Energiatehokkuus

Energiatehokkuudella tarkoitetaan ilmaston lämpenemistä lisäävien kasvihuonepäästöjen vähentämistä kustannustehokkaalla tavalla. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi energiaa on myös tärkeä säästää myös muista syistä. Näitä ovat energian saatavuuden turvaaminen, tuontienergiatarpeen vähentäminen, energiakustannusten alentaminen, resurssitehokkuus ja muut ympäristösyyt kuten ympäristön- ja ilmansuojelu. Energian säästöllä pyritään myös edistämään samalla uusiutuvan energian osuuden kasvattamista.

Tuloksellisesta energiansäästöstä Suomessa mainittakoon esimerkkeinä sähkön ja lämmön yhteistuotanto, vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten kattavuus ja energiakatselmusten järjestelmällinen toteuttaminen. Suomi on monissa energiansäästötoimissa ja energiankäytön tehokkuudessa kansainvälisesti johtavia maita. Tämä on saavutettu kustannustehokkailla ratkaisuilla ja vapaaehtoisuuteen perustuvalla energiatehokkuussopimusjärjestelmällä. Tällä hetkellä suurin osa cleantech -liiketoiminnan arvosta tulee energiatehokkuudesta. Energiavirasto vastaa osaltaan energiatehokkuuden edistämisestä, kuten energiatehokkuussopimuksista, energiakatselmuksista, kuluttajien energianeuvonnasta ja viestinnästä sekä tuotteiden ekologisesta suunnittelusta ja energiamerkinnöistä. Energiavirasto seuraa, arvioi kansallisia energiatehokkuustoimia sekä raportoi niistä.

Millainen sitten on Satakunnan teollisuuden energia- ja sähkönkäytön tehokkuus eri toimialoilla? Siitä saadaan seuraavaksi käsitys tarkastelemalla teollisuuden energiankäytön tehokkuutta kulutuksen ja toimialan henkilöstön välisellä suhteella, energiankulutuksen ja liikevaihdon välisellä suhteella sekä energiankulutuksen ja jalostusarvon välisellä suhteella. Tällöin voidaan puhua myös tuottavuudesta tehokkuudesta. Vastaavasti teollisuuden sähkönkäytön tehokkuutta tarkastellaan teollisuuden sähkönkulutuksen ja sen henkilöstön välisellä suhteella, sähkönkulutuksen ja liikevaihdon suhteella sekä sähkönkulutuksen ja jalostusarvon välisellä suhteella. Tilastokeskus määrittää jalostusarvon seuraavasti:

Jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Tuottoihin sisältyy myös toimipaikan toimitukset yrityksen toisille toimipaikoille ja kustannuksiin hankinnat yrityksen toisilta toimipaikoilta. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä toimipaikan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia.

 

Mitä pienempiä arvoja teollisuuden energiankulutuksen ja sen henkilöstön välistä suhdetta mittaava mittari saa, sitä tehokkaampaa on kyseisen teollisuudenalan energiankulutus työntekijää kohti laskettuna. Vastaavasti, mitä suurempia arvoja kyseinen suhde saa, sitä tehottomampaa energian käyttö kyseisellä toimialalla on työntekijää kohti laskettuna. Toimialoja ei kuitenkaan voi vertailla keskenään, koska niiden rakenteet ja tuotanto ovat erilaisia. Tästä syystä niiden kehitystä on tarkasteltava vain yksittäin ajallisesti. Vastaavasti samalla periaatteella toimivat teollisuuden energiakäytön ja liikevaihdon välistä suhdetta sekä teollisuuden energiankäytön ja jalostusarvon välistä suhdetta mittaavat mittarit sekä vastaavat mittarit sähkön kulutuksen tehokkuuden mittaamisessa.

Teollisuuden energian käytön tehokkuus

Tarkasteltavana on Satakunnan kaivostoiminnan ja louhinnan (B) sekä teollisuuden (C) yhteenlaskettu toimialaluokka BC. Toimialaluokkaa tarkastellaan energiankulutuksen ja henkilöstön välisen suhteen, energiankulutuksen ja liikevaihdon välisen suhteen sekä energiankulutuksen ja jalostusarvon välisen suhteen kautta.

 

Liikevaihto ja jalostusarvo on muutettu kiinteähintaisiksi teollisuuden tuottajahintaindeksillä 2010=100.

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

 

Satakunnan teollisuuden yhteenlasketun toimialaluokan BC energian kulutus per työntekijä on tehokkaimmillaan vuonna 2009, jonka jälkeen tilanne huonontuu ollen 600 MWh -luokkaa per työntekijä vuodesta 2010 lähtien. Satakunnan teollisuuden yhteenlasketun toimialaluokan BC energiankulutus per liikevaihto oli tehokkaimmillaan vuosina 2009 ja 2015, tehottomillaan se oli vuonna 2013.  Vastaavasti toimialaluokan BC energiankulutus per jalostusarvo oli tehokkaimmillaan vuonna 2007 ja tehottomillaan vuonna 2011.

