienti sukelsi 6,6 %, mutta metsäteollisuuden lasku miltei pysähtyi (-0,4 %). Koko maassa ongelmana on etenkin elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen heikko kehitys.
  • Satakunnassa metsä- ja teknologiateollisuus muodostavat teollisuuden viennin arvosta valtaosan, eli noin 89 % (v. 2013). Koko maassa niiden yhteenlaskettu osuus on selvästi alempi, noin 71 %. Satakunnassa metallin osuus viennistä on hyvin korkea, 69 %, kun taas valtakunnallisesti osuus jää 53 %:iin.
  • Satakunnassa metallin osuus on kasvanut viime vuosina vuotta 2012 lukuun ottamatta, mutta maassa keskimäärin painoarvo on vähentynyt johtuen koneiden ja laitteiden valmistuksen sekä elektroniikkateollisuuden vaikeuksista. Molemmilla alueilla metsäteollisuuden osuus viennistä on noin viidennes, eikä siinä ole kovin suuria muutoksia tapahtunut.


Lisätietoja Vienti-sivulta sekä tuoreesta Satakunnan talous -katsauksesta.


27.5.2014 -
Satakunnan talous – nykytila ja lähiajan näkymät ilmestynyt.
-Lehti ja oheismateriaalit tiedotteineen ladattavissa Satamittarista.

  • Satakunnassa teollisuuden ahdinko ei hellittänyt otettaan vuoden 2013 heinä‒joulukuussa, jolloin sekä liikevaihto että viennin arvo supistuivat. Loka‒joulukuu jäi hyvin heikoksi metallialojen hiipumisen myötä.
  • Elintarviketeollisuuden nousu jäi aiemmasta poiketen hyvin hennoksi. Metsäteollisuudessa on kuitenkin ilmassa käänteen merkkejä, sillä liikevaihdon lasku tasaantui vuoden lopussa ja elintärkeän viennin pudotus pysähtyi. Kemianteollisuuden suhdannekuva on yhä vaisuhko.
  • Rakennusala ei kyennyt kasvuun, mutta liikerakentamisen nousu pystyi estämään liikevaihdon putoamisen.
  • Palvelualojen kehitys jäi hyvin vaimeaksi, sillä kaupan ja liike-elämän palveluiden liikevaihto laski edelleen.
  • Palkkasumma ja henkilöstö kasvoivat hieman maakunnan yrityksissä teollisuutta lukuun ottamatta.



SATAKUNNAN TALOUDEN NÄKYMÄT JA HYVINVOINTI -SEMINAARI 27.5.2014

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön järjestää SATAKUNNAN TALOUDEN NÄKYMÄT JA HYVINVOINTI -SEMINAARIN tiistaina 27.5.2014 klo 9.45–13 Porin yliopistokeskuksen auditoriossa 125 (1. kerroksen aula).

Maksuton tilaisuus on Satakuntaliiton rahoittaman (EAKR) SATA-hankkeen päätösseminaari.

OHJELMA (pdf)

ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT: 20.5.2014 mennessä projektitutkija Saku
Vähäsantaselle sähköpostitse (etunimi.sukunimi(at)satakunta.fi) tai puhelimitse 044 711 4350


29.4.2014 POHJOIS-SATAKUNTA JÄI AINOANA MAAKUNNAN SEUTUKUNTANA VOITOLLE KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ V. 2013

  • Pohjois-Satakunta sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä voittoa, jota ei ollut saavutettu ainakaan 1970-luvun jälkeen, mutta kuolleisuuden alittava syntyvyys laski silti väkilukua. Porin ja etenkin Rauman seutukunnissa kehnoa syntyvyyttä ja maan sisäisen muuttoliikkeen tappiota tasoitti nettosiirtolaisuus.
  • Satakunnassa Porin, Rauman, Kankaanpään ja Eurajoen väkiluku kohosi vuonna 2013.
  • Porin kasvu, 212 henkeä, perustui nettosiirtolaisuuteen sekä kuntien välisestä muuttoliikkeestä saatuun voittoon. Väestökasvua tosin heikensi kuolleisuutta alhaisempi syntyvyys.
  • Rauman kasvu, 137 henkeä, pohjautui täysin nettosiirtolaisuuteen, sillä sekä kuolleisuus ylitti syntyvyyden että kuntien välisestä muuttoliikkeestä muodostui yhä tappiota.
  • Kankaanpään 15 hengen kasvu perustui pääosin kuntien väliseen muuttovoittoon, jota syntyi viime vuonna ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1992. Myös nettosiirtolaisuus jäi plussalle, mutta kehitystä varjosti syntyvyyttä suurempi kuolleisuus.
  • Eurajoella syntyvyys ylitti kuolleisuuden ainoana kasvukuntana, mutta kuntien välisestä muuttoliikkeestä syntynyttä pientä tappiota ei nettosiirtolaisuus riittänyt paikkaamaan.
  • Satakunnassa myös Karvia, Lavia, Luvia ja Siikainen saivat voittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä, mutta niissä negatiivinen nettosyntyvyys käänsi asukasluvun laskuun.


