Avoimuus

Satakunnan maakuntaohjelma 2017–2018 määrittää avoimuuden yhdeksi maakunnan erikoistumisalueeksi. Sillä tarkoitetaan maakunnan harjoittamaa ulkomaankaupan vientiä ja tuontia. Ulkomaankauppa on tärkeässä asemassa maiden vaurastumisprosessissa ja niin se on myöskin yksittäisten alueidenkin kuten Satakunnan maakunnassakin. Satakunnan yritykset hakevat ulkomaankaupan kautta lisää ostovoimaisia kuluttajia tuotteilleen ja ulkomailta taas tuodaan tuotteita ja muita hyödykkeitä, joita omalta alueelta ei ole saatavissa tarvittavassa määrin. Satakunnan talouden avoimuutta tarkastellaan nyt sen ulkomaankaupan viennin ja tuonnin kehityksen, niiden rakenteiden, kauppataseen sekä ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten toimipaikkojen määrän kehityksen avulla. Kauppataseella tarkoitetaan tässä yhteydessä Satakunnan ulkomaankaupan tavaraviennin ja tuonnin arvojen erotusta. Jos maakunnan tuonti on suurempaa kuin sen vienti on sen kauppatase alijäämäinen. Se taas voi aiheuttaa Satakunnalle ongelmia, koska silloin sen kaupankäynnissä lähtee enemmän raha ulkomaille kuin mitä sinne tulee. Viennin ja tuonnin arvot muunnettiin kiinteähintaisiksi käyttämällä apuna vientihintaindeksiä ja tuontihintaindeksiä (2010=100). Satakunnan tilannetta vertaillaan paikoitellen koko maan tilanteeseen.

Lähde: Suomen tulli ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Satakunnan tavaroiden ulkomaankaupan vienti on käyttäytynyt hyvin syklisesti ajanjaksolla 2007–2016. Vuosina 2008–2009 sen vienti laski edellisvuoteen nähden, jolloin sen viennissä saavutet-tiinkin pohja. Vuodesta 2010 lähtien maakunnan viennissä tapahtui käänne ja sen vienti kasvoi usean vuoden peräkkäin vuoteen 2014 saakka. Maakunnan vienti laski uudelleen vuodesta 2015 lähtien. Satakunnan ulkomaankaupan tuonti on koko ajanjakson ollut pienempää kuin sen vienti ja se on laskenut edellisvuodesta paitsi vuosina 2010, 2011, 2014 ja 2016. Satakunnan ulkomaankau-pan kauppatase on ollut maakunnalle ylijäämäistä sen viennin ollessa suurempaa kuin sen tuonti. Satakunnan kauppatase kasvoi vuosina 2009–2014, jonka jälkeen se on alkanut laskea viennin laskun mukana. Koko maan kauppatase pysyi samana ajanjaksona vuoteen 2014 saakka ylijäämäisenä (vuotta 2011 lukuun ottamatta), jonka jälkeen sen kehitys on ollut selvästi alijäämäinen.

Lähde: Suomen tulli

Satakunnan ulkomaankaupan vienti koostuu pääosin teollisuuden kuten teknologiateollisuuden sekä puu- ja paperiteollisuuden valmiista tuotteista ja välituotteista. Teollisuustuotteiden osuus maakun-nan viennistä oli suurimmillaan vuonna 2007 ajanjaksolla 2007–2016 ollen 91,9 prosenttia ulkomaankaupan viennistä. Teollisuustuotteiden osuus viennistä laski vuoteen 2013 saakka, muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta, jolloin sen osuus viennistä oli 77,4 prosenttia. Tämän jälkeen teollisuustuotteiden osuus on kasvanut 81,5 prosentin tietämille vuonna 2016. Kaupan osuus maakunnan viennistä on pysynyt kakkossijalla koko ajanjakson 2007–2016 ollen suurimmillaan 14,1 prosenttia vuonna 2016. Koko maan vienti koostui pääosin teollisuuden tuotteista (81,2 %), kaupan osuus oli 12,7 prosenttia ja muiden tavaroiden 6,1 prosenttia vuonna 2016.

