Tervetuloa Satamittari-sivustolle!

SATAMITTARIN UUTISET: TUOREIMMAT PÄIVITYKSET

29.5.2013 -Satakunnan talous -kesäkuu 2013 ilmestynyt.
-Lehti ja lehdistömateriaalit ladattavissa Satamittarista.

• Satakunnan talouden kehitys sujui vaihtelevasti vuoden 2012 heinä–joulukuussa. Suhdannekuva jäi hyvin vaisuksi kolmannella vuosineljänneksellä teollisuuden vaikeuksien vuoksi.
• Viimeisellä neljänneksellä etenkin teknologiateollisuus virkosi tärkeiden metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon käännyttyä uudelleen kasvuun. Sen sijaan metallituotteiden valmistus sakkasi pahasti. Kemianteollisuus piristyi vuodenvaihdetta kohden.
• Metsäteollisuudessa kirjattiin yhä voimakasta liikevaihdon laskua, joka tosin ainakin tilapäisesti taukosi aivan vuoden lopussa. Elintarviketeollisuuden kasvu jatkui vakaana.
• Rakentamisen suhdannekuva on hieman kirkastumassa, ja liikevaihtokin kääntyi nousuun. Palvelualojen loppuvuosi jäi aiempaa vaimeammaksi ja kaupan kasvu pysähtyi.
• Yritysten maksama palkkasumma kasvoi vielä vähän, mutta henkilöstömäärät supistuivat kaikilla päätoimialoilla hieman. Talouden lähiajan suhdannenäkymät eivät lupaile selvää käännettä.

22.3.2013 VUODEN 2012 LOPULLISET VÄKILUVUT PÄIVITETTY

Kuntataulukoista on saatavilla v. 2012 lopulliset väkiluvut sekä ikäjakaumat. Lisäksi väestönmuutos- ja väestörakenne-sivuille on päivitetty v. 2012 lopullisia tietoja.

1.3.2013 RAUMAN SEUTUKUNTA SUOMEN KILPAILUKYKYISIMPIEN JOUKOSSA, PORIN SEUTU MYÖS KÄRJEN TUNTUMASSA

Kilpailukykymittaristo on päivitetty v. 2011 tiedoilla. Suomen seutukuntien lista löytyy Seutukuntien sijoitus 2011 -sivulta.

• Rauman seutukunta on Suomen kärkipäässä sijalla 7 (maamme 70:stä seutukunnasta) korkean innovatiivisuuden, työn tuottavuuden ja teollisuusvaltaisuuden ansiosta. Sijoittuminen on muutenkin tasaista osatekijöittäin. Nousua on edellisvuodesta seitsemän pykälää. Tosin laskentatavan muutos heikentää vertailtavuutta edellisvuoteen.
  
• Porin seutukunta on sijalla 14. Sijaluku nousi edellisvuodesta kahdeksan pykälää. Myönteisinä piirteinä erottuvat korkeahko työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus.
  
• Pohjois-Satakunta sijoittuu sijalle 47, jossa on laskua vuodesta 2010 yksi pykälä. Alueen työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat kuitenkin selvästi korkeampia kuin sijaluku antaisi olettaa, sillä ne ovat vähän seutukuntien mediaania korkeammat.
  
• Verrattaessa vuotta 2011 vuoteen 2010 Satakunnan seutukuntien sijoittumisessa maan seutukuntien joukossa on tapahtunut seuraavia muutoksia: yritysdynamiikassa Porin ja Rauman seutujen sijoitus on hieman kohentunut. Pohjois-Satakunnan sijoitus on kuitenkin selvästi pudonnut. Työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat parantuneet selvästi Pohjois-Satakunnassa, vähän Porin seudulla ja pysyneet ennallaan Rauman seutukunnassa. Innovatiivisuus on suhteellisesti hieman heikentynyt Pohjois-Satakunnassa, mutta kohentunut vähän Rauman seudulla. Työllisyysasteessa ja koulutustasossa sijoitus on pysynyt lähes ennallaan Satakunnan seutukunnissa.
  
• Maamme kilpailukykyisimmät seutukunnat ovat Porvoo, Vaasa, Helsinki ja Oulu. Kilpailukyky on laskettu seuraavien tekijöiden perusteella: työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus.

6.2.2013 VÄKILUKU KASVUSSA PORISSA, EURAJOELLA, RAUMALLA JA LUVIALLA

Väestösivut (muutos ja rakenne) on päivitetty v. 2012 ennakkotiedoilla. Kuntataulukoihin on lisätty v. 2012 ennakkoväkiluku ja työttömyysaste sekä mm. v. 2011 toimialoittaiset liikevaihtotiedot ja työvoimatiedot.

