Ihmiskeskeiset ratkaisut

Satakunnan maakuntasuunnitelma 2014–2017 määrittelee ihmiskeskeiset ratkaisut osaksi Satakunnan talouden älykästä erikoistumista. Ihmiskeskeiset ratkaisut käsittävät uusia tapoja soveltaa yhteiskunnallisia palveluja, jotka koskevat mm. uuden teknologian mahdollistamia innovatiivisia ratkaisuja asumisessa, liikkuvuudessa, turvallisuudessa sekä palvelujen tuotannossa. Ihmiskeskeiset ratkaisut kunnioittavat myös erilaisia tarpeita ja mahdollisuuksia tehdä valintoja, siinä yhdistyvät myös ihmisten osallistuminen päätöksentekoon, suunnitteluun ja palvelujen toteutukseen.

 

Asuminen

Satakunnan asumistilannetta kuvataan hallintaperusteen mukaan. Näin saadaan kunnallinen vaikuttaminen esille asumisen tukirahoittamisen muodossa. Tilastokeskus kerää asumistilastonsa pääosin Väestörekisterikeskuksen tietojärjestelmistä, johon rakennusviranomaiset ilmoittavat asuntoja ja rakennuslupaa koskevat tiedot. Asuntojen hallintaa tarkastellaan asuntokuntien kautta.

Asuntokunnan muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. Asuntokuntia voidaan kuvata mm. asuntokunnan rakenteen, henkilöluvun, elinvaiheen, tulojen ja asuntokunnan jäsenten iän mukaan. Asuntokuntien asuinoloja voidaan kuvata yhdistämällä asuntojen tietoja niissä asuvien asuntokuntien tietoihin esimerkiksi asumistiheyttä kuvattaessa. Yksikkökohtaiset tiedot ovat tilastolain mukaan salassa pidettäviä. (Tilastokeskus)

 

Satakunnan asuntokannan hallintaperusteita tarkastellaan asuntokuntien lukumäärän ja asuntoväestön lukumäärän avulla.

Taulukko 1. Satakunnan asuntokannan asuntokuntien lukumäärä hallintaperusteen mukaan (suluissa niiden osuudet asuntokannasta).   

 

 

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Omistusasunnot

78 337

78 387

79 015

79 647

79 672

79 846

79 945

80 497

80 472

80 093

(72,8 %)

(72,7 %)

(73,2 %)

(73,4 %)

(73,3 %)

(73,5 %)

(73,3 %)

(73,5 %)

(73,2 %)

(72,9 %)

Vuokra-asunnot: Arava tai korkotukivuokra-asunto

10 541

10 522

10 453

9 865

9 844

9 399

9 065

6 784

6 599

6 405

(9,8 %)

(9,8 %)

(9,7 %)

(9,1 %)

(9,1 %)

(8,7 %)

(8,3 %)

(6,2 %)

(6,0 %)

(5,8 %)

Vuokra-asunnot: Muu vuokra-asunto

16 177

16 195

15 834

15 926

16 155

16 458

16 908

19 299

20 630

21 228

(15,0 %)

(15,0 %)

(14,7 %)

(14,7 %)

(14,9 %)

(15,1 %)

(15,5 %)

(17,6 %)

(18,8 %)

(19,3 %)

Asumisoikeusasunnot

      21

       22

       22

       22

        0

        0

        0

       0

         0

        0

(0,0 %)

(0,0 %)

(0,0 %)

(0,0 %)

(0,0 %)

(0,0 %)

(0,0 %)

(0,0 %)

(0,0 %)

(0,0 %)

Muu tai tuntematon hallintaperuste

2 474

2 661

2 669

3 036

3 017

3 008

3 162

2 990

2 207

2 219

(2,3 %)

(2,5 %)

(2,5%)

(2,8 %)

(2,8 %)

(2,8 %)

(2,9 %)

(2,7 %)

(2,0 %)

(2,0 %)

Yhteensä

107 550

107 787

107 993

108 496

108 688

108 711

109 080

109 570

109 908

109 945

 

(100,0 %)

(100,0 %)

(100,0 %)

(100,0 %)

(100,0 %)

(100,0 %)

(100,0 %)

(100,0 %)

(100,0 %)

(100,0 %)