Lähde: Suomen tulli

Satakunnan ulkomaankaupan tuonti koostui viennin tapaan pääasiassa teollisuuden valmiista ja edelleen jalostettavista välituotteista.  Teollisuustuotteiden osuus maakunnan ulkomaankaupan tuonnista on kasvanut edellisvuoteen nähden ajanjaksolla 2010–2013 ollen jopa 81,5 prosenttia maakunnan tuonnista. Kaupan osuus tuonnista on ollut koko ajanjakson 2007–2016 kakkossijalla. Vuonna 2009 kaupan osuus tuonnista saavutti maksiminsa ollen 22,6 prosenttia, tämän jälkeen sen osuus on pysynyt enintään 10 prosentin tietämillä. Koko maan tuonti koostui pääosin kaupan tuotteista (49,7 %), teollisuuden tuotteiden osuus oli 39,9 prosenttia ja muiden tavaroiden 10.4 prosenttia vuonna 2016.

Lähde: Suomen tulli

Satakunnan ulkomaankaupan vientiä harjoittavien yritysten toimipaikkojen määrä lähti kasvuun vuodesta 2011 lähtien kasvaen 97,4 prosenttia vuoteen 2016 mennessä vuoden 2010 tasosta.

Satakunnan ulkomaankaupan tuontia harjoittavien yritysten toimipaikkojen määrä oli koko ajanjakson 2007–2016 alhaisempi kuin vastaavia vientiä harjoittavia toimipaikkoja. Niiden määrä kasvoi 78 prosenttia vuoden 2009 tasosta vuoteen 2016 mennessä.

Satakunnan yritysten toimipaikkoja tutkittiin vielä erikseen vuoden 2017 osalta ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten kokoluokan perusteella. Yritysten toimipaikat oli määritelty mikro-, pieniin-, keskisuuriin- ja suuriin yrityksiin kuuluviksi yrityksen henkilökunnan määrän perusteella seuraavasti:

 

mikro yritys: yrityksen henkilöstö < 10

pieni yritys: yrityksen henkilöstö => 10 ja yrityksen henkilöstö < 50

keskisuuri: yritys: yrityksen henkilöstö => 50 ja yrityksen henkilöstö < 250

suuryritys: yrityksen henkilöstö => 250.

 

Tutkimuksen oletuksena oli, että kunkin ulkomaankauppaa käyvän yrityksen toimipiste osallistuu yrityksen käymään ulkomaankauppaan jollakin tavalla.

 Tutkimuksesta ilmeni, että Satakunnassa toimivilla yrityksillä oli toimipisteitä yhteensä 14 526 kappaletta, joista mikroyrityksiä oli 11 742, pienyrityksillä 953, keskisuuria yrityksillä 471 ja suurilla yrityksillä 674 kappaletta. Toimipaikkoja, joiden yrityksen kokoa ei ollut määritelty, oli 686 kappaletta. Kaikista toimipaikoista 9,2 prosenttia kävi jonkinlaista ulkomaankauppaa, oli se sitten tuontia, vientiä tai molempia. Tiedossa olevista mikroyrityksien toimipaikoista ulkomaankauppaa kävi 3,5 prosenttia, pienyrityksien toimipaikoista 25,6 prosenttia, keskisuurien yrityksien toimipaikoista 45,0 prosenttia ja suurten yritysten toimipaikoista 69,7 prosenttia.  

Satakunnan vientiyrityksistä määrällisesti suurin osa keskittyi viemään muuhun Eurooppaan, Aasiaan sekä Amerikkaan. Toimipaikkojen määriä tarkastellessa suurimmat vientimaat olivat muu Eurooppa, Aasia sekä EU28 –maat.

Lähteet

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tuottajahintaindeksit [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3613. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.8.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/thi/index.html

Tilastokeskus (2018) Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Tilastokeskus (2018) Yritysrekisteri

Tulli (2009) kauppa, Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2008

Tulli (2010) kauppa, Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2009

Tulli (2011) kauppa, Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2010

Tulli (2012) kauppa, Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tulli (2013) kauppa, Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012

Tulli (2016) kauppa, Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2015

Teksti ja kuvat on tuotettu osana Satakuntaliiton rahoittamaa EAKR-hanketta Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky - Uudet liiketoimintamallit verkostossa (TEUVO).

Kirjoittaja: Samuli Aho Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

 

Sivu päivitetty 8.09.2018