Digitalisaatiokyselyn tulokset 2016

Etlatieto Oy:n vuosittaisen digibarometrin (http://www.digibarometri.fi/) mukaan Suomi sijoittui kärkeen 22 maan digitalisuusvertailussa vuonna 2016. Digibarometri tarkasteli digitalisoitumisen edellytyksiä ja toteutumista kolmella eri sektorilla: yrityksissä, kansalaisilla ja julkisella sektorilla. Älykkään erikoistumisen näkökulmasta alueellinen kilpailukyky ja innovatiivisuus ovat avainasemassa. Etlatieto Oy:n digibarometrin analyysin mukaan yritysten kyky hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia korreloi vahvasti yritysten kasvuvauhdin kanssa. Barometri havaitsi suuria eroja yritysten välillä myös yritysten toimialojen, iän ja jopa paikkakunnan suhteen. Barometrin mukaan Suomen haasteena on soveltamisen syventäminen, organisaatiot ja toimintatavat taipuvat kovin hitaasti uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Jotta tietäisimme, miten maakuntamme alueella toimivat yritykset vastaavat tähän muutostarpeeseen, kartoitettiin Satakunnan digitalisaatioastetta tammikuussa 2017 tehdyllä kyselyllä. Kysely lähetettiin Satakunnan Yrittäjien sekä Porin ja Rauman Kauppakamarien jäsenistölle. Vastausaika oli 9.1. – 5.2.2017. Kyselyyn vastasi 277 yritystä. Kysely on tarkoitettu toistettavaksi säännöllisesti, jotta muutosnopeutta voidaan seurata. Kysely on aihepiirinsä laajuudessa ensimmäinen, mutta esimerkiksi Satakunnan Yrittäjät ovat tehneet pienempiä kyselyitä tarkemmin rajatuista aihepiireistä, kuten aiheeseen liittyvistä koulutustarpeista.

Digitalisaatiolle ei ole olemassa määritelmää, jokainen tulkitsee termiä hieman eri tavoin. Tässä kyselyssä digitalisaatio määriteltiin Valtiovarainministeriön 2015 antaman määritelmän mukaisesti seuraavasti:

Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla.

 

Yhteenveto

Koska nyt toteutettu digitalisaatiokysely oli ensimmäinen laatuaan, eivät kyselyn tulokset vielä vastaa kysymykseen digitalisaation tuomasta muutosnopeudesta Satakunnassa. Kysely kuitenkin osoittaa, että Satakunnan alueella on kiinnostusta digitalisaatioon, mutta sen hyödyntämisessä on vielä käyttämätöntä potentiaalia. Yritykset ovat kuitenkin kiinnostuneita kehittämään toimintaansa aihepiirin parissa jatkossa nykyistä enemmän. Kysely paljasti erilaisia hyödyntämishaasteita kuitenkin paljon. Näistä tyypillisiä ovat ajanhallintaan liittyvät ongelmat, yrityksen omat ja asiakaskunnan osaamiseen liittyvät haasteet sekä oikeiden ratkaisujen löytäminen kullekin yritykselle. Oman asiakaskunnan tuntemus korostuu, sillä ei riitä, että yritys itse on valmis paljon nykyistä digitaalisempaan toimintaan, jos asiakaskunta ei sitä ole.  Myös digitaalisia palveluita B2B-kentässä tarjoavien yritysten asiakasosaaminen saattaa tuottaa haasteita. Yrityksen omat toimet eivät riitä, ellei ympäristö tue sitä. Paikoin ongelmaksi koetaan siirtoyhteydet, sillä nopeaa verkkoyhteyttä ei ole saatavissa kaikkialla Satakunnassa.

 

Kyselyn tulokset

 

Digitalisaatio oman yrityksen kannalta

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 85 prosenttia koki tietävänsä ainakin osittain mitä digitalisaatio tarkoittaa oman yrityksen kohdalla. 42 yritystä kuitenkin koki, etteivät osaa arvioida asiaa tai kokivat olevansa ainakin osittain epävarmoja asiasta.