 

Teollisuuden sähkönkäytön tehokkuus

Teollisuuden sähkönkäytön tehokkuutta tarkastellaan Satakunnan teollisuuden toimialalla B (kaivostoiminta ja louhinta) sekä toimialalla C (teollisuus). Toimialoja ei kuitenkaan voida vertailla keskenään niiden rakenteen erilaisuudesta johtuen, vaan niitä tulee tarkastella yksittäin vain ajallisesti.

 

Lähde: Tilastokeskus ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Satakunnan teollisuus toimialan C sähkönkulutus työntekijää kohti laskettuna on tehokkaimmillaan vuonna 2009 ajanjaksolla 2007–2015, jonka jälkeen sähkönkulutus asettuu 213 ja 223 MWh/työntekijä välimaastoon. Kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla B sähkönkulutus työntekijää kohti laskettuna on syklisempää kuin teollisuuden toimialalla. Kaivostoiminnan ja louhinnan toimialan sähkönkäyttö on tehokkaimmillaan vuonna 2010 ajanjaksolla 2007–2015.

 

Liikevaihto on muutettu kiinteähintaisiksi teollisuuden tuottajahintaindeksillä 2010=100.

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Satakunnan teollisuus toimialan C sähkönkulutus liikevaihtoeuroa kohti laskettuna on 0,65 ja 0,60 kWh välimaastossa ajanjaksolla 2007–2015. Tehokkaimmillaan sähkönkäyttö on kyseisellä toimialalla vuosina 2010, 2014 ja 2015. Kaivostoiminnan ja louhinnan toimialan B sähkönkulutus liikevaihtoeuroa kohti laskettuna on tehokkaimmillaan vuonna 2009. Tehottomillaan se on vuonna 2013.

 

Jalostusarvo on muutettu kiinteähintaisiksi teollisuuden tuottajahintaindeksillä 2010=100.

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Satakunnan teollisuustoimialan C sähkönkäytön tehokkuus jokaista jalostusarvo euroa kohti laskettuna on tehokkaimmillaan vuonna 2010 ja tehottomimmillaan vuonna 2008 ajanjaksolla 2007–2015. Kaivostoiminnan ja louhinnan toimialan B sähkönkulutus jalostusarvo euroa kohti laskettuna on tehokkaimmillaan vuonna 2010 ja tehottomillaan vuonna 2013.

Lopuksi Satakunnan teollisuuden toimialojen sähkönkäyttöä tarkastellaan Tilastokeskuksen TOL luokituksen 2-luokitusnumeron tarkkuudella. Tarkasteltavana ovat toimialat mineraalien kaivu, elintarviketeollisuus, tekstiili- ja vaatetusteollisuus, metsäteollisuus, kemianteollisuus, metallien jalostus, kone- ja metallituoteteollisuus, elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuus, muu tehdasteollisuus.

Taulukko 1. Sähkön kulutus (MWh/työntekijä) Satakunnan eri teollisuuden toimialoilla vuosina 2007–2015.

 

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

05 - 09 Mineraalien kaivuu

24,000

76,305

22,936

18,100

31,532

59,701

118,143

25,316

21,552

10 - 12 Elintarviketeollisuus

43,316

43,654

41,551

54,428

65,023

36,844

44,700

62,288

46,050

13 - 15 Tekstiili ja vaateteollisuus

95,967

104,079

106,317

94,545

89,147

91,255

65,760

57,644

91,922

16, 17 Metsäteollisuus

1219,817

1160,377

1067,464

1126,442

1136,641

1165,114

1200,093

1244,908

1285,276

19 - 22 Kemianteollisuus

234,166

249,422

223,124

260,716

267,970

252,614

269,186

283,283

282,497

24 Metallien jalostus

296,366

264,789

232,663

351,242

284,89

306,631

351,753

307,991

298,458

25,28,29,30,33 Kone- ja metalli-

tuoteteollisuus

17,370

15,583

19,645

26,272

35,379

26,439

34,527

24,153

23,297

26, 27 Elektroniikka- ja sähköteollisuus

11,438

29,091

.

23,952

23,529

23,438

32,895

13,857

9,852

18, 23, 31, 32 Muu tehdasteollisuus

83,276

9,026

22,917

14,474

43,151

49,435

21,882

17,986

28,902

 Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Tilastosta selviää kuinka valtavia eroja eri teollisuuden alojen sähkönkulutuksessa on työntekijää kohti laskettuna. Nämä erot johtuvat tietysti toimialojen erilaisesta toiminnasta eikä niitä voida talouden tehokkuutta silmällä pitäen vertailla keskenään. Yksittäisten Satakunnan teollisuustoi-mialojen sähkönkäytön tehokkuus on tilaston valossa tehokkaimmillaan kone- ja metallituoteteol-lisuuden ja muu tehdasteollisuuden toimialalla vuonna 2008, metsäteollisuuden, kemianteol-lisuuden ja metallien jalostuksen toimialoilla vuonna 2009, mineraalien kaivuun toimialalla vuonna 2010, elintarviketeollisuuden toimialalla vuonna 2012, tekstiili ja vaateteollisuuden toimialalla vuonna 2014 ja Elektroniikka- ja sähkö-teollisuuden toimialalla vuonna 2015.

