Digitalisaatiokyselyn tulokset 2016

Etlatieto Oy:n vuosittaisen digibarometrin (http://www.digibarometri.fi/) mukaan Suomi sijoittui kärkeen 22 maan digitalisuusvertailussa vuonna 2016. Digibarometri tarkasteli digitalisoitumisen edellytyksiä ja toteutumista kolmella eri sektorilla: yrityksissä, kansalaisilla ja julkisella sektorilla. Älykkään erikoistumisen näkökulmasta alueellinen kilpailukyky ja innovatiivisuus ovat avainasemassa. Etlatieto Oy:n digibarometrin analyysin mukaan yritysten kyky hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia korreloi vahvasti yritysten kasvuvauhdin kanssa. Barometri havaitsi suuria eroja yritysten välillä myös yritysten toimialojen, iän ja jopa paikkakunnan suhteen. Barometrin mukaan Suomen haasteena on soveltamisen syventäminen, organisaatiot ja toimintatavat taipuvat kovin hitaasti uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Jotta tietäisimme, miten maakuntamme alueella toimivat yritykset vastaavat tähän muutostarpeeseen, kartoitettiin Satakunnan digitalisaatioastetta tammikuussa 2017 tehdyllä kyselyllä. Kysely lähetettiin Satakunnan Yrittäjien sekä Satakunnan ja Rauman Kauppakamarien jäsenistölle. Vastausaika oli 9.1. – 5.2.2017. Kyselyyn vastasi 277 yritystä. Kysely on tarkoitettu toistettavaksi säännöllisesti, jotta muutosnopeutta voidaan seurata. Kysely on aihepiirinsä laajuudessa ensimmäinen, mutta esimerkiksi Satakunnan Yrittäjät ovat tehneet pienempiä kyselyitä tarkemmin rajatuista aihepiireistä, kuten aiheeseen liittyvistä koulutustarpeista.

Digitalisaatiolle ei ole olemassa määritelmää, jokainen tulkitsee termiä hieman eri tavoin. Tässä kyselyssä digitalisaatio määriteltiin Valtiovarainministeriön 2015 antaman määritelmän mukaisesti seuraavasti:

Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla.

 

Yhteenveto

Koska nyt toteutettu digitalisaatiokysely oli ensimmäinen laatuaan, eivät kyselyn tulokset vielä vastaa kysymykseen digitalisaation tuomasta muutosnopeudesta Satakunnassa. Kysely kuitenkin osoittaa, että Satakunnan alueella on kiinnostusta digitalisaatioon, mutta sen hyödyntämisessä on vielä käyttämätöntä potentiaalia. Yritykset ovat kuitenkin kiinnostuneita kehittämään toimintaansa aihepiirin parissa jatkossa nykyistä enemmän. Kysely paljasti erilaisia hyödyntämishaasteita kuitenkin paljon. Näistä tyypillisiä ovat ajanhallintaan liittyvät ongelmat, yrityksen omat ja asiakaskunnan osaamiseen liittyvät haasteet sekä oikeiden ratkaisujen löytäminen kullekin yritykselle. Oman asiakaskunnan tuntemus korostuu, sillä ei riitä, että yritys itse on valmis paljon nykyistä digitaalisempaan toimintaan, jos asiakaskunta ei sitä ole.  Myös digitaalisia palveluita B2B-kentässä tarjoavien yritysten asiakasosaaminen saattaa tuottaa haasteita. Yrityksen omat toimet eivät riitä, ellei ympäristö tue sitä. Paikoin ongelmaksi koetaan siirtoyhteydet, sillä nopeaa verkkoyhteyttä ei ole saatavissa kaikkialla Satakunnassa.

 

 

Kyselyn tulokset

 

 

Digitalisaatio oman yrityksen kannalta

Kuvio 1. Ymmärrys digitalisaatiosta oman yrityksen kannalta.

 

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 85 prosenttia koki tietävänsä ainakin osittain mitä digitalisaatio tarkoittaa oman yrityksen kohdalla (kuvio 1). 42 yritystä kuitenkin koki, etteivät osaa arvioida asiaa tai kokivat olevansa ainakin osittain epävarmoja asiasta. Taustamuuttujat eivät selittäneet eroja vastauksissa.

 

 

Suhde kilpailijoihin

Pääosa (41 %) yrityksistä kokee olevansa yhtä pitkällä digitalisaatiossa kuin kilpailijansakin. Vastaajista lähes viidennes (18 %) koki olevansa kilpailijoitaan edellä. Vastausten perusteella voidaan päätellä, että pääosalla Satakunnan alueen yrityksistä mahdollisuudet menestymiseen ovat digitalisaation näkökulmasta olemassa. Kuitenkin lähes kolmannes vastaajista (30 %) koki olevansa kilpailijoitaan jäljessä digitalisaation hyödyntämisessä. Satakunnan elinkeinoelämän menestyksen kannalta asia saattaa antaa aihetta huoleen. Omasta tilanteestaan epävarmojen osuudeksi jää 11 prosenttia, joka sekin on melko suuri osuus vastaajista.