Lähde: Tilastokeskus

Satakunnan asuntokannan asuntokunnat muodostuivat noin 73 prosenttisesti omistusasunnoista ajanjaksolla 2006–2015. Vastaavasti vuokra-asuntoja oli vastaavana ajanjaksona noin 24–25 prosenttia asuntokunnista. Vuokra-asunnoista Arava tai korkotukivuokra-asuntoja oli vielä vuonna 2008 noin 10 prosenttia asunto-kunnista, mutta niiden määrä laski vuoteen 2015 mennessä kuuteen prosenttiin. Asumistukiasuntoja oli tilastoitu vuoteen 2009 saakka, jolloin niitä oli 0,02 % asuntokunnista. Satakunnan asuntokunnista noin 2-3 prosenttia koostui muusta tai tuntemattomasta hallintamuodosta ajanjaksolla 2006-2015.

 

Taulukko 2. Satakunnan asuntokannan asuntoväestön lukumäärä hallintaperusteen mukaan (suluissa niiden osuudet asuntokannasta).      

 

 

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

    2014

2015

Omistusasunnot

178 586

      (79,7%)

177 517

(79,6 %)

177 803

(80,0 %)

177 913

(80,2 %)

177 570

(80,2 %)

177 088

(80,3 %)

176 344

(80,1 %)

176 369

(80,2 %)

175 428

(79,9 %)

173 715

(79,6 %)

Vuokra-asunnot: Arava tai korkotukivuokra-asunto

16 343

(7,3 %)

16 059

(7,2 %)

15 933

(7,2 %)

14 877

(6,7 %)

14 751

(6,7 %)

14 039

(6,4 %)

13 477

(6,1 %)

9 894

(4,5 %)

9 563

(4,4 %)

9 240

(4,2 %)

Vuokra-asunnot: Muu vuokra-asunto

24 854

(11,1 %)

24 865

(11,2 %)

23 923

(10,8 %)

24 005

(10,8 %)

24 200

(10,9 %)

24 535

(11,1 %)

25 217

(11,5 %)

28 745

(13,1 %)

30 659

(14,0 %)

31 515

(14,4 %)

Asumisoikeusasunnot

27

(0,0 %)

28

(0,0 %)

27

(0,0 %)

27

(0,0 %)

0

(0,0 %)

0

(0,0 %)

0

(0,0 %)

0

(0,0 %)

0

(0,0 %)

0

(0,0 %)

Muu tai tuntematon hallintaperuste

4 184

(1,9 %)

4 600

(2,1 %)

4 496

(2,0 %)

5 075

(2,3 %)

4 932

(2,2 %)

4 925

(2,2 %)

5 105

(2,3 %)

4 856

(2,2 %)

3 811

(1,7 %)

3 860

(1,8 %)

Yhteensä

178 586

(100,0 %)

177 517

(100,0 %)

177 803

(100,0 %)

177 913

(100,0 %)

177 570

(100,0 %)

177 088

(100,0 %)

176 344

(100,0 %)

176 369

(100,0 %)

175 428

(100,0 %)

173 715

(100,0 %)

Lähde: Tilastokeskus

Satakunnassa asui omistusasunnoissa noin 79-80 prosenttia asuntokannan lukumääräisestä väestöstä ajanjaksolla 2006-2015. Vuokra-asuntojen Arava tai korkotukiasuntoja asuntoväestön lukumäärästä oli samana ajanjaksona seitsemästä prosentista neljään prosenttiin. Asumisoikeus-asuntoja oli vuoteen 2009 saakka 0,01 prosenttia asuntoväestöstä.

 

Liikkuminen

 

Liikkuvuutta tarkastellaan siihen liittyvien yhteiskunnan tarjoamien palvelujen kautta, johon myöskin kuntien tarjoama joukkoliikenteen sekä niiden liikenneväyläinvestoinnit kuuluvat. Kuntien tarjoaman joukkoliikenteen osalta tarkastellaan niiden kokonaiskuluja ja -tuloja sekä niiden asukasta kohden olevia lukuja. Lopuksi tarkastellaan niiden tekemien liikenneväyläinvestointeja.

 

Lähde: Tilastokeskus

Satakunnan kuntien rahoittaman julkisen joukkoliikenteen toimintamenot ovat kasvaneet säännöllisesti jokaisena tarkasteltavana vuonna ajanjaksolla 2006-2015 edellisvuoteen nähden. Joukkoliikenteen toiminnasta tulevat tulot ovat olleet selvästi sen toiminnasta tulevia menoja pienemmät. Joukkoliikenteen toiminnan menot olivat 135-272 prosenttia suuremmat kuin vastaavat tulot tarkasteluvuodesta riippuen ajanjaksolla 2006-2015.