Taulukko 2. Sähkön kulutus (kWh/liikevaihto €) Satakunnan eri teollisuuden toimialoilla vuosina 2007–2015 kiintein hinnoin.

 

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

05 - 09 Mineraalien kaivuu

0,104

0,287

.

.

.

.

.

.

.

10 - 12 Elintarviketeollisuus

0,196

0,194

0,175

0,218

0,289

0,153

0,162

0,230

0,178

13 - 15 Tekstiili ja vaateteollisuus

0,398

0,428

0,436

0,373

0,314

0,331

0,233

0,258

0,435

16, 17 Metsäteollisuus

2,032

2,002

1,875

1,722

1,859

1,978

2,059

1,920

1,939

19 - 22 Kemianteollisuus

0,633

0,678

0,635

0,687

0,642

0,607

0,597

0,615

0,620

24 Metallien jalostus

0,312

0,379

0,446

0,361

0,301

0,342

0,399

0,375

0,356

25,28,29,30,33 Kone- ja metalli-

tuoteteollisuus

0,073

0,069

0,087

0,117

0,147

0,114

0,160

0,101

0,095

26, 27 Elektroniikka- ja sähköteollisuus

0,064

0,145

.

0,126

0,124

0,133

0,172

0,048

0,036

18, 23, 31, 32 Muu tehdasteollisuus

0,459

0,051

0,130

0,086

0,236

0,284

0,126

0,101

0,154

Liikevaihto on muutettu kiinteähintaisiksi teollisuuden tuottajahintaindeksillä 2010=100.

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Sähkön käytön tehokkuus liikevaihtoeuroa kohti laskettuna oli tehokkaimmillaan vuonna 2008 kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä muussa tehdasteollisuudessa, vuonna 2010 metsäteolli-suudessa, vuonna 2011 metallien jalostuksessa, vuonna 2012 elintarviketeollisuudessa, vuonna 2013 tekstiili ja vaateteollisuudessa sekä kemianteollisuudessa ja vuonna 2015 elektroniikka- ja sähköteollisuudessa.

Taulukko 3. Sähkön kulutus (kWh/jalostusarvo €) Satakunnan eri teollisuuden toimialoilla vuosina 2007–2015 kiintein hinnoin.

 

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

05 - 09 Mineraalien kaivuu

0,281

0,746

0,188

0,184

0,396

0,693

1,784

0,403

0,237

10 - 12 Elintarviketeollisuus

.

.

.

.

.

.

0,736

0,953

0,754

13 - 15 Tekstiili ja vaateteollisuus

1,702

1,728

1,489

1,546

1,405

1,559

1,441

1,056

1,831

16, 17 Metsäteollisuus

8,310

10,486

9,351

7,723

12,130

8,430

.

10,605

9,821

19 - 22 Kemianteollisuus

2,060

2,478

2,360

2,216

1,834

.

1,900

2,123

2,180

24 Metallien jalostus

1,604

3,759

5,108

2,621

2,671

2,641

1,848

2,328

1,836

25,28,29,30,33 Kone- ja metalli-

tuoteteollisuus

0,279

0,245

0,289

0,354

0,468

0,375

0,650

0,305

0,320

26, 27 Elektroniikka- ja sähköteollisuus

0,206

0,496

.

0,475

0,491

0,660

0,596

.

.

18, 23, 31, 32 Muu tehdasteollisuus

1,265

0,142

0,365

0,248

0,712

0,881

0,406

0,321

0,490

Jalostusarvo on muutettu kiinteähintaisiksi teollisuuden tuottajahintaindeksillä 2010=100.

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Sähkön käytön tehokkuus jalostusarvoeuroa kohti laskettuna oli tehokkaimmillaan vuonna 2007 metallien jalostuksessa sekä elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, vuonna 2008 kone- ja metalli-tuoteteollisuudessa sekä muussa tehdasteollisuudessa, vuonna 2010 mineraalien kaivuussa ja metsäteollisuudessa, vuonna 2011 kemianteollisuudessa, vuonna 2013 elintarviketeollisuudessa ja vuonna 2014 tekstiili ja vaateteollisuudessa.

Teksti ja kuvat on tuotettu osana Satakuntaliiton rahoittamaa EAKR-hanketta Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky - Uudet liiketoimintamallit verkostossa (TEUVO).

Kirjoittaja: Samuli Aho Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

 

Sivu päivitetty 12.09.2017