Elämystalous

Elämys on lyhytkestoinen vaikutus, joka tuottaa pidentyessään kokijalleen omakohtaisen muutos-kokemuksen. Elämyksen aikana koettu ja opittu voidaan omaksua osaksi omaa persoonaa tai se voi johtaa oman maailmankuvan muuttumiseen. Yhdysvaltalaiset, B. Joseph Pine II ja James H. Gilmore toivat Elämystalous-käsitteen 1990-luvun loppupuolella esille kirjassaan "The Experience Economy. Elämystaloudessa asiakas maksaa siitä, että saa kokea jotain ainutlaatuista, sille on myös ominaista että se koskettaa useaa ihmistä kerralla ja on jonkin tuottajan markkinoille tuomaa. Tällöin tuotteen hinnalla ei ole niin suurta merkitystä vaan merkityksellisempää on sen ainutkertaisuus sen kokevalle asiakkaalle. Tilastokeskuksen mukaan elämystalouteen lasketaan kuuluvaksi matkailun, urheilun ja kulttuurin piiriin kuuluvia toimintoja. Satakunnan maakuntaohjelma 2017–2018 määrittää elämystalouden yhdeksi maakunnan erikoistumisalueeksi.

Matkailu

Matkailua tarkastellaan Satakunnasta ulospäin suuntautuvan ja Satakuntaan suuntautuvan matkailun kautta. Satakunnasta ulospäin suuntautuvan matkailun havainnointiin soveltuu Satakunnan matkatoimistojen tarkastelu. Satakunnan matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta työllisti 54 henkilöä vuonna 2016 ja alan liikevaihto oli samaan aikaan 12,6 miljoonaa euroa. Alan henkilöstömäärä on laskenut 40 prosenttia vuoden 2013 tasoon nähden (henkilöstö alalla oli tällöin 90 henkilöä).

Satakuntaan suuntautuvan matkailun kehityksestä saadaan kattava kuva tarkastelemalla maakunnan majoituspalveluja. Majoituspalvelut ovat tarkastelun keskiössä, koska Satakuntaan tulevat matkailijat tarvitsevat majoituspalveluja tulivatpa he millä tahansa kulkuvälineellä sinne. Majoitusliikkeiksi (ml. hotellit) lasketaan sellaiset liikkeet, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa sekä retkeilymajat. Satakunnan majoituspalvelut työllistivät vuonna 2016 yhteensä 327 henkilöä ja alan liikevaihto oli 43,1 miljoonaa euroa.

Satakunnan majoitusliikkeiden tilaa tarkastellaan lisäksi asiakaskunnan rakenteen, kehityksen sekä matkailijoiden Satakunnassa viipymisen kestoa kautta. Asiakaskunnan kehityksen ja asiakaskunnan viipymisen tarkastelu antavat kuvaa alan kehityssuunnista eli trendeistä.

Matkailun asiakaskunnan rakennetta ja kehitystä sekä matkailijoiden viipymisen kestoa tarkastellaan majoitusliikkeisiin saapuneiden ja yöpymisten määrän ja siellä viipyneiden vieraiden kansalaisuuksien perusteella. Matkailijoiden viipyminen kesto Satakunnassa lasketaan majoitus-liikkeiden asiakkaiden yöpymisten ja saapumisten suhteen avulla. Vieraiden viipymisen kesto ja sen kehityssuunta voi antaa viitteitä sitä, miten kyseisten matkustajien ryhmän määrä voi kasvaa tulevaisuudessa. Mitä suurempi tarkasteltavan turistiryhmän viipyminen määrä ja viipymisen kasvu edellisvuoteen nähden Satakunnassa on, sitä paremmin kyseinen turistiryhmä viihtyy Satakunnassa ja levittää todennäköisesti sanaa Satakunnasta hyvänä matkailukohteena. Tästä voi seurata kyseisen turistiryhmän kasvu tulevaisuudessa. Tämä syyseuraus -ketju toimii tietysti myös toisinpäin.