 

Lähde: Tilastokeskus

Kuntien rahoittamat julkiset joukkoliikenteen menot ovat kasvaneet noin 86 prosenttia jokaista kuntalaista kohden Satakunnassa vuoteen 2015 mennessä vuoden 2006 tasosta. Samaan aikaan joukkoliikenteen toimintatulot jokaista asukasta kohden ovat kasvaneet 63 prosenttia. Satakunnan joukkoliikenteen toimintamenot olivat 320 prosenttia suuremmat kuin vastaavat tulot jokaista asukasta kohden vuonna 2015. Satakunnan kunnat investoivat liikenneväyliin noin 34,6 miljoonaa euroa ja ne saivat niistä tuloja noin 7,7 miljoonaa euroa vuonna 2015. Asukasta kohden nämä luvut ovat menojen osalta 155,14 euroa ja tulojen osalta 34,37 euroa.

 

Turvallisuus

 

Turvallisuudella tarkoitetaan uhkien, riskien ja vaarojen poissaoloa. Turvallisuustermiä käytetään viitattaessa mm. rikollisuuteen, onnettomuuksiin, työhön, elintarvikkeisiin, sotiin, tietoturvaan tai vaikka liikenteeseen. Täydellistä turvallisuutta ei pystytä saavuttamaan, mutta sitä pystytään panostuksin parantamaan vähentämällä uhkia erityisesti tilanteissa, joissa ihminen ja tekniikka ovat mukana.

 

Satakunnan vallitsevan turvallisuuden kehitystä kuvataan siellä tilastoiduilla rikosten ja rikko-musten absoluuttisilla määrillä sekä niiden väkilukuun suhteutetuilla osuuksilla. Rikoksia ja rikkomuksia tarkastellaan tilastokeskuksen jaottelun perusteella, jossa ne on jaoteltu 1) omaisuus-rikoksiin, 2) henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin, 3) seksuaalirikoksiin, 4) rikoksiin oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan, 5) eräisiin liikennerikoksiin, 6) lii-kenneturvallisuuden vaarantamiseen, liikennepakoon tieliikenteessä ja liikennerikkomukseen sekä 7) muihin rikoksiin.

 

Taulukko 3. Satakunnassa tilastoidut rikokset ja rikkomukset vuosina 2009-2016 (suluissa niiden  osuudet Satakunnassa tehdyistä rikoksien ja rikkomusten kokonaismäärästä).

 

 

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

Omaisuusrikokset

9 501

(21,5 %)

9 042

(21,7 %)

8 649

(19,7 %)

8 137

(23,4 %)

8 408

(25,2 %)

9 040

(26,2 %)

7 497

(19,3 %)

7 010

(15,8 %)

Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset

1 491

(3,4 %)

1 523

(3,7 %)

1 725

(3,9 %)

1 520

(4,4 %)

1 388

(4,2 %)

1 300

(3,8 %)

1 336

(3,4 %)

1 391

(3,1 %)

Seksuaalirikokset

    98

(0,2 %)

    73

(0,2 %)

   85

(0,2 %)

   120

(0,3 %)

    83

(0,2 %)

  113

(0,3 %)

  110

(0,3 %)

  157

(0,4 %)

Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestä vastaan

519

(1,2 %)

  504

(1,2 %)

  605

(1,4 %)

   560

(1,6 %)

  445

(1,3 %)

  414

(1,2 %)

  463

(1,2 %)

  489

(1,1 %)

Eräät liikennerikokset

2 314

(5,2 %)

2 497

(6,0 %)

2 452

(5,6 %)

1 965

(5,7 %)

1 937

(5,8 %)

2 042

(5,9 %)

1 801

(4,6 %)

1 961

(4,4 %)

Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä ja liikennerikkomus

26 894

(61,0 %)

24 736

(59,5 %)

27 167

(61,7 %)

19 679

(56,6 %)

18 276

(54,7 %)

18 732

(54.3 %)

25 174

(64.7 %)

30 482

(68,9 %)

Muut rikokset

3 300

(7,5 %)

3 202

(7,7 %)

3 316

(7,5 %)