 

Kyselyyn vastanneiden yritysten kesken on havaittavissa pieniä eroja siinä, miten digitalisaation hyödyntäminen kilpailijoihin nähden koetaan. Mikroyrityksistä (alle 10 hengen yrityksistä) kolmannes (34 %) ilmoittaa olevansa kilpailijoitaan jäljessä digitalisaation hyödyntämisessä. Tämän lisäksi 14 prosenttia mikroyrityksistä ei osaa asemoida tilannettaan suhteessa kilpailijoihin. Pk-yrityksistä (alle 250 henkeä) kaksi kolmesta (65 %) ja suurista yrityksistä (yli 250 henkeä) puolet (50 %) ilmoittaa olevansa digitalisaation hyödyntämisen suhteen tasoissa kilpailijoidensa kanssa. Vastaavanlainen ero on havaittavissa tarkasteltaessa tilannetta suhteessa yrityksen vientitoimintaan ja / tai mahdollisiin tuote- tai palvelutuontiin, sillä vientiä tai tuontia harjoittavista yrityksistä suurempi osa (70 %) koki olevansa digitalisaation hyödyntämisessä vähintään tasoissa kilpailijoihin verrattuna. Vain kotimaista toimintaa harjoittavista yrityksistä kolmannes (32 %) koki olevansa jäljessä kilpailijoitaan ja 13 prosenttia ei osannut arvioida tilannettaan.

 

Vertailtaessa keskenään yrityksiä, jotka ilmoittivat kuuluvansa teknologiateollisuuteen, luoviin aloihin tai yksityisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin (sote-palvelut), havaitaan, että teknologiateollisuuden yrityksistä reilu kolmannes kokee olevansa jäljessä (30 %) tai ei osaa sanoa (7 %) tilannettaan. Luovilla aloilla tilanne on samankaltainen, niin jäljessä olevia kuin tilanteestaan epäselvien osuus on 16 prosenttia. Sen sijaan yksityisiä sote-palveluita tuottavissa yrityksissä koetaan oltavan pääosin kilpailijoita jäljessä digitalisaation hyödyntämisessä. Yrityksistä 45 prosenttia koki olevansa jäljessä ja lisäksi viidennes (20 %) ei osannut arvioida omaa tilannettaan suhteessa kilpailijoihin. Muiden alojen osalta vastaajamäärät jäivät liian pieniksi, jotta tuloksia voisi luotettavasti arvioida.

 

 

 

Kuvio 2. Kokemus oman digitalisaation tasosta suhteessa kilpailijoihin paikkakunnittain tarkasteltuna.

 

Paikkakunnittain asiaa tarkasteltaessa ei Satakunnan kolmen suurimman kaupungin kesken ole havaittavissa suuria eroja (kuvio 2). Edelläkävijäyrityksiä kokee niin Huittisissa kuin Porissakin olevansa neljännes (24 %) vastaajista, raumalaisista viidennes (18 %). Raumalla epävarmojen osuus on näiden kaupunkien osalta selvästi suurin, neljännes (24 %) raumalaisista vastaajista. Muiden Satakunnan kuntien osalta vastauksia on liian vähän tilanteen luotettavaksi arvioimiseksi.

 

 

Liiketoiminnan ja digitalisaation suhde

Lähes kaikki vastaajayritykset näkevät, että digitalisaatiolla on rooli yrityksen liiketoiminnassa. Noin puolet vastaajista (52 %) kokee, että merkittävä osa niiden liiketoiminnasta perustuu digitaalisuuteen, tai että digitalisuus on vahvasti läsnä keskeisissä yritystoiminnan tukifunktioissa, kuten markkinoinnissa. Lähes yhtä suuri osa vastaajista (41 %) katsoo, että digitalisaatiolla on vain vähäinen merkitys niiden liiketoiminnassa. Vain neljä prosenttia yrityksistä katsoo niiden koko liiketoiminnan perustuvan digitalisuuteen. Kaikkialle etenevän digitalisaation kannalta on melko tärkeätä, että kyselyyn vastanneista 277 yrityksestä vain 10 (4 %) sanoo, ettei digitalisaatiolla ole merkitystä yrityksen tuotteissa, toiminnoissa tai palveluissa.

 

Tarkasteltaessa asiaa suhteessa yrityskokoon, voidaan todeta, että mitä suurempi Satakunnassa toimiva yritys, sitä useampi katsoo perustuvansa merkittäviltä osiltaan digitaalisuuteen tai digitalisuudella on merkittävä osa keskeisissä toiminnoissa. Kuten kuvio 3 osoittaa, kaikki suuret yritykset (yli 250 henkeä) ilmoittivat olevansa merkittäviltä osiltaan digitaalisia. Myös pienet (alle 50 hengen yritykset) ja pk-yritykset (alle 250 henkeä) katsoivat olevansa pääosin merkittäviltä osiltaan digitaalisia. Pienistä näin koki 58 prosenttia ja pk-yrityksistä 70 prosenttia. Mikroyrityksistä (alle 10 henkeä) hieman suurempi osa (47 %) katsoi digitalisaatiolla olevan vain vähäinen merkitys, lähes yhtä moni (44 %) mikroyrityksistä koki digitalisuudella olevan merkittävä osa yrityksen toimintaa. Ne yritykset, jotka katsoivat, ettei digitalisaatiolla ole yrityksen tuotteiden, toimintojen tai palveluiden kannalta merkitystä, olivat kaikki mikroyrityksiä. Neljä prosenttia mikroyrityksistä ja seitsemän prosenttia pienistä yrityksistä katsoi yrityksen koko liiketoiminnan perustuvan digitalisaatioon.