 

Suhde kilpailijoihin

Pääosa (41 %) yrityksistä kokee olevansa yhtä pitkällä digitalisaatiossa kuin kilpailijansakin. Vastaajista lähes viidennes (18 %) koki olevansa kilpailijoitaan edellä. Vastausten perusteella voidaan päätellä, että pääosalla Satakunnan alueen yrityksistä mahdollisuudet menestymiseen ovat digitalisaation näkökulmasta olemassa. Kuitenkin lähes kolmannes vastaajista (30 %) koki olevansa kilpailijoitaan jäljessä digitalisaation hyödyntämisessä. Satakunnan elinkeinoelämän menestyksen kannalta asia saattaa antaa aihetta huoleen. Omasta tilanteestaan epävarmojen osuudeksi jää 11 prosenttia, joka sekin on melko suuri osuus vastaajista.

 

Liiketoiminnan ja digitalisaation suhde

Lähes kaikki vastaajayritykset näkevät, että digitalisaatiolla on rooli yrityksen liiketoiminnassa. Noin puolet vastaajista (52 %) kokee, että merkittävä osa niiden liiketoiminnasta perustuu digitaalisuuteen, tai että digitalisuus on vahvasti läsnä keskeisissä yritystoiminnan tukifunktioissa, kuten markkinoinnissa. Lähes yhtä suuri osa vastaajista (41 %) katsoo, että digitalisaatiolla on vain vähäinen merkitys niiden liiketoiminnassa. Vain neljä prosenttia yrityksistä katsoo niiden koko liiketoiminnan perustuvan digitalisuuteen. Kaikkialle etenevän digitalisaation kannalta on melko tärkeätä, että kyselyyn vastanneista 277 yrityksestä vain 10 (4 %) sanoo, ettei digitalisaatiolla ole merkitystä yrityksen tuotteissa, toiminnoissa tai palveluissa.

 

Käytössä oleva teknologia

Kyselyssä annetuista vastauksista ilmenee, että Satakunnan alueen yrityksillä on tyypillisimmin (86 %) käytössään suomenkieliset nettisivut. Tämä kuitenkin tarkoittaa samalla, että 38 yritykseltä kyselyyn vastanneista 277 yritykseltä nämä puuttuvat. Toiseksi yleisimmin (72 %) yrityksillä on käytössään nopea, vähintään 30 MBit/s laajakaistayhteys. Kovin hidas nettiyhteys on omiaan haittaamaan liiketoimintaa, koska se saattaa hidastaa tai jopa kokonaan estää joidenkin palveluiden, kuten esimerkiksi videoneuvottelujen, käytön. Vastauksista ilmenee myös, että yli puolella vastaajayrityksistä on käytössä sosiaalinen media (66 %) ja e-laskutus (59 %).

 

Digitalisaation tuomat toimintatapamuutokset

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 79 prosenttia kokee, että digitalisaatio on tuonut yrityksen toimintatapoihin vähintään jonkin verran muutoksia viimeisen kahden vuoden kuluessa. Toisaalta 16 yritystä (6 %) kokee, ettei digitalisaatiosta johtuvia muutoksia ole tänä aikana yrityksen toimintaan tullut.  Kysely ei anna suoraa vastausta siihen, ovatko nämä yritykset ehkä tehneet muutoksia jo aiemmin.

 

Muutospaineet

Kyselyyn saatujen vastausten perusteella pääosa (63 %) vastaajayrityksistä kokee, että paine digitalisaatioon tulee yrityksen ulkopuolelta. Kuitenkin seitsemän prosenttia vastaajista on asiasta täysin eri mieltä. Osa eri mieltä olevista yrityksistä on niitä, joiden koko liiketoiminta perustuu digitalisaatiolle. Tällöin paine on enemmän sisäsyntyistä kuin ulkoa tulevaa.

