Väestönmuutos

Väestönmuutos-sivulla tarkastellaan väkiluvun kehityksen lisäksi koti- ja ulkomaista muuttoliikettä sekä syntyvyyttä.

 

VÄKILUVUN KEHITYS

Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Satakunnan väkiluku on vähentynyt vuodesta 1993 vuoteen 2016 18 984 henkilöä (aluejako 1.1.2017 myös v. 1993 tiedoissa). Vastaava muutosprosentti väkiluvussa on -7,9. Samalla ajanjaksolla koko maan väkiluku on kasvanut 8,4 %. Väkiluku on laskenut kaikissa Satakunnan seutukunnissa. Porin seutukunnassa väkiluvun väheneminen on suhteellisesti vähäisintä (-5,7 %). Lisäksi väestönlasku on tasaantunut huomattavasti kuluvan vuosikymmenen alkupuolella. Tosin vuosina 2008-2009 väkiluku pysyi jo miltei ennallaan ja vuonna 2010 väkiluku kääntyi hienoiseen kasvuun. Vuoden 2011 jälkeen väkiluku on supistunut jälleen hieman pääasiassa negatiivisen nettosyntyvyyden vuoksi.

Rauman seutukunnassa väestötappio on 8,0 % vuosina 1993-2016. Suhteellisesti mitattuna suurin väestötappioalue on Pohjois-Satakunta (-19,5 %). Sekä Rauman seutukunnassa että erityisesti Pohjois-Satakunnassa väestön väheneminen on ollut Porin seutua voimakkaampaa vuoteen 2008 saakka. Rauman seudulla väestönlasku on tasaantunut selvästi vuoden 2009 jälkeen. Pohjois-Satakunnassa väkiluku on supistunut huomattavasti vuoteen 2012 saakka. Vuonna 2013 Kankaanpään väkiluvun lievän nousun myötä väestökato tasaantui selvästi. Vuosien 2014-16 aikana väki väheni jälleen hieman. Satakunnan väestön vähenemisen ennustetaan kuitenkin hidastuvan vuoteen 2040 ulottuvalla ajanjaksolla, jos kautta 2015-40 verrataan vuosiin 1990-2015. Tästä lisää Väestöennuste-sivulla. 

Väestökehitys on ollut siis negatiivista kaikissa seutukunnissa tarkastelujakson jokaisena vuotena pois lukien Porin seutukunta vuonna 2010. Vuosi 2016 on rikkonut tasaantuvan kehityksen ja se on ollut pitkiin aikoihin heikoin. Porin kaupungin väkiluku on sen sijaan ollut nousujohteinen viime vuosikymmenellä sekä tämän vuosikymmenen alkupuolella. Vuoden 2013 kehitys jälkeen on heikentynyt ja vuosi 2016 on ollut heikoin pitkään aikaan.

Vuosi 2013 jäi Satakunnassa viimeiseksi selvästi myönteiseksi vuodeksi, sillä tuolloin myös Rauman asukasluku kohosi selvästi ja Kankaanpäänkin hieman pitkän laskun jälkeen. Vuonna 2014 Rauman väki pysyi ennallaan ja Kankaanpäässä väestö väheni uudelleen. Vuonna 2015 myös Rauman ja Kankaanpään ohella myös Porin väkiluku aleni hieman. Negatiivinen kehitys jatkui vuoden 2016 aikana. Kuntakohtaiset väestön aikasarjat on saatavilla kuntataulukoista. Väestön vähenemisen taustalla on ollut pienenevä syntyvyys ja negatiivinen muuttotase kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Toisaalta voitto kansainvälisestä muuttoliikkeestä on paikannut osaltaan tappioita. Väestön määrän muutokseen on liittynyt myös vanhentuva väestön ikärakenne ja sitä kautta negatiivinen nettosyntyvyys. Näistä lisää alla.

Tarkemmat luvut saa klikkaamalla kuvaa. 1993=100

VÄKILUVUN KEHITYS SEUTUKUNTA- JA KUNTATASOLLA

Jotta Satakunnan väestömäärän vähenemisestä 23 vuoden aikana saa konkreettisemman kuvan, sitä voi verrata esimerkiksi Satakunnan kuntien väkilukuun. Satakunnan 17:sta kunnasta 15:ssa oli vuoden 2016 lopussa alle 18 779 asukasta (aluejako 1.1.2017). Seitsemän asukasluvultaan pienimmän kunnan (Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku ja Siikainen) yhteenlaskettu asukasmäärä (18 567) on samaa luokkaa kuin Satakunnan 23 vuoden väestötappio. Tällä tavoin esitettynä Satakunnasta on poistunut vuosina 1993–2016 yli seitsemän kunnan väkiluvun verran väestöä.