 

 

Kuvio 3. Digitalisaation rooli yrityksen liiketoiminnassa eri kokoluokan yrityksissä.

 

Myös sillä oliko yrityksellä vientitoimintaa tai toiko yritys tuotteita tai palveluja ulkomailta näyttäisi olevan vaikutusta siihen, miten merkittävä osa yrityksen toiminnoista on digitaalista. Vientiä tai tuontia harjoittavista yrityksistä 48 prosenttia ilmoitti merkittävän osan liiketoiminnasta perustuvan digitaalisuuteen, kolmannes näistä yrityksistä (34 %) koki digitaalisuudella olevan vain vähän merkitystä. Kokonaan kotimaassa toimivista yrityksistä sen sijaan puolet (48 %) koki digitaalisuudella olevan merkittävä osa yrityksen liiketoiminnassa ja lähes yhtä moni (44 %) koki merkityksen olevan vain vähäinen.

 

Vertailtaessa keskenään yrityksiä, jotka ilmoittivat kuuluvansa teknologiateollisuuteen, luoviin aloihin tai yksityisiin sote-palveluihin, havaitaan yksityisten sote-palveluiden olevan merkittävästi vähemmän digitaalisuuteen perustuvia kuin esimerkiksi luovien alojen (kuvio 4).

 

 

Kuvio 4. Digitalisaation rooli liiketoiminnassa eri toimialoilla.

 

Kyselyyn vastanneista yksityisiä sote-palveluita tuottavista yrityksistä kolme neljästä (75 %) katsoo digitalisaatiolla olevan vain vähäistä merkitystä liiketoiminnassaan. Tuloksella saattaa olla merkittävyyttä tulevan sote-uudistuksen kannalta. Tulosta tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että kyselyyn vastanneista yrityksistä vain seitsemän prosenttia oli yksityisiä sote-palvelutuottajia.

 

Paikkakunnittain tarkasteltuna kolmen Satakunnan suurimman kaupungin kesken ei eroja Huittisten ja Porin välillä ole havaittavissa. Vain vähäisen merkittävyyttä liiketoiminnalle digitaalisuudella katsoi Huittisissa olevan 38 prosenttia ja Porissa 34 prosenttia. Raumalla sen sijaan puolet yrityksistä (53 %) katsoi digitalisaatiolla olevan vain vähäistä merkitystä yrityksen liiketoiminnassa.

 

Kysely toteutettiin Satakunnan Kauppakamarien ja Satakunnan Yrittäjien avulla. Näiden yhdistysten jäsenyydellä vaikuttaisi olevan merkitystä sille, miten paljon yritykset itse katsovat digitaalisuudella olevan merkitystä yrityksen liiketoiminnassa. Kauppakamarien jäsenistä kaksi kolmesta (69 %) katsoi digitaalisuudella olevan merkittävä rooli yrityksen toiminnassa. Sen sijaan Yrittäjäjärjestöjen jäsenistä puolet (47 %) katsoi digitalisaatiolla olevan vain vähäistä merkitystä yrityksen liiketoiminnassa. Ero voi selittyä ainakin osin sillä, että kyselyyn vastanneista Yrittäjäjärjestöjen jäsenistä valtaosa (84 %) oli mikroyrityksiä (alle 10 hengen yrityksiä). Kauppakamarien vastanneet jäsenet jakautuivat melko tasaisesti kaikkiin yrityskokoluokkiin.

 

 

Käytössä oleva teknologia

Kuvio 5. Yrityksillä käytössä olevat teknologiat

 

Kuten kuvio 5 osoittaa, on  Satakunnan alueen yrityksillä on tyypillisimmin (86 %) käytössään suomenkieliset nettisivut. Tämä kuitenkin tarkoittaa samalla, että 38 yritykseltä kyselyyn vastanneista 277 yritykseltä nämä puuttuvat. Toiseksi yleisimmin (72 %) yrityksillä on käytössään nopea, vähintään 30 MBit/s laajakaistayhteys. Kovin hidas nettiyhteys on omiaan haittaamaan liiketoimintaa, koska se saattaa hidastaa tai jopa kokonaan estää joidenkin palveluiden, kuten esimerkiksi videoneuvottelujen, käytön. Vastauksista ilmenee myös, että yli puolella vastaajayrityksistä on käytössä sosiaalinen media (66 %) ja e-laskutus (59 %).

 

Yrityksen koko näyttäisi kaikkien kyselyssä kysyttyjen teknologioiden osalta vaikuttavan, mitä suurempi yritys, sen todennäköisemmin kysytty teknologia on käytössä. Sama havainto voidaan tehdä myös suhteessa ulkomaankauppaan ja järjestöjen jäsenyyteen. Teknologiat ovat yleisempiä niillä yrityksillä, kertoivat kyselyssä harjoittavansa vientitoimintaa tai hankkivat tuotteita tai palveluita ulkomailta. Teknologiat olivat hieman yleisempiä, mikäli yritys kuului alueen Kauppakamariin kuin Yrittäjäjärjestöjen jäsenillä.