2 775

(8,0 %)

2 889

(8,6 %)

2 852

(8,3 %)

2 551

(6,6 %)

2 771

(6,3 %)

Rikokset ja rikkomukset yhteensä

44 117

(100,0 %)

41 577

(100,0 %)

43 999

(100,0 %)

34 756

(100,0 %)

33 426

(100,0 %)

34 493

(100,0 %)

38 932

(100,0 %)

44 261

(100,0 %)

 Lähde: Tilastokeskus

Absoluuttisilla määrillä mitattuna Satakunnan tilastoidut rikokset ja rikkomukset ovat olleet alhaisimmillaan vuonna 2013 tarkasteltavalla ajanjaksolla 2009–2016. Satakunnassa tilastoidut rikokset ja rikkomukset ovat olleet kasvussa vuodesta 2014 lähtien. Rikoksia ja rikkomuksia oli yhteensä 33426 vuonna 2013 ja vuonna 2016 peräti 44261 eli ne kasvoivat vuoteen 2016 mennessä 32 prosenttia. Erityisesti seksuaalirikokset (+89,2 %), liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä ja liikennerikkomus (+66,8 %), rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan (+9,9 %) sekä eräät liikennerikokset (+1,2 %) ovat kasvaneet vuoden 2013 tilanteesta vuoteen 2016 mennessä. Parempaan suuntaan kehittyivät vain omaisuusrikokset (-16,6 %) ja muut rikokset (-4,1 %), jotka vähenivät samana ajanjaksona.

 

 Lähde: Tilastokeskus

Satakunnassa tehtiin vuonna 2016 tuhatta asukasta kohti seuraavia rikoksia vähemmän kuin koko maassa: omaisuusrikoksia, henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia, rikoksia oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan sekä muita rikoksia. Satakunnassa oli samaan aikaan tuhatta asukasta kohti huonompi tilanne kuin koko maassa seksuaalirikosten, eräiden liikenne-rikosten, liikenneturvallisuuden vaarantamisen, liikennepaon tieliikenteessä sekä liikenne-rikkomuksien osalta.

 

Palvelujen tuotanto

 

Palvelujen tuotantoa tarkastellaan laskemalla, kuinka paljon kuntataloudet kuluttavat kustannus-kohtaisesti niihin asukasta kohti. Näin saadaan kattava kuva palveluiden tuotannosta ja niiden painotuksista. Samalla saadaan myös vertailukelpoinen tulos tarkasteltaessa Satakunnan tilannetta koko maan tilanteeseen.

 

Lähde: Tilastokeskus

Yleisellä kuntatalouden menojen tarkastelutasolla katsottuna Satakunnan kuntatalouksien menot asukasta kohti olivat vuonna 2015 sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden menojen osalta suurempia kuin koko maan vastaavat menot. Toisaalta opetus- ja kulttuuritoiminnan menot sekä yleishallinnon menot olivat vastaavasti pienemmät asukasta kohti.

 

Taulukko 4. Kuntatalouksien menot lajeittain Satakunnassa ja koko maassa (euroa per asukas) vuonna 2015.

 

 

Satakunta

Koko maa

 

Sosiaali- ja terveystoiminta:

 

 

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito

130

130

Lastensuojelun avohuoltopalvelut

  40

  50

Muut lasten ja perheiden avopalvelut

  50

  50

Ikääntyneiden laitoshoito

200

130

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut

460

340

Muut ikääntyneiden palvelut

  60

  80

Vammaisten laitoshoito

  40

  30

Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut

180

130

Muut vammaisten palvelut

180

170

Kotihoito

230

210

Työllistymistä tukevat palvelut

  50

100

Päihdehuollon erityispalvelut

  30

  40

Perusterveydenhuollon avohoito

430

430

Suun terveydenhuolto

100

110

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito

220

210

Erikoissairaanhoito

    1300

   1260

Ympäristöterveydenhuolto

  30

 20

Muu sosiaali- ja terveystoiminta

210

270

 

Opetus- ja kulttuuritoiminta:

 

 

Lasten päivähoito

460

550

Esiopetus

  60

  60

Perusopetus

870

900

Lukiokoulutus

130

120

Ammatillinen koulutus

  10

  80

Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö

  30

  30

Taiteen perusopetus

  30

  20

Muu opetustoiminta

  10

   0

Kirjastotoiminta

  60

 60

Liikunta ja ulkoilu

130

110

Nuorisotoiminta

  40

  40

Museo- ja näyttelytoiminta

  30

  20

Teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta

  10

  20

Musiikkitoiminta

  10

  20

Muu kulttuuritoiminta

  20

  20

 