Ajanjaksolla 1993–2016 väkiluvun väheneminen on ollut määrällisesti mitattuna suurinta vuosituhannen vaihteen tienoilla kaikissa seutukunnissa sekä uudelleen parin viime vuoden aikana. Vuosituhannen vaihteen jälkeen väkiluvun väheneminen hidastui koko Satakunnassa selvästi Pohjois-Satakuntaa lukuunottamatta. Vuonna 2013 sielläkin väestökato hellitti tilapäisesti. Suotuisaa kehitystä kesti maakunnassa vuoteen 2014 asti, johon saakka väkiluku on kasvoi selvästi Porissa. Vuosina 2011-2013 myös Rauman kaupungin ja v. 2012-13 Eurajoen väkiluku kohosi. Kankaanpää kasvoi v. 2013 hieman. Vuonna 2014 kasvoivat Jämijärvi, Pori, Eurajoki, Merikarvia, Rauma ja Lavia. Kasvu jäi kuitenkin korkeintaan runsaaseen 20 henkeen. Vuonna 2015 nousuun kykenivät Honkajoki, Luvia ja Ulvila, mutta vuonna 2016 kasvoi enää Eurajoki kirjaten tosin reippaan yli sadan hengen nousun (ilman kuntaliitoksen vaikutusta). Muutosta voi tarkastella kunnittain tästä.

Tarkemmat tiedot väestönmuutosten osatekijöistä kunnittain 1980-2016, kuten muuttoliike ja syntyvyys (Excel)



Lähde: Tilastokeskus ja Satamittari,
2017, tarkemmat tiedot
kuntien väkiluvuista ja niiden
kehityksestä saa klikkaamalla kuvaa


Kuntatasolla määrällisesti eniten väkeään menettäneitä kuntia 1993–2016 olivat Rauma, Kankaanpää, Kokemäki, Säkylä ja Eura. Vastaavasti vähiten väestöään ovat menettäneet Eurajoki, Pori, Jämijärvi, Honkajoki ja Pomarkku. 


Tilanne muuttuu selvästi, kun tarkastellaan suhteellisia väestönmuutoksia. Tällöin eniten väkeään ovat menettäneet Siikainen, Karvia, Honkajoki, Merikarvia ja Pomarkku. Näissä väestö on vähentynyt n. 22-34 %. Parhaiten suhteellisilta väestötappioilta ovat välttyneet Pori, Eurajoki, Rauma, Huittinen ja Ulvila. Niissä väestökato vaihtelee Porin 0,5 %:n ja Ulvilan 8,6 %:n välillä.


Suhteellisilta väestötappioilta ovat siis parhaiten välttyneet Pori ja Rauma sekä niiden lähikunnat ja kaakkoinen Satakunta. Heikointa väestökehitys on ollut Pohjois-Satakunnassa. Viereistä karttakuvaa klikkaamalla voi tarkemmin tarkastella muutoksia.

LUONNOLLINEN VÄESTÖNMUUTOS

Satakunnan elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotus eli syntyneiden enemmyys on viime vuosina ollut negatiivista. Käänne tapahtui vuonna 1997, jolloin kuolleiden määrä ylitti pysyvänluonteisesti syntyneiden määrän ja suhde on vähitellen heikentynyt vuosien varrella. Vuosina 2004-2006 negatiivinen ero kuitenkin pienentyi tilapäisesti. Vuonna 2006 syntyneitä oli enää 30 vähemmän kuin kuolleita. Vuoden 2007 aikana kehitys heikkeni selvästi. Sama suunta jatkui hieman voimistuneena vuoden 2008 aikana, jolloin kuolleiden enemmyys kohosi 376:een. Vuoden 2009 aikana nettosyntyvyys kohentui jälleen hieman laskeakseen uudelleen v. 2010 aikana. Vuosina 2011-15 kehitys jatkui suurin piirtein entisissä, hieman heikkenevissä merkeissä. Kuitenkin vuonna 2016 luonnollinen väestönlisäys on ollut heikointa koko tarkasteluajanjaksolla. Syntyneiden määrä jäi tarkasteluajanjakson heikoimmaksi ja kuolleiden määrä suurimmaksi. Väestön ikärakenteen mukaan vanhusten määrä on nousussa, mikä enteilee suhteen pysyvän heikkona myös tulevaisuudessa.

Tarkemmat luvut saa klikkaamalla kuvaa.