 

Vertailtaessa teknologioita niiden yritysten kesken, jotka katsovat kuuluvansa teknologiateollisuuteen, luovin aloihin tai yksityisiin sote-palveluihin, ei merkittäviä eroja pääasiassa havaita. Kuitenkin merkille pantavaa on, että nopea laajakaista oli yleisimmin käytössä yksityisillä sote-palveluyrityksillä (50 %:lla) mutta toisaalta näistä yrityksistä yksikään ei ilmoittanut omaavansa toiminnanohjausjärjestelmää tai hyödyntävänsä big dataa tai Internet of Things:iä, (IoT). Kansainväliset Internet-sivut olivat tyypillisimmin luovilla aloilla toimivilla yrityksillä (84 %:lla). Hyödynnettyjen teknologioiden välillä ei myöskään ollut suuria eroja Satakunnan suurimpien kuntien välillä. Teknologioita hyödynnettiin hieman yleisemmin Porissa ja Raumalla kuin Huittisissa.

 

 

Digitalisaation tuomat toimintatapamuutokset

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 79 prosenttia kokee, että digitalisaatio on tuonut yrityksen toimintatapoihin vähintään jonkin verran muutoksia viimeisen kahden vuoden kuluessa. Toisaalta 16 yritystä (6 %) kokee, ettei digitalisaatiosta johtuvia muutoksia ole tänä aikana yrityksen toimintaan tullut.  Kysely ei anna suoraa vastausta siihen, ovatko nämä yritykset ehkä tehneet muutoksia jo aiemmin.

 

Erikokoiset ja eri aloilla toimivat yritykset olivat vastanneet tähän kysymykseen hyvin samanlaisesti. Kuitenkin paikkakunnittain oli havaittavissa hieman eroa. Maakunnan suurimmista kaupungeista Huittisissa ja Raumalla oltiin hieman useammin sitä mieltä, ettei digitalisaatio ole tuonut muutoksia yrityksen toimintatapoihin viimeisen kahden vuoden aikana. Ero ei kuitenkaan ole suuri. Samanlainen pieni ero on havaittavissa verrattaessa Kauppakamarin jäsenten ja Yrittäjäjärjestöjen jäsenten vastauksia. Kauppakamarien jäsenet olivat hieman useammin havainneet muutosta toimintatavoissa.

 

 

Muutospaineet

Kyselyyn saatujen vastausten perusteella pääosa (63 %) vastaajayrityksistä kokee, että paine digitalisaatioon tulee yrityksen ulkopuolelta. Kuitenkin seitsemän prosenttia vastaajista on asiasta täysin eri mieltä. Osa eri mieltä olevista yrityksistä on niitä, joiden koko liiketoiminta perustuu digitalisaatiolle. Tällöin paine on enemmän sisäsyntyistä kuin ulkoa tulevaa.

 

Tarkasteltaessa muutospaineita yrityskoon suhteessa, havaitaan pienempien yritysten olevan helpommin eri mieltä ulkopuolelta tulevasta paineesta. Mikroyrityksistä kolmannes (34 %) ja pienistä yrityksistä viidennes (20 %) koki, ettei paine digitalisaatioon tule yrityksen ulkopuolelta.

 

 

Kuvio 6. Ulkoa tulevaksi koettu muutospaine suhteessa digitalisaation rooliin yrityksen liiketoiminnassa.

 

Vähiten (36 %) ulkoa tulevaa painetta kokivat ne yritykset, jotka ilmoittivat liiketoimintansa perustuvan kokonaan digitaalisuuteen (kuvio 6). Niistä yrityksistä, jotka ilmoittivat, ettei digitaalisuudella ole juuri ole sijaa niiden liiketoiminnassa 40 prosenttia ilmoitti, etteivät koe ulkoista painetta digitalisaatioon. Paikkakuntien välisessä vertailussa Huittisissa puolet vastaajista (48 %) koki, ettei paine tule yrityksen ulkopuolelta. Porissa näin koki neljännes (27 %) vastaajista ja Raumalla kolmannes (32 %). Kauppakamarin jäsenistä kyselyyn vastanneista 13 prosenttia koki, ettei paine digitalisaatioon tule ulkoa, sen sijaan Yrittäjäjärjestöjen vastanneista jäsenistä kolmannes (32 %) koki paineen tulevan muualta kuin ulkoa.

 

 

Digitalisaation hyödyntäminen lähitulevaisuudessa

Kiinnostus digitalisaation käyttöön jatkossa entistä enemmän näyttää vastausten perusteella olevan yritysten tavoitteena, sillä 78 prosenttia vastaajista oli vähintään samaa mieltä väittämän ”Aiomme hyödyntää digitalisaatiota seuraavan vuoden aikana enemmän kuin aikaisemmin” kanssa. Vain kolme prosenttia yrityksistä katsoi, etteivät he aio hyödyntää digitalisaatiota enempää kuin nyt.