Tarkemmat tiedot väestönmuutos-sivulta, johon on päivitetty v. 2013 lopulliset tiedot. Suora linkki tarkempiin tietoihin väestönmuutosten osatekijöistä kunnittain 1987-2013 (Excel).


24.3.2014 ENNAKKOTIEDOT PITIVÄT PAIKKANSA: PORIN JA RAUMAN VÄKILUKU SELVÄSSÄ NOSTEESSA VIIME VUONNA, KANKAANPÄÄKIN HIENOISESSA KASVUSSA PITKÄN TAUON JÄLKEEN -MAAKUNNAN VÄESTÖ SILTI YHÄ LASKUSSA JA IKÄÄNTYMÄSSÄ

  • Satakunnan väki väheni vuoden 2013 aikana 378 henkeä, mikä on samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin.
  • Porin väkiluku kohosi 212 henkeä ja Rauman 137 henkeä. Kankaanpään asukasluku kääntyi lievään nousuun (+15) pitkän tauon jälkeen. Se loivensi osaltaan Pohjois-Satakunnan väestökatoa. Myös Eurajoen väkiluku nousi hivenen (+9). Muissa kunnissa väki väheni.
  • Porin ja Rauman seutukuntien väkiluku laski edelleen keskuskaupunkien noususta huolimatta.
  • Satakunnan väki on edelleen Suomen keskiarvoa iäkkäämpää. Etenkin Pohjois-Satakunnassa ero on suuri. Vuoden 2013 aikana työikäinen väestö kutistui maakunnassa suhteellisen paljon.

Tarkemmat tiedot kuntataulukoista, joihin on päivitetty v. 2013 lopulliset väkiluvut sekä ikäjakaumat. Lisäksi väestönmuutos- ja väestörakenne-sivuille on päivitetty v. 2013 lopullisia tietoja.


19.2.2014 PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY PARANTUNUT, RAUMAN SEUDULLA JA POHJOIS-SATAKUNNASSA LIEVÄÄ HEIKENNYSTÄ

  • TuKKK:n Porin yksikön kehittämässä kilpailukykymittaristossa tarkastellaan Suomen 70 seutukunnan menestymistä vuosittain kuuden tekijän avulla. Ne ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Tuorein vuosi on 2012.
  • Suomen kilpailukykyisimmät seutukunnat ovat Porvoo, Vaasa, Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Hämeenlinna, Lappeenranta, Turunmaa ja Etelä-Pirkanmaa.
  • Salon seutu on pudonnut selvästi v. 2012 aikana Nokian vaikeuksien vuoksi, mikä on heikentänyt alueen työllisyysastetta.
  • Suomen ykkösen, Porvoon työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat Suomen korkeimmat. Myös työllisyysaste ja koulutustaso ovat kärkiluokkaa. Vaasan seudun vahvuuksia ovat innovatiivisuus, työn tuottavuus, työllisyysaste ja koulutustaso.
    Helsingin seudun valtteja ovat yritysdynamiikka, työn tuottavuus ja korkea koulutustaso.
  • Satakunnassa Porin seutukunta on sijalla 13. Sijaluku nousi edellisvuodesta pykälän verran. Myönteisinä piirteinä erottuvat korkeahko työn tuottavuus, teollisuusvaltaisuus ja innovatiivisuus.
  • Rauman seutukunta on Suomen kärkipäässä sijalla 14. Laskua on kuitenkin edellisvuodesta seitsemän pykälää vuoden 2010 tasolle yritysdynamiikan heikkenemisen vuoksi. Vahvuudet löytyvät Porin tapaan työn tuottavuudesta, teollisuusvaltaisuudesta ja innovatiivisuudesta.
  • Yritysdynamiikan suotuisamman kehityksen vuoksi Porin seutu nousi Rauman ohi. Perinteisesti Rauman seutu on sijoittunut Poria korkeammalle.
  • Pohjois-Satakunta sijoittuu sijalle 51, jossa on laskua vuodesta 2011 neljä sijaa. Alueen työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat kuitenkin selvästi korkeampia kuin sijaluku antaisi olettaa. Sijoituksen heikennys juontuukin heikosta innovatiivisuudesta, koulutustasosta ja yritysdynamiikasta.

Lisätietoja Satakunnan seutukuntien kilpailukyky 2012 -sivulta, jossa on tarkemmin käyty läpi Satakunnan seutukuntien asemaa. Kaikki Suomen 70 seutukuntaa löytyvät Suomen seutukuntien sijoitus 2012 -sivulta.