 

Digitalisaation hyödyntäminen lähitulevaisuudessa

Kiinnostus digitalisaation käyttöön jatkossa entistä enemmän näyttää vastausten perusteella olevan yritysten tavoitteena, sillä 78 prosenttia vastaajista oli vähintään samaa mieltä väittämän ”Aiomme hyödyntää digitalisaatiota seuraavan vuoden aikana enemmän kuin aikaisemmin” kanssa. Vain kolme prosenttia yrityksistä katsoi, etteivät he aio hyödyntää digitalisaatiota enempää kuin nyt.

 

Digitalisaation nykytilanne

Kyselyssä saatujen vastausten perusteella tyytyväisyys yrityksen tämän hetkiseen digitilanteeseen on osin kaksijakoinen, hieman yli puolet (55 %) yrityksistä on vähintäänkin osittain tyytyväisiä tilanteeseensa, mutta ainakin osin tyytymättömien määrä on myös huomattava, kolmannes vastaajayrityksistä (34 %). Liiketoimintaympäristön nopean digitalisoitumisen takia on toivottavaa, että tyytymättömyys konkretisoituu muutosten tekemiseksi ilman, että koetut haasteet nousevat esteeksi muutosten toteuttamiselle.

 

Digitalisaatio vientitoiminnan ja kasvun mahdollistajana

Pääosa (59 %) vastaajayrityksistä näkee, että digitalisaatio voi auttaa yritystä vientitoiminnassa ja/tai kasvussa ylipäätään. Asiasta epävarmojen osuus on kuitenkin lähes neljännes (23 %).

 

Digitalisaatio kilpailukykytekijänä

Lähes kolme vastaajayritystä neljästä koki hyötyvänsä digitalisaatiosta kilpailukykytekijänä. Kuitenkin 11 prosenttia yrityksistä ilmoitti olevansa päinvastaista mieltä.

 

Yritysjohdon digituntemus

Luottamus yritysjohdon digiajan mahdollisuuksien tuntemukseen hajaantuu. 60 prosenttia vastaajista uskoi yritysjohdon digituntemukseen yrityksen oman toiminnan kannalta, mutta jopa neljännes epäili asiaa. Vastaukset on kuitenkin lähes linjassa ensimmäisen kysymyksen vastauksien kanssa, jossa 85 prosenttia vastaajista ilmoitti tietävänsä mitä digitalisaatio oman organisaation kannalta tarkoittaa.

 

Vastuu digitalisaatiosta

Kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että vastuu digitalisaatiosta on yrityksissä valtuutettu yritysjohdolle, sillä vähintään osittain samaa mieltä olevien osuus vastaajista on 73 prosenttia.

 

Digiosaaminen yrityksissä

Vastaajayritysten näkemys omasta digiosaamisesta jakaantuu kahtia. Lähes puolet (48 %) yrityksistä kokee osaamisen olevan riittävällä tasolla, mutta yli kolmannes (38 %) näkee osaamisessa olevan haasteita. Osaamiseen liittyvät haasteet tulivat esiin myös kysyttäessä suurimpia digitalisaatioon liittyviä haasteita.

 

Paikkariippumattomuus

Melkein kolmella yrityksellä neljästä (74 %) henkilöstöllä oli mahdollisuus hyödyntää mobiililaitteita, joiden avulla saadaan paikkariippumaton yhteys yrityksen tietokantaan esimerkiksi asiakaskäynnillä.