KOTIMAINEN MUUTTOLIIKE

Muuttoliike vaikuttaa väestönkehitykseen kahdella tavalla. Ensinnäkin muuttoliike lisää välittömästi väestöä muuttovoittoalueella ja vähentää sitä muuttotappioalueella. Toiseksi muuttoliike vaikuttaa väestöön välillisesti syntyvyyden kautta. Nuorten hedelmällisyysiässä olevien muutto lisää syntyvyyttä muuttovoittoalueella ja muuttajat vievät taantuvilla alueilla mukanaan myös seuraavan sukupolven asukkaat. Muuttoliikkeen seurauksena väestörakenteiden erot kasvavat eli muuttotappioalueella väestörakenne vanhenee ja muuttovoittoalueella nuorentuu keskimääräistä nopeammin. Yhä useammilla muuttotappioalueilla kuolleisuus ylittää syntyvyyden.

Tarkemmat luvut saa klikkaamalla kuvaa.

Kotimainen muuttoliike tarkoittaa tässä kuntien välistä muuttoa. Sekä lähtö- että tulomuutto ovat olleet nousussa vuodesta 1993 lähtien, mutta kuitenkin niin, että lähtömuuttajia on ollut koko ajan enemmän. Näin nettomuutto on ollut negatiivista tarkasteltavan ajanjakson aikana. Väestötappio on tosin pienentynyt huomattavasti 2000-luvun kuluessa, sillä pahimmat tappiot maakunta koki 1990-luvun loppupuolella sekä vuosituhannen vaihteen tienoilla. Vuoden 2008 aikana muuttotappio kutistui hieman kolmeen edeltävään vuoteen verrattuna. Vuonna 2009 kehitys parani edelleen. Suotuisa kehitys jatkui myös vuonna 2010, sillä silloin saavutettiin tarkasteluajanjakson kotimaan muuttoliikkeen pienin tappio, -284 henkeä. Tappio on pienin sitten vuoden 1976, jolloin maakunta sai viimeisen kerran muuttovoittoa kuntien välisistä väestöliikkeistä. Vuonna 2011 muuttotappiota syntyi kuitenkin selvästi edellisvuotta enemmän, runsaat 400 henkeä. Kehitys oli vuonna 2012 edellisvuotta hieman suotuisampaa tappion jäätyä 364 henkeen. V. 2013 muuttotase heikkeni hieman, mutta kehitys vakiintui seuraavana vuonna. Vuonna 2015 muuttotappio syveni,jolloin kuntien välisestä muuttoliikkeestä syntynyt kato oli suurin sitten vuoden 2007, 755 henkeä. Vuonna 2016 kehitys heikkeni vuosituhannen huonojen vuosien tasolle 1082 hengen tappion myötä. 

SIIRTOLAISUUS

Väkiluvun muutokseen vaikuttaa myös siirtolaisuuden määrä. Vuodesta 1993 lähtien Satakunnan nettosiirtolaisuus on ollut vuosia 1994 ja 1997 lukuunottamatta positiivinen. Vuodesta 2005 alkaen nettosiirtolaisuus on ollut pääsääntöisesti edellisvuotta korkeampi. Tosin vuonna 2015 ulkomainen muuttovoitto pieneni jäi vain 367 henkeen, mikä on samaa luokkaa kuin viime vuosikymmenen vaihteessa. Vuonna 2016 muuttovoitto kohosi 726 henkeen, mikä on viime aikojen suurin lukema. Siirtolaisuus on paikannut maassamuuton ja kuolleisuuden aiheuttamaa väestötappiota.

VÄESTÖNMUUTOS

Väestönlisäys on syntyneiden enemmyyden ja kokonaisnettomuuton (kotimainen muuttoliike + nettosiirtolaisuus) summa. Vuosina 1993-2008 sekä vuonna 2011 Satakunnan
kokonaisnettomuutto on ollut negatiivista eli tällöin alueen lähtömuutto on ollut tulomuuttoa korkeampi. Vuosina 2009-10 ja 2012-14 nettomuutto on ollut positiivista maahanmuuton positiivisen saldon ja kuntien välisen muuttoliikkeen tappion kutistumisen ansiosta. Vuonna 2013 saavutettiin kokonaisnettomuuton ennätys (174 henkeä) sitten 1970-luvun ennätyssuuren nettosiirtolaisuuden ansiosta samalla kun kuntien välisen muuttoliikkeen tappio lieveni ja maahanmuutto saavutti ennätystason. Vuosi 2015 jäi kuitenkin selvästi aiempaa heikommaksi, sillä nettosyntyvyys jäi kaikkien aikojen heikoimmaksi ja nettosiirtolaisuuskin heikkeni. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä syntynyt tappio syveni sekin selvästi. 