 

Yrityskoko selittää sitä, aikooko yritys hyödyntää digitalisaatiota seuraavan vuoden aikana enemmän kuin aikaisemmin. Mitä suurempi yritys, sitä useammin digitalisaatiota aiotaan hyödyntää. Suurista yrityksistä (yli 250 henkeä) näin vastasivat kaikki. Mikroyrityksistäkin (alle 10 henkeä) hyödyntämisaikeita oli 72 prosentilla. Muut taustatekijät eivät näyttäisi nostavan eroja yritysten välille. Vain jäsenyys Kauppakamarissa tai Yrittäjäjärjestöissä selittää aikomuksia hieman. Kyselyyn vastanneista Kauppakamarien jäsenistä 93 prosenttia aikoo hyödyntää digitalisaatiota seuraavana vuonna enemmän. Yrittäjäjärjestöjen jäsenistä näin vastasi 71 prosenttia.

 

Kuvio 7. Aikomus hyödyntää digitalisaatiota nykyistä enemmän lähitulevaisuudessa sen mukaan mikä on oman digitalisaation taso suhteessa kilpailijoihin.

 

Kuten kuvio 7 havainnollistaa, niistä yrityksistä, jotka kokivat olevansa digitalisaatiossa edellä kilpailijoitaan, lähes kaikki (92 %) ilmoittivat hyödyntävänsä digitalisaatiota seuraavana vuonna enemmän. Hyödyntäminen entistä enemmän vähenee kun koetaan olevan tasoissa (83 %) tai jäljessä (70 %). Niistä, jotka eivät osanneet asemoida itseään suhteessa kilpailijoihin, vain puolella (50 %) oli aikomusta hyödyntää digitalisaatiota seuraavan vuoden aikana enemmän. Satakunnan elinkeinoelämän kannalta tulos saattaa antaa aihetta huoleen, jos digitalisaatiokehityksessä jäljessä olevat yritykset jäävät entistä enemmän jälkeen.

 

 

Digitalisaation nykytilanne

Kyselyssä saatujen vastausten perusteella tyytyväisyys yrityksen tämän hetkiseen digitilanteeseen on osin kaksijakoinen, hieman yli puolet (55 %) yrityksistä on vähintäänkin osittain tyytyväisiä tilanteeseensa, mutta ainakin osin tyytymättömien määrä on myös huomattava, kolmannes vastaajayrityksistä (34 %). Liiketoimintaympäristön nopean digitalisoitumisen takia on toivottavaa, että tyytymättömyys konkretisoituu muutosten tekemiseksi ilman, että koetut haasteet nousevat esteeksi muutosten toteuttamiselle.

 

Suhteessa yrityskokoon tyytyväisimpiä nykyiseen ”digi”-tilanteeseensa olivat pienet (alle 50 henkeä) yritykset. Tyytyväisiä oli 71 prosenttia. Tyytymättömimpiä puolestaan olivat suuret yritykset (yli 250 henkeä), sillä tyytyväisten osuus oli 44 prosenttia. Vientiä tai tuontia harjoittavista yrityksistä 61 prosenttia oli kyselyssä tyytyväisiä omaan digitilanteeseensa, vain kotimaan markkinoilla toimivista puolet (51 %). Teknologiateollisuuden yrityksistä 67 prosenttia ja luovien alojen yrityksistä 63 prosenttia oli tyytyväisiä tilanteeseensa. Sen sijaan yksityisistä sote-palveluyrityksistä alle puolet (45 %) oli tyytyväisiä.

 

 

Digitalisaatio vientitoiminnan ja kasvun mahdollistajana

Pääosa (59 %) vastaajayrityksistä näkee, että digitalisaatio voi auttaa yritystä vientitoiminnassa ja/tai kasvussa ylipäätään. Asiasta epävarmojen osuus on kuitenkin lähes neljännes (23 %).

 

Mitä suurempaa yrityskokoa vastaaja on edustanut, sitä useammin digitalisaatiossa on nähty mahdollisuuksia vientitoimintaan ja/ tai kasvuun kotimaassa. Mikroyrityksistä (alle 10 henkeä) puolet (54 %) uskoo näin, suuryrityksistä (yli 250 henkeä) jo 83 prosenttia. Niistä yrityksistä, jotka ilmoittivat jo joko omaavansa vientitoimintaa tai ostavansa tuotteita tai palveluita ulkomailta 78 prosenttia näki digitalisaatiossa potentiaalia auttaa vientitoiminnassa ja kasvuponnisteluissa. Vain kotimaassa toimivista yrityksistäkin puolet (50 %) uskoi näin.

 

Kuvio 8. Digitalisaation potentiaali auttaa vientitoiminnassa ja yrityksen kasvussa eri toimialoilla.

 

Vertailtaessa kyselyyn vastanneiden teknologiateollisuuden, luovien alojen ja yksityisten sote-palveluyritysten vastauksia (kuvio 8), havaitaan, että teknologiateollisuus ja luovat alat uskovat digitalisaation mahdollistavan vientitoimintaa ja kasvua kotimaassa. Molemmista noin 80 prosenttia vastaajista uskoi näin. Sen sijaan yksityisistä sote-palveluyrityksistä vain 35 prosenttia uskoi digitalisaation mahdollisuuksiin vientitoiminnassa tai kasvuun kotimaassa.

 

Kyselyyn vastanneista kauppakamarien jäsenistä kolme neljästä (73 %) mutta yrittäjäjärjestöjen jäsenistä vain puolet (54 %) uskoi digitalisaation mahdollisuuksiin auttaa vientiponnisteluissa ja/tai kasvuun kotimaassa. 