 

Digipalvelut Satakunnassa:

Kolme neljästä vastaajasta kokee löytävänsä Satakunnasta riittävästi kaipaamiaan digipalveluja. Viidennes kysymykseen vastanneista on avoimessa vastauksessaan kertonut mitä he kokevat Satakunnasta puuttuvan. Kaivattu tarjonta voidaan luokitella kuuteen osin päällekkäisiin kategorioihin. Näitä ovat 1. varsinaiset, vastauksessa yksilöidyt palvelut, 2. osaamiseen liittyvät asiat, 3. ”digitutorointi”, 4. infraan liittyvät asiat, 5. pienyrittäjyyteen liittyvät asiat sekä 6. ryhmä muut. Eniten mainintoja tuli nimettyinä palveluina ja osaamiseen liittyen. Varsinaisina nimettyinä palveluina kaivattiin mm. opetusteknologiaa, verkkokoulutusta hoitoalalle, rakennuslupamenettelyjen sähköistämistä, salassapitovelvoitteen takaavaa tiedonvälitystä, reittioptimointiohjelman toimittajia sekä yleisemmin digitalisaation teknologiakatsauksia ja ennakointitoimintaa, jotta voisi tietää, mitä uutta hyödynnettävää maailmalta on tulossa. Osaamiseen liittyvässä kategoriassa kaivattiin osaamista, erilaisia koulutuksia ja seminaareja sekä henkilökohtaista opetusta myös lyhytkestoisena täsmäkoulutuksena. Kolmanneksi suurimman kategorian muodostaa ”digitutorintiin” liittyvät maininnat. Tutorointina halutaan erilaisia selkeitä, puolueettomia neuvontapalveluja ja tarvekartoituksia, joiden avulla voisi selvittää, mistä oma yritys voisi hyötyä. Vastaajat kaipaavat myös konkreettisia esimerkkejä ja vierailuja yrityksiin, jotka ovat tehneet radikaaleja muutoksia. Infraa haasteena pitävät vastaajat kertovat, että nopea laajakaista puuttuu. Ilman sitä esimerkiksi videoneuvottelut ja etätyöskentely hankaloituvat tai ovat täysin poissuljettuja. Muutama vastaajaa kokee useimpien palveluiden ja palveluntarjoajien keskittyvän isompiin asiakkaisiin. Näiden vastaajien mukaan pienyritysten on hankalaa saada palvelua. Ryhmän muut vastauksissa mainitaan, ettei palvelun paikallisuus ole merkittävä tekijä, digitalisaatio ei ole paikkaan sidottua. Tässä ryhmässä ollaan myös huolestuneita siitä, että Satakunta on jäämässä jälkeen muun maan kehityksestä ja ollaan huolestuneita Satakuntalaisten yritysten kyvystä mainostaa itseään ja osaamistaan. Myös heikoksi koettu palvelualttius harmittaa.

 

Vastaajayritysten taustaan liittyvät kysymykset

Valtaosa (70 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä oli mikroyrityksiä (alle 10 hengen yrityksiä). Seuraavaksi suurin ryhmä olivat pienet, alle 50 hengen yritykset, joita vastaajien joukossa oli 16 prosenttia. 63 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole vientitoimintaa ja/tai eivät tuo tuotteita tai palveluita ulkomailta.

Se, miten paljon yritykset investoivat edellisenä vuonna IT-ratkaisuihin ja/tai digitalisuutta edistäviin ratkaisuihin, jakaantui. Pieniä investointeja oli eniten, mutta myös arvokkaita investointeja tehneitäkin löytyi kyselyssä melko paljon. Suuret investoinnit ovat melko yllättäviä, koska pääosa vastaajista oli kuitenkin hyvin pieniä yrityksiä. Lähes puolet yrityksistä (46 %) ilmoitti investoivansa saman verran kuin viime vuonna. Loput vastaajista jakaantuivat tasaisesti enemmän ja vähemmän investoiviin.

 

Satakunnan kaikki paikkakunnat olivat edustettuina vastaajien joukossa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Vain Pomarkusta ei ollut vastaajia. Eniten vastauksia tuli Porista (44 %), Raumalta (14 %), Huittisista (8 %) ja Ulvilasta (6 %).

