Automaatiokyselyn tulokset 2017

”Puhelinlangat laulaa…” ja sentraalisantrat yhdistävät puheluita. Toimiala kuin toimiala muuttuu tänä päivänä entistä enemmän digitaaliseksi ja automatisoituu. Puhelinkeskukset on automatisoitu ja puhelinlangatkin ovat muuttuneet monin paikoin langattomiksi yhteyksiksi ja kadonneet maisemasta.

Satakunnassa sijaitsee huomattavan paljon automaatio- ja robotiikka-alan yrityksiä. Vaikka automaatioalan osaamisella on suuri vaikutus muidenkin toimialojen yritysten menestykseen ja kilpailukyvyn kehittymiseen, ei Satakunnassa oleva vahva automaatiokeskittymä tarkoita kuitenkaan suoraan sitä, että olisimme maakunnassa itse hyviä hyödyntämään automaatiota tai robotiikkaa. Jotta tietäisimme, miten maakuntamme alueella toimivat yritykset vastaavat käynnissä olevaan muutostarpeeseen, kartoitettiin Satakunnan automaatioastetta syys-lokakuussa 2017 tehdyllä kyselyllä. Kysely lähetettiin Satakunnan Yrittäjien sekä Porin ja Rauman Kauppakamarien jäsenistölle. Vastausaika oli 11.9. – 15.10.2017. Kyselyyn vastasi 54 yritystä. Kysely on tarkoitettu toistettavaksi säännöllisesti, jotta muutosnopeutta voidaan seurata. Kysely on ensimmäinen Satakunnan alueen automaation hyödyntämistä kartoittava tarkastelu.

 

Yhteenveto

Nyt toteutettu Satakunnan alueen automaation ja robotiikan hyödyntämistä kartoittava tutkimus antaa melko kahtiajakoisen tilannekuvan. Vedenjakajana vaikuttaisi toimivan jako valmistavan teollisuuden yrityksiin ja muihin yrityksiin.

Kaikilla kyselyyn vastanneilla valmistavan teollisuuden yrityksillä on käytössään jotakin automaatiota tai robotiikkaa, ne myös kokivat olevansa kilpailijoidensa kanssa samalla tasolla asian suhteen. Ymmärrys siitä, mitä kaikkea olisi omassa yrityksessä mahdollista hoitaa automaattisesti, oli korkealla tasolla. Kiinnostus automatisoinnin lisäämiseen oli suurta ja tyypillisesti kiinnostus oli myös konkretisoitunut automaation lisäyssuunnitelmiksi. Lisäystä kuitenkin rajoittavat puutteet omassa osaamisessa sekä sopivan toimittajan tai palveluntarjoajan puute. Kolmantena rajoittavana tekijänä olivat kustannukset. Merkittävin hyöty automaatiosta / robotiikasta koettiin saatavan toistettavuutena.

Kyselyyn vastanneiden muiden kuin valmistavan teollisuuden yrityksillä sen sijaan automaatioaste oli paljon alhaisempi, yli kolmanneksella ei ollut automaatiota tai robotiikkaa käytössään ollenkaan. Yritykset kuitenkin useimmiten kokivat tietävänsä missä kaikessa automaatiota tai robotiikkaa voisi yrityksessä hyödyntää. Yrityksistä puolet koki olevansa kilpailijoidensa kanssa samalla tasolla asian suhteen. Vaikka kiinnostusta automaation lisähyödyntämiseen olikin, vain pienellä osalla näistä yrityksistä oli suunnitelmia automaation tai robotiikan käyttöönotosta tai sen lisäämisestä. Automaatiota tai robotiikkaa ei koettu tarvittavan.

Kyselyn tuloksia voidaan kuitenkin pitää vähäisen vastaajamäärän takia vain suuntaa antavina.

 

Kyselyn tulokset

 

Käytössä oleva teknologia

 

 

Kuvio 1. Kaikilla yrityksillä käytössä oleva automaatio ja robotiikkaa

 

Kuten kuvio 1 osoittaa kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä 37 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole käytössään kaikilta yrityksiltä kysytyistä järjestelmistä mitään.  Kuviosta 1 havaitaan lisäksi, että lähes kolmannes (30 %) vastaajista kertoi yrityksellä olevan käytössä laskutusautomaatiota ja neljännes (26 %) vastaajista omaa rakennus- tai kiinteistöautomaatiota. Vaihtoehdon muuta automaatiota / robotiikkaa valinneet yritykset olivat vastanneet omaavansa hitsausrobotteja ja taloushallinnon sekä kirjanpidon automaatiota.

