Digitalisaatio

 

 Digitalisaatiolla ei ole olemassa yhtä selkeää määritelmää, tyypillisesti termillä kuitenkin tarkoitetaan asioiden tekemistä ennakkoluulottomasti uudella tavalla. Valtiovarainministeriö on Suomessa määritellyt 2015 digitalisaation olevan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyseessä on siten iso oivallus siitä, miten omaa toimintaa voidaan yrityksissä muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla. Digitalisoitumisen lähtökohtia parhaimmillaan ovat läpinäkyvyys, uudelleen ajattelu ja ketteryys. Prosessit eivät tehostu vain muuttamalla manuaalisesti hoidettavia tehtäviä digitaaliseen muotoon ja automatisoimalla, vaan ennen kaikkea ajattelemalla asioita uudelleen käyttäjän näkökulmasta. Uusien ratkaisujen kokeileminen vaatii uudenlaista tekemisen kulttuuria, jossa epäonnistuminen ja virheet ovat hyväksyttäviä.

 

Digitalisaatio vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön kiihtyvällä vauhdilla myös Satakunnassa. Pahin kilpailija ei välttämättä olekaan enää viereisessä liikkeessä vaan ehkä jopa toisella puolella maailmaa. Digitalisaatio luo mahdollisuuksia uusien liiketoiminta- ja ansaintamallien synnyttämiselle sekä palvelutarjoaman laajentamiselle. Myös toimialarajat hämärtyvät yritysten pyrkiessä löytämään uusia kasvupolkuja. Asiakkaiden käyttäytyminenkin muuttuu käytettävissä olevien palvelukanavien lisääntyessä, asiakkaiden on mahdollista saada palvelua aiempaa vaivattomammin ajasta ja paikasta riippumatta. Murroksen nopeuteen ja luonteeseen vaikuttavat eteenkin kilpailun intensiteetti, asiakkaiden taipumus käyttää digitaalisia kanavia sekä liiketoimintaan liittyvien tavaroiden ja palveluiden määrä. On jopa väitetty meneillään olevan rakennemuutoksen muistuttavan sähkön aikaansaamaa mullistusta taloudessa ja yhteiskunnassa, mutta digitalisaation vaikutukset tulevat olemaan suurempia.

 

Digitalisaatiosta puhuttaessa hyvin tyypillisesti käytetään esimerkkinä henkilökuljetuspalvelu Uberiä. Hyviä esimerkkejä on kuitenkin lukemattomia, sillä digitalisaatio ei koske vain uusia, kokonaan digitaalisia yrityksiä ja toimialoja. Niinkin arkinen asia kuin jäteastioiden tyhjentäminen voidaan ajatella uudelleen. Anturiteknologian avulla voidaan seurata jätepisteiden täyttymistä. Järjestelmä osaa ennustaa jäteastioiden täyttöasteen ja luoda päivän tilanteen mukaisen reittisuunnitelman. Uuden tekniikan avulla voidaan siten pienentää jäteyrityksen logistiikkakuluja. Myös asiakas hyötyy kustannussäästönä, joka syntyy kun jäteastioita ei käydä tyhjentämässä turhaan puolityhjinä. Mittalaitteiden käyttö ehkäisee myös säiliöiden ylitäyttymiseltä.

 

Palveluiden digitalisoinnilla saavutetaan tehokkuutta, joka vapauttaa ihmiset papereiden pyörittelystä tärkeämpiin palvelutehtäviin. Esimerkiksi taloushallinnossa kirjanpito ja erilaiset viranomaisraportoinnit ovat automatisoitavissa pitkälle, koska iso osa työstä on mekaanista kopioimista. Taloushallinnon henkilöstölle jää siten enemmän aikaa analysoida ja ennustaa yrityksen liiketoimintaa ja siten avustaa yritysjohdon päätöksentekoa.

 

Kivijalkakaupan verkkokauppa tarjoaa ostosmahdollisuuden asiakkaille, jotka haluavat palvelua silloin kun se heille parhaiten sopii, mutta toisaalta perinteinen kivijalkakauppa voi tarjota elämyksellisen ostosympäristön heille, jotka arvostavat henkilökohtaista palvelua ja ovat valmiita maksamaan vähän enemmän palvelusta. Parhaimmillaan molemmat myyntikanavat tukevat toisiaan.

 

Rahoitus- ja vakuutuspalvelut ovat aineettomina palveluina olleet jo pidempään digitaalisessa murroksessa. Pankin asiakas voi esimerkiksi hoitaa laskunsa itse verkossa. Käteinen korvautuu erilaisilla muilla maksutavoilla. Tämän ennakoidaan johtavan siihen, että pankkitoimintoja korvautuu uusilla maksukanavilla. Digitalisaatio helpottaa myös joukkorahoituksen hyödyntämistä erilaisten digitaalisten alustojen avulla. Big datan arvellaan vaikuttavan myös vakuutuksiin riskikartoitusmahdollisuuksien lisääntymisen myötä. Vakuutustoiminta liukuu kohti muuta finanssitoimintaa.

 

Moni terveyspalvelukin voitaisiin hoitaa digitaalisesti esimerkiksi etäyhteyksien avulla. Digitalisaation myötä ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia tuottaa omaa hyvinvointiaan koskevaa tietoa myös itse. Asioiden uudelleenajattelua ovat myös erilaiset älyvaatteet ja –korut. Vaatteita voidaan hyödyntää tiedon tuottamiseen ja keräämiseen kantajansa elintoiminnoista. Erilaisia henkilökohtaisia turvahälyttimiä voidaan sijoittaa huomaamattomasti kauniiseen koruun.

 

Erilaisten palveluiden tuominen verkkoon ei kuitenkaan riitä, vaan tänä päivänä erityisesti kuluttajapalveluiden on oltava käytettävissä myös mobiilisti esimerkiksi älypuhelimen avulla.

 

Teksti on tuotettu osana Satakuntaliiton rahoittamaa EAKR-hanketta Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky - Uudet liiketoimintamallit verkostossa (TEUVO).

 

Kirjoittaja: Kirsi Kari Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

Sivu päivitetty 22.06.2017