Lähde: Tilastokeskus

Satakunnan majoitusliikkeisiin saapuneiden vieraiden ja yöpymisten kokonaismäärien kehitykset ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2011 vuoteen 2016 saakka (saapuneiden määrä laski 16,6 prosenttia ja yöpymisten 9,6 prosenttia kyseisenä ajanjaksona), jonka jälkeen majoitusliikkeisiin saapuneiden ja yöpymisten määrissä on havaittavissa piristymistä. Suomalaiset olivat suurimpia asiakkaita Satakunnan majoitusliikkeissä, suomalaisten osuus saapuneista asiakkaista oli 88,5–90,4 ja yöpymisistä 82,5–86,1 prosenttia ajanjaksolla 2009–2017. Tunnusomaista kehitykselle on ollut se, että suomalaisten asiakkaiden määrät ovat laskeneet (saapumisten 5,1 prosenttia ja yöpymisten 3,6 prosenttia), kun taas ulkomaalaisten määrät ovat vastaavasti kasvaneet (saapumisten 17,4 prosenttia ja yöpymisten 9,0 prosenttia) kyseisenä ajanjaksona.

Lähde: Tilastokeskus

Vuonna 2017 Satakunnan majoitusliikkeisiin saapuneista asiakkaista oli suomalaisia 88,8 prosenttia ja ulkomaalaisia 11,2 prosenttia. Saapuneista ulkomaalaisista asiakkaista eniten oli saksalaisia, ruotsalaisia, puolalaisia, virolaisia britannialaisia ja ranskalaisia. Vähiten ulkomaalaisia asiakkaita tuli Kanadasta, Itävallasta ja Kiinasta.

Lähde: Tilastokeskus

Satakunnan majoitusliikkeisiin saapuneiden vieraiden yöpymisistä suomalaiset vastasivat 82,5 prosenttia ja ulkomaalaiset 17,5 prosenttia vuonna 2017. Eniten ulkomaalaisista vieraista yöpyi Satakuntalaisia majoitusliikkeissä Saksasta, Ruotsista, Britanniasta ja Virosta. Toisaalta vähiten ulkomaalaisista yöpyivät kiinalaiset, kanadalaiset ja japanilaiset.

Lähde: Tilastokeskus ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Tarkastellessa kansallisuuden mukaan keskimääräisiä vierailun pituuksia Satakunnassa (vietettyjä öitä jaettuna saapumisten määrällä) vuosina 2016 ja 2017 havaitaan, että vuonna 2016 Satakunnassa pisimpään viipyivät belgialaiset, kanadalaiset ja saksalaiset. Vuonna 2017 tilanne oli muuttunut ja kärkisijoja pitivät nyt saksalaiset, tanskalaiset ja espanjalaiset. Eniten matkailun pituus päivissä kasvoi edellisvuoteen nähden tanskalaisilla ja saksalaisilla. Toisaalta eniten se lyheni belgialaisilla ja venäläisillä.

Urheilun ja kulttuurin piiriin kuuluvia toimintoja

Satakunnan taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimiala (sisältää kulttuuri- ja viihdetoiminnan, kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminnan, rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut sekä urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut) työllistivät vuonna 2016 yhteensä 396 henkilöä (josta urheilun ja virkistyksen osuus oli 82,1 prosenttia ja kulttuurin ja viihteen 10,6 prosenttia) ja alan liikevaihto oli 62,8 miljoonaa euroa (josta urheilun ja virkistyksen osuus oli 76,0 prosenttia ja kulttuurin ja viihteen 5,3 prosenttia). Satakunnassa on useanlaista kulttuurin tarjontaa, seuraavaksi tarkastelemme sitä lähemmin.

Taulukko 1. Satakunnan ja koko maan kulttuuritarjonnan vertailua asukaslukuun nähden vuonna 2016.