Osa kyselyyn vastanneista yrityksistä oli valmistavan teollisuuden yrityksiä, joille oli lisää automaatio- ja robotiikka vaihtoehtoja myöhemmin kyselyssä. Kun lisäkysymykset otetaan huomioon, ja tarkastellaan tilannetta valmistavan teollisuuden yritysten ja muiden vastaajien osalta erikseen, muuttuu tilanne jonkun verran. Vastauksia tulkittaessa on kuitenkin huomioitava, että kyselyyn vastanneista yrityksistä muuta kuin valmistavaa teollisuutta olevien yritysten osuus oli 65 prosenttia.

 

 

Kuvio 2. Muiden kuin valmistavan teollisuuden yritysten käytössä oleva teknologia

 

Niistä yrityksistä, jotka eivät ilmoittaneet olevansa valmistavia teollisuusyrityksiä, 37 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole käytössään mitään kyselyssä esitettyä automaatiota tai robotiikkaa. Yleisimmin käytössä oli laskutusautomatiikkaa (29 %) ja rakennus- ja tai kiinteistöautomatiikkaa (20 %). Toimialasta riippumatta erilaiset toimistotyötä automatisoivat ratkaisut voisivat kuitenkin auttaa yrityksiä tehostamaan toimintaansa ja auttaa siten saavuttamaan kilpailuetua.

 

 

Kuvio 3. Valmistavan teollisuuden yritysten käytössä olevat teknologiat

 

Kyselyyn osallistuneiden valmistavan teollisuuden yrityksistä reilulla puolella oli käytössään tuotantoautomaatiota (58 %) ja teollisuusrobotteja (58 %). Yli kolmanneksella (37 %) valmistaan teollisuuden yrityksistä ei ollut käytössään mitään kaikilta yrityksiltä kysyttyjä yleisvaihtoehtoja. Osuus on sama kuin ei-valmistavien teollisuusyritysten keskuudessa. Nämä vaihtoehdot olivat samoja kaikille vastaajayrityksille.  Rakennus- ja kiinteistöautomatiikkaa valmistavilla teollisuusyrityksillä oli huomattavasti useammin (37 %) kuin muilla yrityksillä (20 %). Ero johtunee erilaisista tilatarpeista. Valmistavilla teollisuusyrityksillä näyttäisi kyselyn mukaan olevan ylipäätään useammin asioita automatisoituna kuin muilla yrityksillä. Vain palkanlaskenta-automaatio tekee poikkeuksen pääsääntöön. Palkanlaskenta-automaatio on lähes kolme kertaa niin yleistä muilla kuin valmistavan teollisuuden yrityksillä. Valmistavalla teollisuudella kyseistä automaatiota oli viisi prosenttia kun muilla osuus oli 14 prosenttia.

Valmistavan teollisuuden yrityksiltä kysyttiin tarkemmin erilaisista automaatio- ja robotiikkaratkaisuista (kuvio 3). Vastaukset yhdistämällä osoittautui, että kyselyyn vastanneista valmistavan teollisuuden yrityksistä vain kuusi prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole mitään kyselyssä kysyttyä automaatiota tai robotiikkaa käytössään. Kuitenkin myös tämä vähemmistö yrityksiä ilmoitti käytössä olevien robottien lukumääräksi yksi. Sitä, millaiseen toimintaan robotit liittyivät, ei kuitenkaan oltu yksilöity. Voidaankin siten todeta, että kaikilla kyselyyn vastanneilla valmistavan teollisuuden yrityksillä oli käytössään jotain automaatiota tai robotiikkaa. Kyselyn perusteella vaikuttaisi siltä, että valmistavan teollisuuden ja muiden yritysten välillä on automaation tai robotiikan hyödyntämisessä Satakunnassa selkeä ero.

 

Suhde kilpailijoihin

Kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä 42 prosenttia ilmoitti olevansa automaation ja robotiikan hyödyntämisen suhteen yhtä pitkällä kilpailijoihinsa nähden. Yli neljännes (28 %) vastaajista oli epävarmoja omasta tilanteestaan suhteessa kilpailijoihin. Loput vastaajista jakautuivat tasan edellä ja jäljessä oleviin.

 

 

 Kuvio 4. Automaation / robotiikan hyödyntäminen suhteessa kilpailijoihin

 

Valmistavan teollisuuden ja muiden yritysten kokemus omasta automaatiotasosta suhteessa kilpailijoihin poikkesi jonkin verran. Kuten kuvio 4 osoittaa, valmistavan teollisuuden yrityksistä kolme neljästä (73 %) koki olevansa vähintään samalla tasolla kilpailijoidensa kanssa. Muista yrityksistä näin koki vain puolet (49 %). Muiden yritysten osalta myös epävarmuus omasta tasosta oli huomattavasti suurempaa kuin valmistavilla teollisuusyrityksillä.