5.2.2014 TAPAHTUMAKLUSTERIT TYÖLLISTÄVÄT ENEMMÄN KUIN ALUEIDENSA KESKEISET TEOLLISUUSTOIMIALAT

  • Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on kehitetty tapahtumien laskennallinen aluevaikutusmalli, jonka avulla voidaan laskea tapahtumiin liittyvien klustereiden aikaansaamat suorat ja välilliset työllisyys- ja tulovaikutukset vuosittain.
  • CREME (Computational Regional Economic Model of Events) -mallin esimerkkilaskelmat koskevat Oulun seutua ja Pohjois-Pohjanmaata, Porin seutua ja Satakuntaa sekä Seinäjoen seutua ja Etelä-Pohjanmaata. Laskelmista selviää, että Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Satakunnassa tapahtumaklusterit työllistävät jopa enemmän kuin alueittensa keskeiset teollisuustoimialat.
  • Tapahtumaklusterien tulonmuodostukselle on ominaista, että vaikutukset leviävät laajalti aluetalouteen sen eri toimialoille ja jokainen klustereissa ansaittu liikevaihtomiljoona on monikymmenkertaisesti vähemmän riskialtis aluetalouden häiriöille kuin teollisuudessa ansaittu liikevaihtomiljoona, kertoo projektitutkija Ari Karppinen.

Lisätietoja (myös alueellisen matkailun tutkimusohjelma -sivulta):


28.1.2014 SATAKUNNAN VÄKILUKU LASKUSSA - SELVÄÄ KASVUA KUITENKIN PORISSA JA RAUMALLA

  • Satakunnan väkiluku väheni hieman edellisvuotta voimakkaammin (-432) vuoden 2013 aikana ennakkotietojen mukaan.
  • Satakunnan nettosyntyvyys jäi heikoimmaksi ainakin kahteenkymmeneen vuoteen, mikä heikensi väestökehitystä. Myös kuntien välisen muuttoliikkeen tappio syveni hieman. Toisaalta nettosiirtolaisuus nousi ennätykseensä.
  • Väki väheni kaikissa maakunnan seutukunnissa. Eniten kärsi Porin seutukunta, jossa etenkin Ulvilassa ja Kokemäellä väki väheni selvästi. Toisaalta Pohjois-Satakunnan krooninen väestökato hellitti selvästi otettaan Kankaanpään tappiokierteen katkettua.
  • Väkiluku nousi selvästi Porissa (194 henkeä) ja Raumalla (100 henkeä). Kankaanpäässä kasvua kertyi 18 henkeä, mikä päätti pitkän laskukauden. Eurajoen väkiluku nousi 8 henkeä. Muissa kunnissa kirjattiin laskua.

Lisätietoja Väestönmuutos-sivulta, joka on päivitetty v. 2013 ennakkotiedoilla. Lisäksi Kuntataulukoihin on lisätty vuoden 2013 ennakkoväkiluvut.


22.1.2014 -SATAKUNNASSA TYÖTTÖMYYS PAHENI VIIME VUONNA SELVÄSTI – TYÖLLISYYSASTE KUITENKIN ENNALLAAN

  • Satakunnassa työttömyys kasvoi selvästi vuoden 2013 aikana. Satakunnan työttömyysaste oli keskimäärin 11,6 %, kun se oli vuotta aiemmin 10,4 %. Koko maassa työttömyys kohosi kuitenkin vielä enemmän, vastaavasti 9,4 %:sta 11,3 %:iin.
  • Verrattaessa vuoden 2008 toukokuun työttömyysastetta, jolloin työttömyys (TEM:n mukaan) oli ennen taantumaa alimmillaan sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, vuoden 2013 joulukuun asteeseen havaitaan, että työttömyysaste on kasvanut Satakunnassa hitaammin kuin maassa keskimäärin. Tosin sekä alku- että loppupisteessä työttömyysaste on maakunnassa vähän korkeampi kuin valtakunnallisesti.
  • Molemmilla alueilla työttömyyden huippu koettiin v. 2009 taantumassa vuodenvaihteen 2009/2010 tienoilla. Tämän jälkeen työttömyys hellitti vähitellen vuoden 2012 kevääseen saakka. Sen jälkeen kehitys on selvästi heikentynyt.
  • Viime vuosien pahin työttömyys on kuitenkin koettu kummallakin alueella vuoden 2013 joulukuussa. Muutenkin koko vuosi 2013 on sujunut aiempaa heikommin.
  • Työttömyys paheni vuoden 2013 aikana edellisvuoteen verrattuna kaikissa muissa Satakunnan kunnissa paitsi Jämijärvellä ja Pomarkussa. Eniten työttömyys kasvoi Luvialla, Ulvilassa, Kokemäellä, Porissa, Eurajoella ja Nakkilassa.
  • Korkein työttömyysaste oli viime vuonna Porissa, Siikaisissa ja Pomarkussa, matalin taas Eurassa, Säkylässä ja Köyliössä.
  • Työllisyysaste koheni maakunnassa vuonna 2013 68 %:iin työttömyyden kasvusta huolimatta. Se on lähellä valtakunnallista tasoa, joka heikkeni hieman 68,5 %:iin.
  • Satakunnassa työvoimaan osallistuminen on nykyisin valtakunnallista tasoa, eli työvoiman osuus työikäisistä ei enää poikkea maan keskiarvosta. Se on pääosin Rauman seudun korkean osallistumisen sekä Porin seudun parin viime vuoden nopean kasvun ansiota.

Lisätietoja Työmarkkinat-sivulta, johon on päivitetty vuosien 2012-2013 tietoja. Lisäksi kuntataulukoihin on lisätty v. 2013 työttömyysasteet.
Sivu päivitetty 5.03.2015