Vuonna 1997 syntyneiden enemmyys muuttui negatiiviseksi eli kuolleita oli syntyneitä enemmän. Tältä osin tilanne on heikentynyt vuosi vuodelta. Näin väestönmuutos on ollut tarkasteltavan ajanjakson aikana negatiivista, eikä muuttoliike ole kyennyt paikkaamaan negatiivisen nettosyntyvyyden aiheuttamaa väkiluvun laskua. Väestön väheneminen on kuitenkin keskimäärin hidastunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. 2000-luvulla nettosyntyvyyskin on ajoittain kääntynyt parempaan suuntaan, mutta vuodet 2007-2015 ovat olleet tässä suhteessa synkimpiä koko tarkasteltavalla ajanjaksolla, ja vuosi 2015 kaikkein heikoin.

Kokonaisuudessaan väestönkehityksessä käänne parempaan tapahtui vuosituhannen vaihteessa kuntien välisen muuttoliikkeen tappion pienennyttyä. Samalla positiivinen nettosiirtolaisuus on paikannut muuta väestökatoa ja nettosyntyvyys on käväissyt muutamana vuonna lähellä nollaa. Vuoden 2007 kehitys on kuitenkin ollut kokonaisuutena muutamaa edeltävää vuotta selvästi heikompaa. Vuonna 2008 väestökato hellitti taas hieman positiivisen nettosiirtolaisuuden nousun ja kuntien välisen muuttoliikkeen tappion kutistumisen ansiosta. Vuosina 2009-2014 väestökato on ollut pienintä sitten vuoden 1993 muuttoliikkeen taseen käännyttyä pääosin positiiviseksi. Sen jälkeen kehitys on synkentynyt. Huolestuttavana piirteenä ovat koko tarkasteluajanjakson nettosyntyvyyden kehnoimmat ja alati heikkevät saldot vuosina 2012-16 ja vuosien 2015-16 kotimaisen muuttoliikkeen suurentunut tappio. 


Vuosi 2009 oli hyvin poikkeuksellinen. Vaikka nettosyntyvyys oli yhä selvästi miinuksella, kotimaisen muuttoliikkeen toiseksi pienin tappio sitten vuoden 1993 ja ennätysmäisen suuri nettosiirtolaisuus nostivat Satakunnan muuttoliikkeen saldon positiiviseksi. Väestötappio kutistui merkittävästi muuttoliikkeen kohentumisen ansiosta. Vuosi 2010 oli hyvin samankaltainen, mutta nettosiirtolaisuuden heikkenemistä paikkasi kuntien välisen muuttoliikkeen tappion selvä kutistuminen. Vuonna 2011 maakunnan väestönlasku kiihtyi hieman kuntien välisen muuttoliikkeen tappion syvennyttyä. Toisaalta Porin ja Rauman kaupunkien väkiluku kasvoi selvästi. Vuonna 2012 muuttoliike koheni, mutta nettosyntyvyys heikkeni. Kokonaisuutena vuosi oli edellistä suotuisampi. Kaupungeista etenkin Porin kasvu jatkui. Vuonna 2013 kaikkien seutukuntien väkiluku supistui, mutta keskuskaupungit kasvoivat (Pori, Rauma ja Kankaanpää). Vuonna 2014 Porin ja Rauman kasvu hiipui ja Kankaanpää painui jälleen tappiolle. Vuonna 2015 kehitys heikkeni edelleen ja Porinkin väki väheni hieman. Vuoden 2016 tilanne kurjistui, sillä väkilukuaan menettivät lähes jokainen kunta ja nettosyntyvyys sekä kuntien välinen muuttoliike painuivat pahasti pakkaselle. 

Näyttää siltä, että Satakunta menettää keskimäärin väestöään talouden nousukauden aikana ja vastaavasti väestökato pienenee laskukaudella, tosin pari viime vuotta näyttävät siinä suhteessa poikkeuksellisilta. 

Tarkemmat tiedot väestönmuutosten osatekijöistä kunnittain 1980-2016, kuten muuttoliike ja syntyvyys (Excel)

Tarkemmat luvut saa klikkaamalla kuvaa.

Kuitenkin Satakunnan väkiluku pysyy melko vakaana vuoteen 2040 asti Tilastokeskuksen tuoreimman, vuoden 2015 syksyllä julkaistun ennusteen mukaan. Väkiluku laskee nelisen prosenttia. Maakunta myös säilyy koko ajanjakson maamme seitsemänneksi suurimpana. Verrattuna viimeiseen 25 vuoteen Satakunnan väestökehityksessä on nähtävissä käänteen merkkejä, sillä vuosina 1990–2015 väki väheni n. 7,4 %. Siten tulevan kauden 2015–2040 (siis samanmittainen 25 vuoden ajanjakso) ennuste, joka pohjautuu viime vuosien kehitykseen, osoittaa maakunnan väestön vähenemisen selvää loivenemista. Vuosina 1980–2015 väki väheni 8,6 %. 

 

Sivu päivitetty 17.05.2017