• Satakunnan väkiluku väheni hieman (-390) vuoden 2012 aikana. Rauman seutukunnassa väki pysyi lähes ennallaan. Porin seutukunnassa väki väheni vajaat sata henkeä ja Pohjois-Satakunnassa vajaat 300 henkeä.
  
• Maakunnassa saavutettiin v. 2012 kokonaisnettomuuton ennätys (138 henkeä) sitten 1970-luvun ennätyssuuren nettosiirtolaisuuden ansiosta samalla kun kuntien välisen muuttoliikkeen tappio lieveni. Nettosyntyvyys jäi kuitenkin heikoimmaksi pitkään aikaan. Kokonaisuutena vuosi oli edellistä suotuisampi, sillä väestökato hellitti hieman.
  
• Väkiluku nousi selvästi Porissa muuttoliikkeen ansiosta (+159). Eurajoella väki kasvoi 76, Raumalla 14 ja Luvialla 7 henkeä.
  
• Työttömyys hellitti v. 2012 aikana Luvialla, Harjavallassa, Huittisissa, Kankaanpäässä, Merikarvialla, Karviassa, Siikaisissa ja Laviassa, vaikka maakunnassa keskimäärin työttömyys nousi hieman heikohkon loppuvuoden vuoksi.
  
• Yritysten liikevaihto kohosi selvästi v. 2011 aikana Nakkilassa (31 %), Pomarkussa (19 %), Ulvilassa, Kankaanpäässä, Jämijärvellä, Harjavallassa (jokaisessa 15 %), Laviassa (14 %) ja Porissa (11 %). Satakunnan keskimääräinen kasvu ylsi 7,2 %:iin.

30.1.2013 SATAKUNTAAN UUDET ENERGIAMARKKINAT – NESTEYTETTY MAAKAASU (LNG)?

• Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) ja kauppakorkeakoulun (TuKKK) Porin yksiköiden yhteistyössä tekemä nesteytetyn maakaasun liiketoimintamahdollisuuksia Satakunnassa kartoittavan esiselvityksen tutkimusraportti on julkaistu.
  
• Tutkimus, sen tiivistelmä, mediatiedote ja asiantuntijahaastattelu radioon (radiojutun toimittajana Erkki Sarkkinen) ovat ladattavissa Kaasua Satakunta -hankkeen sivulta.
  
• Hankkeeseen kuuluvan ja 11.12.2012 pidetyn Kaasua Satakunta -seminaarin esitykset löytyvät myös hankkeen loppuseminaari -sivulta. Katso myös Satamittarin uutiset 19.12.2012.
  
• Lisätiedot:
  Minna Alhosalo, tutkija (MKK), puh. +358-40-1764520, etunimi.sukunimi@utu.fi
  Ari Karppinen, tutkija (TuKKK), puh. +358-50-5200775, etunimi.sukunimi@utu.fi
  

24.1.2013 SATAKUNNASSA TYÖTTÖMYYS KASVANUT VIIME VUODEN LOPULLA SELVÄSTI – TYÖLLISYYSASTE KUITENKIN ENNALLAAN

Työmarkkinat-sivulle on päivitetty vuoden 2012 tietoja.

• Satakunnassa työttömyys kasvoi selvästi viime kesän jälkeen. Vuoden 2012 joulukuun työttömyysaste ylitti niukasti vuoden 2009 joulukuun vastaavan, joka oli aikaisempi ennätys viime taantuman jälkeen.
  
• Työllisyysaste pysytteli maakunnassa vuonna 2012 edellisvuoden lukemissa, 67,8 %:ssa. Se on lähellä valtakunnallista tasoa.

Lisäksi Liikevaihdon kehitys toimialoittain -sivu ja Yritysten toimipaikkojen määrän kehitys -sivu on päivitetty v. 2011 tiedoilla.

• Satakunnan kaikkien toimialojen liikevaihto on kasvanut vuosina 1995–2011 yhteensä 110 % (nimelliset hinnat). Erityisesti vuosina 2006 ja 2007 liikevaihdon kasvu on ollut nopeaa nousukauden siivittämänä. Myös taantumasta toipuminen on tapahtunut melko ripeästi vuosien 2010 ja 2011 aikana.
  
• Merkittävimmistä toimialoista keskimääräistä nopeammin ovat Satakunnassa kasvaneet mm. yksityiset terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut (500 %), energia-, vesi- ja jätehuolto (243 %), rakentaminen (222 %) sekä liike-elämän palvelut (191 %).
  