 

Digitalisaatioon liittyvät haasteet

Kysyttäessä suurimpia digitalisaatioon liittyviä haasteita yrityksissä, nousi ehdottomasti suurimpana ongelmakohtana esiin aikaan liittyvät haasteet. Ajan puutetta tunnistettiin niin asioihin perehtymisessä, kehittämistyössä, asioiden opettelemisessa, muutoksen jalkauttamisessa organisaatioon ja sosiaalisen median vaatiman sisällön tuottamisessa kuin ihan yleisestikin. Toisena suurena haasteena esiin tulivat osaamiseen liittyvät asiat. Osaamisvajetta koettiin niin yleisen tietämyksen puutteena kuin käytännön taidoissa esimerkiksi laitteiden ja ohjelmistojen käyttämisen vaikeutena. Osin koettiin, että ongelmana on ammattitaitoisen henkilökunnan löytäminen, mutta toisaalta myös mainittiin, että osaavan lisähenkilöstön tai ostopalveluiden hankinta on liian kallista. Koettiin, että on selvittävä yksin. Kolmantena paljon mainintoja saaneena haasteena koettiin laitteistoihin ja ohjelmistoihin liittyvät ongelmat: nopean laajakaistan puute, oma laitekanta on vanhentunutta ja puutteellista, eikä IT-arkkitehtuurikaan ole parhaalla mahdollisella tavalla toteutettu. Myös ohjelmistot olivat osin vanhentuneita, eivätkä taustajärjestelmät salli avointa pääsyä niihin. Järjestelmät ovat myös yhteen sopimattomia, eikä niitä voi sen takia synkronoida. Samaa tietoa joudutaan viemään käsin moneen järjestelmään, mikä on tietysti myös omiaan aiheuttamaan osaltaan aikapulaa. Myös tietoturva-asiat mietityttivät.

Useita mainintoja sai myös oikeiden ratkaisujen löytäminen ja vaihtoehdoista valitseminen. Palveluita on vaikea verrata keskenään ja oikeiden hankintojen ja toimintojen mitoitus yrityksen kokoon nähden mietityttävät. Ja kun oikea ratkaisu on löytynyt, muodostui monen vastaajan mielestä haasteeksi hinta.

Yritys vaatii toimiakseen henkilöstöä, asiakkaita ja yhteistyöverkostoja. Myös näiden kaikkien osalta vastaajat kokivat haasteita. Henkilöstöä saattaa olla liian vähän tai henkilöstön digiosaamisen taso on hyvin heterogeenistä muutosten toteuttamiseksi. Henkilöstön osalta asia koettiin osin myös johtamishaasteeksi. Aina ei asiakkaiden valmius siirtyä digitaalisiin palveluiden käyttäjäksi ole ongelmatonta. Muutamat vastaajat kokivat, että asiakaskunta on jo iäkästä, eikä siksi digiloikkaan kykene. Haasteena koettiin myös se, että asiakkaille pitäisi pystyä luomaan ymmärrys digitalisaation mahdollisuuksista, jotta asiakkaat voisivat sitä kautta saada toiminnalleen lisäarvoa. Osa vastaajista koki myös yhteistyökumppanien järjestelmien kehittymisen hitauden aiheuttavan haastetta omalle digitaaliselle toiminnalleen, eivätkä tavarantoimittajat aina pysty toimittamaan tuotteistaan tarvittavaa dataa. Yhteistyökumppaneiden toiminta koettiin haasteeksi erityisesti verkkokaupan yhteydessä. Toisaalta koettiin myös, että sähköisiä palveluita on vielä niukalti saatavissa.

Muutama vastaaja pohti myös nopean muutoksen problematiikkaa: kehityksen perässä pysyminen on vaikeata ja tulevaisuutta on hankala ennakoida. Vastauksissa ilmeni myös muutosvastarintaa. Koettiin, että digitalisaatiota ”hypetetään” aivan liikaa, asia ylikorostuu.

 

Kysely on tuotettu osana Satakuntaliiton rahoittamaa EAKR-hanketta Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky - Uudet liiketoimintamallit verkostossa (TEUVO).

Kirjoittaja: Kirsi Kari Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

Sivu päivitetty 11.04.2017