Muu toiminta:

 

 

Yhdyskuntasuunnittelu

  50

  60

Rakennusvalvonta

  20

  20

Ympäristön huolto

  10

  10

Liikenneväylät

160

150

Puistot ja yleiset alueet

  70

  40

Palo- ja pelastustoiminta

190

120

Lomituspalvelut

  40

  40

Tila- ja vuokrauspalvelut

400

430

Tukipalvelut

550

450

Elinkeinoelämän edistäminen

  80

  50

Vesihuolto

150

  70

Energiahuolto

  90

  10

Jätehuolto

  40

  10

Joukkoliikenne

  30

130

Satamatoiminta

  10

   0

Maa- ja metsätilat

   0

  10

Muu toiminta

  20

  30

Lähde: Tilastokeskus

 

Tarkastellessa kuntatalouksien menoja yksityiskohtaisemmin sosiaali- ja terveystoiminnan, opetus- ja kulttuuritoiminnan sekä muun toiminnan osalta, niin taulukosta 4 havaintaan, että Satakunnassa on panostettu asukasta kohti enemmän kuin koko maassa sosiaali- ja terveystoiminnassa ikääntyneiden laitoshoitoon, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalveluihin, vammaisten laitoshoitoon, vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalveluihin, muihin vammaisten palveluihin, kotihoitoon, perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoihin, erikoissai-raanhoitoon sekä ympäristöterveydenhuoltoon. Vastaavasti opetus- ja kulttuuritoiminnassa Satakunta on panostanut enemmän lukiokoulutukseen, taiteen perusopetukseen, muuhun opetustoimintaan, liikuntaan ja ulkoiluun sekä museo- ja näyttelytoimintaan. Muun toiminnan osalta Satakunta on panostanut enemmän liikenneväyliin, puistoihin ja yleisiin alueisiin, palo- ja pelastustoimintaan, tukipalveluihin, elinkeinoelämän edistämiseen, vesihuoltoon, energiahuoltoon, jätehuoltoon sekä satamatoimintaan.

 

Satakunnassa on panostettu asukasta kohti yhtä paljon kuin koko maassa sosiaali- ja terveys-toiminnassa lastensuojelun laitos- ja perhehoitoon, muuhun lasten ja perheiden avopalveluihin sekä perusterveydenhuollon avohoitoon. Vastaavasti opetus- ja kulttuuritoiminnan osalta Satakunnassa on panostettu yhtä paljon esiopetukseen, kansalaisopistojen vapaaseen sivistystyöhön, kirjastotoi-mintaan, nuorisotoimintaan sekä muuhun kulttuuritoimintaan. Muun toiminnan osalta Satakunta on panostanut yhtä paljon rakennusvalvontaan, ympäristön huoltoon sekä lomituspalveluihin.

 

Satakunnassa on panostettu asukasta kohti vähemmän kuin koko maassa sosiaali- ja terveys-toiminnan osalta lastensuojelun avohuoltopalveluihin, muihin ikääntyneiden palveluihin, työllistymistä tukeviin palveluihin, päihdehuollon erityispalveluihin, suun terveydenhuoltoon sekä muuhun sosiaali- ja terveystoimintaan. Opetus- ja kulttuuritoiminta osalta Satakunta on panostanut vähemmän lasten päivähoitoon, perusopetuksen, ammatilliseen koulutukseen, teatteri-, tanssi- ja sirkustoimintaan sekä musiikkitoimintaan. Muun toiminnan osalta Satakunnassa on panostettu vähemmän yhdyskuntasuunnitteluun, tila- ja vuokrauspalveluihin, joukkoliikenteeseen, maa- ja metsätiloihin sekä muuhun toimintaan.

 

Lähteet:

 

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.9.2017].

Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rpk/index.html

 

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6745. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.10.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asas/index.html

 

Teksti ja kuvat on tuotettu osana Satakuntaliiton rahoittamaa EAKR-hanketta Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky - Uudet liiketoimintamallit verkostossa (TEUVO).

Kirjoittaja: Samuli Aho Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

 

Sivu päivitetty 29.11.2017