• Vuosina 1995–2011 tärkeimmistä toimialoista toimipaikkojaan ovat lisänneet yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (+116 %), liike-elämän palvelut (+107 %), rakentaminen (+70 %), teknologiateollisuus (+24 %) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta (+2 %).

19.12.2012 LNG – TULEVAISUUDEN POLTTOAINE JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUS SATAKUNNASSA?

• Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) ja kauppakorkeakoulun (TuKKK) Porin yksiköt selvittivät syksyn 2012 aikana Kaasua Satakunta -esiselvityshankkeessa nesteytettyyn maakaasuun (LNG) liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia sekä sen tulevaa käyttöpotentiaalia Satakunnassa ja Euroopan SECA-alueella.
  
• Tutkimuksessa havaittiin, että uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyisi merkittävästi olemassa olevien yritysten kasvun ja aivan uudenlaisen yritystoiminnan näkökulmista. Tämä on ilmeistä, koska LNG:n myötä yritykset toimisivat uudessa liiketoimintaympäristössä, jonka infrastruktuuria ei ole vielä rakennettu, edes Suomeen. Liiketoimintamahdollisuuksien realisoituminen on siten ehdollista alueellisten LNG-markkinoiden syntymiselle.
  
• Tutkimuksessa laskettiin LNG:n maakäyttöpotentiaaliksi Satakunnassa 165 000 tonnia/vuosi (energiana 2 270 GWh/vuosi), ja laivakäyttöpotentiaaliksi varovaisen arvion mukaan 20 500 t/vuosi vuonna 2020. Tehtyjen haastatteluiden perusteella käyttöpotentiaali on riittävä markkinoiden syntymisen kannalta.
  
• LNG:n globaali ulkomaankauppa on nopeassa kasvussa, joskin vielä 2/3 tuonnista tapahtuu maakaasun putkiverkoston sisällä. Globaalit maakaasumarkkinat ovat siis paikallisempia kuin esimerkiksi raakaöljyn ja kivihiilen markkinat, mutta joustavamman kuljetettavuuden vuoksi LNG:n on lisäämässä maakaasumarkkinoiden kilpailullisuutta. EU:n energiastrategian ja Suomen hallituksen tavoitteena on yhteiseurooppalaisten sisämarkkinoiden synnyttäminen maakaasulle.
  
• Tutkimuksessa kuvataan, kuinka Satakunnan aluetalous on profiloitunut niin, että LNG:n monikäyttöisyyden hyödyt nimenomaan Satakunnassa olisivat merkittäviä. Samalla LNG:n mahdollinen käyttöönotto antaisi mahdollisuuden alentaa Satakunnan teollisuuden suhteellisesti korkeita rikin ja typen oksidien päästöjä sekä hiukkaspäästöjä.
• Esiselvityksen aikana havaittiin, että vastaavia alueellisia ja julkisia LNG selvityksiä ei ole tehty muualla Suomessa. Käytettyä tutkimusmenetelmää voitaisiin laajentaa myös muihin maakuntiin ja koko Suomeen.
  
• Esiselvityksessä selvisi, että LNG-markkinoiden syntymisen keskeinen tekijä on LNG:n hinta. Tätä ja alueellisten LNG-markkinoiden kilpailullisuutta ei tutkittu tässä esiselvityksessä.
  

11.12.2012 pidettiin LNG:hen liittyvä seminaari, joka samalla oli Kaasua Satakunta -esiselvityshankkeen loppuseminaari. Seminaarimateriaali on ladattavissa tutkimuksia-sivulta (Kaasua Satakunta -hanke).
Hankkeen loppuraportti julkaistaan tammikuussa 2013. Se tulee myös vapaasti ladattavaksi em. tutkimuksia-sivulta.
Lisätiedot:
Minna Alhosalo, tutkija (MKK), puh. +358-40-1764520, etunimi.sukunimi@utu.fi
Ari Karppinen, tutkija (TuKKK), puh. +358-50-5200775, etunimi.sukunimi@utu.fi

Vanhemmat uutiset löytyvät uutisarkistosta.

Osoite: Porin yliopistokeskus, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö PL 170 (Pohjoisranta 11 A) 28101 Pori

Yhteystiedot: projektitutkija Saku Vähäsantanen puh. 050 520 0780 saku.vahasantanen(at)utu.fi © www.satamittari.fi -sivustolla olevaa tietoa voi kopioida, mutta lähde on ilmoitettava. HUOM! Satamittari ei valitettavasti toimi tällä hetkellä kunnolla Chrome-selaimella!

Satamittarin rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Satakuntaliiton kautta SATA: aluetaloustutkimus- ja tilastotietopalvelu -hankkeena. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Länsi-Suomen Osuuspankki, Nordea, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ry.