 

 

Digitalisaatio kilpailukykytekijänä

Lähes kolme vastaajayritystä neljästä koki hyötyvänsä digitalisaatiosta kilpailukykytekijänä. Kuitenkin 11 prosenttia yrityksistä ilmoitti olevansa päinvastaista mieltä.

 

Mitä suurempaa yrityskokoa vastaajayritys on edustanut, sitä tyypillisemmin digitalisaatio on nähty kilpailukykytekijänä. Mikroyrityksistä (alle 10 henkeä) näin uskoi 69 prosenttia, suuryrityksistä 89 prosenttia. Vain kotimaassa toimivat yritykset uskoivat digitalisaatioon kilpailukykytekijänä hieman vähemmän (69 %) kuin jo vientiä/tuontia harjoittavat yritykset (82 %). Kauppakamarien jäsenyyteen kuuluvat vastaajayritykset uskoivat kilpailukykytekijyyteen hieman useammin (88 %) kuin yrittäjäjärjestöjen vastaajayritykset (68 %).

 

 

Yritysjohdon digituntemus

Luottamus yritysjohdon digiajan mahdollisuuksien tuntemukseen hajaantuu. 60 prosenttia vastaajista uskoi yritysjohdon digituntemukseen yrityksen oman toiminnan kannalta, mutta jopa neljännes epäili asiaa. Vastaukset ovat kuitenkin lähes linjassa ensimmäisen kysymyksen vastauksien kanssa, jossa 85 prosenttia vastaajista ilmoitti tietävänsä mitä digitalisaatio oman organisaation kannalta tarkoittaa.

 

Luottamus yritysjohdon digiajan mahdollisuuksien tuntemukseen on sitä suurempaa, mitä suuremmasta yrityksestä on kysymys. Kyselyyn vastanneista mikroyrityksistä (alle 10 henkeä) 57 prosenttia uskoi johdon digituntemukseen, suuryrityksistä 78 prosenttia. Suuryritysvastaajista kukaan ei epäillyt tuntemusta, mutta niiden, jotka eivät osanneet asiaa arvioida, osuus oli merkittävä, yli viidennes (22 %).

 

Teknologiateollisuuden, luovien alojen ja yksityisten sote-palveluyritysten vastauksia vertailemalla selviää, että luovien alojen luottamus yritysjohdon digimahdollisuuksien tuntemukseen on suurinta, 79 prosenttia, ja vastaavasti yksityisten sote-palveluiden osalta usko digiajan mahdollisuuksien tuntemiseen heikointa, 35 prosenttia.

 

Kyselyyn vastanneiden kauppakamarin jäsenyritysten näkemys yritysjohdon digiajan mahdollisuuksien tuntemuksesta on vahvempaa kuin yrittäjäjärjestöjen vastaajayritysten keskuudessa. Kauppakamarilaisista kolme neljästä (72 %) uskoi yritysjohtoon, yrittäjäjärjestöistä puolet (54 %).

 

Sillä, miten vastaajat ovat vastanneet kysymykseen digitalisaation merkityksestä omaan yritykseensä kannalta, näyttäisi olevan vaikutusta siihen, miten vastaajat ovat arvioineet johdon digiajan mahdollisuuksien tuntemusta. Kun vastaaja on arvioinut, että yrityksessä tiedetään mitä digitalisaatio tarkoittaa yrityksen kannalta, on vastaaja yleensä arvoinut johdon tuntevan tarpeeksi digiajan mahdollisuuksia. Kun toisaalta ei oikein ole tiedetty mitä digitaisaatio yrityksen kannalta tarkoittaa, on vastaaja tyypillisesti arvioinut, ettei yritysjohto tunne digiajan mahdollisuuksiakaan. 

 

 

Vastuu digitalisaatiosta

Kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että vastuu digitalisaatiosta on yrityksissä valtuutettu yritysjohdolle, sillä vähintään osittain samaa mieltä olevien osuus vastaajista on 73 prosenttia.

 

Yrityskoko ei ole vaikuttanut vastuuttamiseen. Kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä (alle 250 henkeä) viidennes (20 %) oli kuitenkin sitä mieltä, ettei digitalisaatiota ole vastuutettu johtoryhmän jäsenelle tai toimitusjohtajalle.

 

Yrityksen toimipaikka ei vastuisiin näyttäisi tulosten perustella vaikuttavan, mutta tulosten valossa merkillepantavaa on, että Huittisissa toimipaikkaansa pitävistä yrityksistä kolmannes (33 %) ei osannut sanoa onko digitalisaation johtaminen vastuutettu johtoryhmän jäsenelle / toimitusjohtajalle.

 

 

Digiosaaminen yrityksissä

Kuvio 9. Kokemus yrityksen digiosaamistasosta.

 

Vastaajayritysten näkemys omasta digiosaamisesta jakaantuu kahtia, kuvio 9. Lähes puolet (48 %) yrityksistä kokee osaamisen olevan riittävällä tasolla, mutta yli kolmannes (38 %) näkee osaamisessa olevan haasteita. Osaamiseen liittyvät haasteet tulivat esiin myös kysyttäessä suurimpia digitalisaatioon liittyviä haasteita.