 

Automaation tai robotiikan lisääminen yrityksessä

Kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä kolme neljästä (74 %) vastaajista ilmoitti tietävänsä mitä kaikkea heidän yrityksessään olisi mahdollista toteuttaa automaation tai robotiikan keinoin. Tasan puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti, ettei yrityksen automaatio / robotiikka ole tällä hetkellä riittävällä tasolla. 61 prosenttia yrityksistä ilmoittikin, että ne ovat kiinnostuneita laajemmasta automaatiotekniikan ja/tai robotiikan hyödyntämisestä yrityksessään. Kuitenkin lähes sama määrä vastaajia (59 %) ilmoitti, ettei heillä ole olemassa suunnitelmia automaation / robotiikan käyttöönottamisesta tai lisäämisestä yrityksessä. Kolmannes yrityksistä (33 %) kuitenkin ilmoitti omaavansa tällaisen suunnitelman.

 

 

Kuvio 5. Automaation / robotiikan käyttöönoton tai lisäämisen esteet kaikilla yrityksillä yhteensä

 

Kuten kuvio 5 havainnollistaa, automaation tai robotiikan koettu tarpeettomuus nousi tärkeimmäksi rajoittavaksi tai estäväksi tekijäksi automaation tai robotiikan käyttöönotolle tai lisäämiselle. Näin ilmoitti lähes kolmannes (30 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi (22 %) nousi oman osaamisen puutteellisuus. Avoimissa vastauksissa muina syinä nousivat muun muassa esiin mikroyrittäjyys, ajanpuute ja se, ettei tarve – kustannus - hyöty –suhteita ole yrityksessä laskettu riittävästi.

Kuva automaation tai robotiikan lisäämisestä kuitenkin muuttuu tarkasteltaessa jälleen valmistavan teollisuuden yrityksiä ja kyselyyn vastanneita muita yrityksiä omina ryhminään.

 

 

Kuvio 6. Tiedämme mitä yrityksessämme olisi mahdollista hoitaa automaation / robotiikan keinoin

 

Kuten kuviosta 6 havaitaan, kyselyyn vastanneista valmistavan teollisuuden yrityksistä lähes kaikki (95 %) ilmoittivat tietävänsä mitä kaikkea yrityksessä olisi mahdollista toteuttaa automaation / robotiikan keinoin. Muista yrityksistä tätä mieltä oli merkittävä enemmistö, 63 prosenttia.

Nykyistä tasoa piti riittävänä valmistavasta teollisuudesta vain neljännes (26 %) kun taas muista yrityksistä puolet (46 %) piti nykytasoa riittävänä. Kyselyyn vastanneista valmistavan teollisuuden yrityksistä pääosa (89 %) ilmoittikin olevansa kiinnostunut laajemmasta automaation / robotiikan hyödyntämisestä. Kuitenkin myös muista yrityksistä puolet (46 %) ilmoitti kiinnostuksensa laajempaan automaation / robotiikan hyödyntämiseen. Valmistavan teollisuuden osalta kiinnostus oli myös konkretisoitunut suunnitelmiksi, sillä näistä yrityksistä kaksi kolmasosaa (63 %) ilmoitti omaavansa myös suunnitelman automaation tai robotiikan lisäämisestä. Muista yrityksistä suunnitelma automaation / robotiikan käyttöönotosta tai lisäämisestä oli vain 16 prosentilla yrityksiä.

 

Kuvio 7. Automaation / robotiikan käyttöönoton tai lisäämisen esteet

 

Kuvion 7 mukaan kyselyyn vastanneet muut kuin valmistavan teollisuuden yritykset myös kokivat, etteivät he tarvitse nykyistä enempää automaatiota tai robotiikkaa. Valmistavan teollisuuden yritykset sen sijaan kokivat pääasiallisena rajoittavana tai estävänä tekijän automaation tai robotiikan lisäämiselle puutteet omassa osaamisessa tai sopivan toimittajan tai palveluntarjoajan löytämisessä. Myös kustannukset rajoittivat automaation tai robotiikan lisäämistä.

Kaikista niistä kyselyyn vastanneista yrityksistä, jotka ilmoittivat kyselyn alussa, ettei heillä ole mitään kysyttyä automaatiota tai robotiikkaa, peräti 40 prosenttia ilmoitti, etteivät he koe tarvitsevansa automaatiota tai robotiikkaa. Nämä kaikki yritykset olivat muita kuin valmistaan teollisuuden yrityksiä. Tämä tarkoittaa, että kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä 15 prosenttia ei omaa tällä hetkellä automaatiota tai robotiikkaa ja kokee, ettei sille ole edes tarvetta. Kuten kuviosta 4 havaittiin, yli kolmannes (37 %) muista kuin valmistavan teollisuuden yrityksistä ei osannut arvioida omaa tilannettaan automaation / robotiikan osalta suhteessa kilpailijoihin. Satakunnan elinkeinoelämän menestyksen kannalta asia saattaa antaa aihetta huoleen, mikäli nämä yritykset eivät pysty tehostamaan toimintaansa merkittävästi muilla keinoin ja siten pysymään mukana kilpailussa. Automaatio ja robotiikka eivät itsessään ole tavoitteita. Ne ovat vain toiminnantehostamisvälineitä.