 

Satakunta

Koko maa

Tanssin aluekeskukset 221 740 asukasta kohti

1,00

0,28

Elokuvakeskukset 221 740 asukasta kohti

1,00

0,44

Tiemuseokohteet 55 435 asukasta kohti

1,00

0,55

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2 672 asukasta kohti

1,00

0,61

Päätoimisesti hoidetut museot (kokomaan luvussa Ahvenanmaa ei mukana) 24 638 asukasta kohti

1,00

0,69

Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset 221 740 asukasta kohti

1,00

0,77

Kulttuurirakennukset 2 310 asukasta kohti

1,00

0,86

Elokuvasalit 15 839 asukasta kohti

1,00

0,90

Kulttuurialan vapaan sivistystyön oppilaitokset 18 478 asukasta kohti

1,00

0,94

Kiinteät muinaisjäännökset 168 asukasta kohti

1,00

0,97

Kulttuurialan tutkintoon johtavan koulutuksen oppilaitokset 44 348 asukasta kohti

1,00

1,02

Esineet museokokoelmissa (koko maan luvussa Ahvenanmaa ei mukana) asukasta kohti

0,90

0,99

Valtionosuusorkesterit 221 740 asukasta kohti

1,00

1,13

Kuvat museokokoelmissa (koko maan luvussa Ahvenanmaa ei mukana) asukasta kohti

3,58

4,11

Teokset taidemuseoissa (Ahvenanmaa ei mukana) 20 asukasta kohti

1,00

1,43

Kulttuuritapahtumat 110 870 asukasta kohti

1,00

1,65

Perinnelaivat 110 870 asukasta kohti

1,00

1,85

Rakennussuojelulailla ja lailla rakennusperinnön suojelusta suojellut kohteet 31 677 asukasta kohti

1,00

4,35

Asetuksen nojalla suojellut valtion omistamat rakennukset 31 677 asukasta kohti

1,00

4,68

Näytteet luonnontieteellisissä museoissa (koko maan luvussa Ahvenanmaa ei mukana) 6 asukasta kohti

1,00

           25,00

Lähde: Tilastokeskus

Yllä olevaa taulukkoa luetaan esimerkinomaisesti tanssin aluekeskuksien osalta siten, että 221740 asukasta kohti Satakunnassa on yksi aluekeskus ja vastaavaa asukasryhmää kohti niitä on koko maassa vain 0,28. Taulukosta ilmenee, että väestöön nähden suhteutettuna Satakunnassa on koko maahan nähden enemmän tanssin aluekeskuksia, elokuvakeskuksia, tiemuseokohteita, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, päätoimisesti hoidettuja museoita, käsi- ja taideteollisuusyhdistyksiä, kulttuurirakennuksia, elokuvasaleja, kulttuurialan vapaan sivistystyön oppilaitoksia sekä kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Heikompi tilanne väestöön suhteutettuna Satakunnalla on koko maahan nähden luonnontieteellisissä museoiden näytteissä, asetuksen nojalla suojelluissa valtion omistamissa rakennuksissa, rakennusuojelulailla ja lailla rakennusperinnön suojelusta suojelluissa kohteissa, perinnelaivoissa, kulttuuritapahtumissa, taidemuseoiden teoksissa, museokokoelmien kuvissa, valtionosuusorkestereissa, museokokoelmien esineissä sekä kulttuurialan tutkintoon johtavan koulutuksen oppilaitoksissa.

Lähteet

Pine, J. and Gilmore, J. (1999) The Experience Economy, Harvard Business School Press, Boston, 1999

Suomen virallinen tilasto (SVT): Alueellinen yritystoimintatilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-6241. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.8.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/alyr/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Majoitustilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-6309. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.7.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/matk/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuri [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-7315. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.7.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/klt/index.html

Teksti ja kuvat on tuotettu osana Satakuntaliiton rahoittamaa EAKR-hanketta Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky - Uudet liiketoimintamallit verkostossa (TEUVO).

Kirjoittaja: Samuli Aho Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

Sivu päivitetty 14.09.2018