 

Tyytyväisimpiä omaan digiosaamiseen oltiin pk-yrityksissä (alle 250 henkeä), sillä 70 prosenttia kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä koki näin. Tyytymättömimpiä yrityksen omaan digiosaamiseen sen sijaan oltiin suurissa (yli 250 henkeä) yrityksissä, yli puolet (56 %) vastaajista piti osaamista haasteena.

 

Verrattaessa teknologiateollisuuden, luovien alojen ja yksityisten sote-palveluyritysten vastauksia keskenään, havaitaan luovien alojen luottavan omaan osaamiseensa eniten (69 % luovien alojen vastaajista). Eniten haasteita kokivat yksityisten sote-palveluiden tuottajat, 45 prosenttia alaan lukeutuvista vastaajista.

 

 

Paikkariippumattomuus

Melkein kolmella yrityksellä neljästä (74 %) henkilöstöllä oli mahdollisuus hyödyntää mobiililaitteita, joiden avulla saadaan paikkariippumaton yhteys yrityksen tietokantaan esimerkiksi asiakaskäynnillä.

 

Yrityskoko selittää hieman mobiililaitteiden käyttöä. Kyselyyn vastanneista mikroyrityksistä (alle 10 henkeä) viidennes (21 %) ilmoittaa, ettei henkilöstöllä ole mahdollisuuksia hyödyntää mobiililaitteita. Sen sijaan kaikki suuret yritykset (yli 250 henkeä) vastasivat henkilöstöllä olevan mahdollisuus mobiililaitteiden hyödyntämiseen.

 

Yksityisiä sote-palveluita tarjoavista kyselyyn vastanneista yrityksistä viidennes (20 %) ilmoitti, ettei henkilöstöllä ole mahdollisuutta mobiililaitteiden hyödyntämiseen.

 

 

Digipalvelut Satakunnassa:

Kolme neljästä vastaajasta kokee löytävänsä Satakunnasta riittävästi kaipaamiaan digipalveluja. Taustamuuttujat eivät selittäneet eroja vastauksissa. Viidennes kysymykseen vastanneista on avoimessa vastauksessaan kertonut mitä he kokevat Satakunnasta puuttuvan. Kaivattu tarjonta voidaan luokitella kuuteen osin päällekkäisiin kategorioihin. Näitä ovat 1. varsinaiset, vastauksessa yksilöidyt palvelut, 2. osaamiseen liittyvät asiat, 3. ”digitutorointi”, 4. infraan liittyvät asiat, 5. pienyrittäjyyteen liittyvät asiat sekä 6. ryhmä muut. Eniten mainintoja tuli nimettyinä palveluina ja osaamiseen liittyen. Varsinaisina nimettyinä palveluina kaivattiin mm. opetusteknologiaa, verkkokoulutusta hoitoalalle, rakennuslupamenettelyjen sähköistämistä, salassapitovelvoitteen takaavaa tiedonvälitystä, reittioptimointiohjelman toimittajia sekä yleisemmin digitalisaation teknologiakatsauksia ja ennakointitoimintaa, jotta voisi tietää, mitä uutta hyödynnettävää maailmalta on tulossa. Osaamiseen liittyvässä kategoriassa kaivattiin osaamista, erilaisia koulutuksia ja seminaareja sekä henkilökohtaista opetusta myös lyhytkestoisena täsmäkoulutuksena. Kolmanneksi suurimman kategorian muodostaa ”digitutorintiin” liittyvät maininnat. Tutorointina halutaan erilaisia selkeitä, puolueettomia neuvontapalveluja ja tarvekartoituksia, joiden avulla voisi selvittää, mistä oma yritys voisi hyötyä. Vastaajat kaipaavat myös konkreettisia esimerkkejä ja vierailuja yrityksiin, jotka ovat tehneet radikaaleja muutoksia. Infraa haasteena pitävät vastaajat kertovat, että nopea laajakaista puuttuu. Ilman sitä esimerkiksi videoneuvottelut ja etätyöskentely hankaloituvat tai ovat täysin poissuljettuja. Muutama vastaajaa kokee useimpien palveluiden ja palveluntarjoajien keskittyvän isompiin asiakkaisiin. Näiden vastaajien mukaan pienyritysten on hankalaa saada palvelua. Ryhmän muut vastauksissa mainitaan, ettei palvelun paikallisuus ole merkittävä tekijä, digitalisaatio ei ole paikkaan sidottua. Tässä ryhmässä ollaan myös huolestuneita siitä, että Satakunta on jäämässä jälkeen muun maan kehityksestä ja ollaan huolestuneita Satakuntalaisten yritysten kyvystä mainostaa itseään ja osaamistaan. Myös heikoksi koettu palvelualttius harmittaa.

 

 

Vastaajayritysten taustaan liittyvät kysymykset

Valtaosa (70 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä oli mikroyrityksiä (alle 10 hengen yrityksiä). Seuraavaksi suurin ryhmä olivat pienet, alle 50 hengen yritykset, joita vastaajien joukossa oli 16 prosenttia. 63 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole vientitoimintaa ja/tai eivät tuo tuotteita tai palveluita ulkomailta.