 

 

Kuvio 8. Automaation ja robotiikan tietoturvariskit

 

Kuten kuvio 8 osoittaa, automaation ja robotiikan tietoturvariskit jakoivat mielipiteitä. 44 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä koki tietävänsä riskeistä tarpeeksi, 37 prosenttia vastaajista koki, ettei asiaa tunneta yrityksessä tarpeeksi. 65 prosenttia vastaajista kertoi, ettei lohkoketjutekniikka (block chain) termi ole yritykselle tuttu.

 

Valmistavan teollisuuden lisäkysymykset

Kuten alussa todettiin, 35 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti edustavansa valmistavaa teollisuutta. Näille yrityksille oli kyselyssä lisäkysymyksiä.

 

Kuvio 9. Valmistavalle teollisuudelle suunnatut lisäteknologiavaihtoehdot

 

Kyselyyn vastanneista valmistavan teollisuuden yrityksistä 58 prosenttia ilmoitti omaavansa tuotantoautomaatiota (kuvio 9). Sama osuus kertoi teollisuusrobottien olemassa olosta yrityksessä. Reilulla kolmanneksella (37 %) oli käytettävissä materiaalinkäsittelyrobotteja. Kuitenkin viidennes (21 %) kyselyyn vastanneista valmistavan teollisuuden yrityksistä kertoi, ettei heillä ole kyselyn tässä vaiheessa kysyttyä automaatiota tai robotiikkaa yrityksessään. Nämäkin yritykset raportoivat muusta automaatiosta / robotiikasta kyselyn muissa vaiheissa.

Valmistavan teollisuuden kyselyvastaajista yli puolet (53 %) kertoi yrityksessä olevan yhdestä viiteen robottia. 42 prosenttia ilmoitti, ettei robotteja ole yrityksessä. Yksi vastaaja (5 %) kertoi robotteja olevan yrityksessä 6-10.

Automaation koettiin myös tuovan hyötyjä.

 

Kuvio 10. Koetut hyödyt

 

Kaksi kolmesta vastaajasta (68 %) koki toistettavuuden yhtenä kolmesta tärkeimmästä edusta (kuvio 10). Yli puolet vastaajista katsoi myös pienentyneen työvoimatarpeen (63 %), kasvaneen tuotannon (58 %) ja tuotannon joustavuuden lisääntymisen (53 %) olevan automaation ja robotiikan mahdollistamia etuja omassa yrityksessä.

 

Vastaajayritysten taustaan liittyvät kysymykset

Valtaosa (63 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä oli mikroyrityksiä (alle 10 hengen yrityksiä). Seuraavaksi suurin ryhmä olivat pienet, alle 50 hengen yritykset, joita vastaajien joukossa oli 22 prosenttia. Kaksi kolmesta vastaajasta (67 %) ilmoitti, ettei heillä ole vientitoimintaa ja/tai eivät tuo tuotteita tai palveluita ulkomailta.

 

 

Kuvio 11. Edellisen vuoden investoinnit automaatioon / robotiikkaan

 

Yli puolella (54 %) vastaajayrityksistä investoinnit automaation ja / tai robotiikan kehittämiseen olivat olleet rahamääräisesti hyvin pieniä (kuvio 11). 

 

Kuvio 12. Suunnitellut investoinnit automaatioon / robotiikkaan

 

Kuvion 12 mukaisesti vastaukset kertovat panosten jäävän pääosin samalle tasolle myös tänä vuonna.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä neljännes (24 %) ilmoitti kuuluvansa liike-elämän palveluiden (TOL JLMN) toimialaan. Muita toimialoja edustavia yrityksiä oli vastaajien joukossa merkittävästi vähemmän. Vastaajien joukosta puutuivat kokonaan maatalousyrittäjät. Tämä selittää vastauksia maatalouden automatisaation ja robotisaation osalta. Yleisesti on kuitenkin tiedossa, että Satakunnan maatalous hyödyntää automaatiota ja robotiikkaa hyvin yleisesti. Kolmannes (30 %) vastaajista katsoi kuuluvansa teknologiateollisuuden piiriin. Kyselyyn vastanneista yrityksistä puolet (52 %) sijaitsee Porissa. Muista Satakunnan kunnista vastaajayrityksiä oli huomattavan vähän tai ei ollenkaan.

 

Kysely on tuotettu osana Satakuntaliiton rahoittamaa EAKR-hanketta Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky - Uudet liiketoimintamallit verkostossa (TEUVO).

Kirjoittaja: Kirsi Kari Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

Sivu päivitetty 14.11.2017