Kuvio 10. Arviot tulevista IT-ratkaisu- tai digitaalisuutta edistävistä investoinneista 

 

Se, miten paljon yritykset investoivat edellisenä vuonna IT-ratkaisuihin ja/tai digitalisuutta edistäviin ratkaisuihin, jakaantui (kuvio 10). Pieniä investointeja oli eniten, mutta myös arvokkaita investointeja tehneitäkin löytyi kyselyssä melko paljon. Suuret investoinnit ovat melko yllättäviä, koska pääosa vastaajista oli kuitenkin hyvin pieniä yrityksiä. Lähes puolet yrityksistä (46 %) ilmoitti investoivansa saman verran kuin viime vuonna. Loput vastaajista jakaantuivat tasaisesti enemmän ja vähemmän investoiviin.

 

Satakunnan kaikki paikkakunnat olivat edustettuina vastaajien joukossa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Vain Pomarkusta ei ollut vastaajia. Eniten vastauksia tuli Porista (44 %), Raumalta (14 %), Huittisista (8 %) ja Ulvilasta (6 %).

 

 

Digitalisaatioon liittyvät haasteet

Kysyttäessä suurimpia digitalisaatioon liittyviä haasteita yrityksissä, nousi ehdottomasti suurimpana ongelmakohtana esiin aikaan liittyvät haasteet. Ajan puutetta tunnistettiin niin asioihin perehtymisessä, kehittämistyössä, asioiden opettelemisessa, muutoksen jalkauttamisessa organisaatioon ja sosiaalisen median vaatiman sisällön tuottamisessa kuin ihan yleisestikin. Toisena suurena haasteena esiin tulivat osaamiseen liittyvät asiat. Osaamisvajetta koettiin niin yleisen tietämyksen puutteena kuin käytännön taidoissa esimerkiksi laitteiden ja ohjelmistojen käyttämisen vaikeutena. Osin koettiin, että ongelmana on ammattitaitoisen henkilökunnan löytäminen, mutta toisaalta myös mainittiin, että osaavan lisähenkilöstön tai ostopalveluiden hankinta on liian kallista. Koettiin, että on selvittävä yksin. Kolmantena paljon mainintoja saaneena haasteena koettiin laitteistoihin ja ohjelmistoihin liittyvät ongelmat: nopean laajakaistan puute, oma laitekanta on vanhentunutta ja puutteellista, eikä IT-arkkitehtuurikaan ole parhaalla mahdollisella tavalla toteutettu. Myös ohjelmistot olivat osin vanhentuneita, eivätkä taustajärjestelmät salli avointa pääsyä niihin. Järjestelmät ovat myös yhteen sopimattomia, eikä niitä voi sen takia synkronoida. Samaa tietoa joudutaan viemään käsin moneen järjestelmään, mikä on tietysti myös omiaan aiheuttamaan osaltaan aikapulaa. Myös tietoturva-asiat mietityttivät.

Useita mainintoja sai myös oikeiden ratkaisujen löytäminen ja vaihtoehdoista valitseminen. Palveluita on vaikea verrata keskenään ja oikeiden hankintojen ja toimintojen mitoitus yrityksen kokoon nähden mietityttävät. Ja kun oikea ratkaisu on löytynyt, muodostui monen vastaajan mielestä haasteeksi hinta.

Yritys vaatii toimiakseen henkilöstöä, asiakkaita ja yhteistyöverkostoja. Myös näiden kaikkien osalta vastaajat kokivat haasteita. Henkilöstöä saattaa olla liian vähän tai henkilöstön digiosaamisen taso on hyvin heterogeenistä muutosten toteuttamiseksi. Henkilöstön osalta asia koettiin osin myös johtamishaasteeksi. Aina ei asiakkaiden valmius siirtyä digitaalisiin palveluiden käyttäjäksi ole ongelmatonta. Muutamat vastaajat kokivat, että asiakaskunta on jo iäkästä, eikä siksi digiloikkaan kykene. Haasteena koettiin myös se, että asiakkaille pitäisi pystyä luomaan ymmärrys digitalisaation mahdollisuuksista, jotta asiakkaat voisivat sitä kautta saada toiminnalleen lisäarvoa. Osa vastaajista koki myös yhteistyökumppanien järjestelmien kehittymisen hitauden aiheuttavan haastetta omalle digitaaliselle toiminnalleen, eivätkä tavarantoimittajat aina pysty toimittamaan tuotteistaan tarvittavaa dataa. Yhteistyökumppaneiden toiminta koettiin haasteeksi erityisesti verkkokaupan yhteydessä. Toisaalta koettiin myös, että sähköisiä palveluita on vielä niukalti saatavissa.

Muutama vastaaja pohti myös nopean muutoksen problematiikkaa: kehityksen perässä pysyminen on vaikeata ja tulevaisuutta on hankala ennakoida. Vastauksissa ilmeni myös muutosvastarintaa. Koettiin, että digitalisaatiota ”hypetetään” aivan liikaa, asia ylikorostuu.

 

Kysely on tuotettu osana Satakuntaliiton rahoittamaa EAKR-hanketta Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky - Uudet liiketoimintamallit verkostossa (TEUVO).

Kirjoittaja: Kirsi Kari Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

Sivu päivitetty 19.05.2017