Tervetuloa Satamittari-sivustolle!

SATAMITTARI on Satakunnan maakuntaa kuvaava julkinen tietopankki, johon kootaan Satakuntaa koskevaa tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoa. Satamittari tarkastelee ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa kattavasti Satakunnan kehitykseen liittyvää tietoa. Satamittarista on myös saatavilla kattavia kuntataulukoita.

TILAA SATAMITTARIN UUTISET KÄTEVÄSTI SUORAAN SÄHKÖPOSTIISI TÄSTÄ!
(Linkki aukeaa Outlookiin, vaihtoehtoisesti lähetä sähköpostia: saku.vahasantanen(at)utu.fi)


SATAMITTARIN UUTISET: TUOREIMMAT PÄIVITYKSET

17.12.2014 -SATAKUNNAN BKT:N KASVU MAAN KESKIARVOA NOPEAMPAA -RAUMA JA POHJOIS-SATAKUNTA VETUREINA

  • Vuoden 2012 aikana Satakunnan BKT kasvoi 2,6 % prosenttia (käyvin hinnoin ilman inflaatiokorjausta) ja reaalisesti (edellisen vuoden hinnoin) 0,2 % korkeammaksi vuoteen 2011 verrattaessa. Koko maassa BKT kasvoi niukemmin (1,1 % käyvin hinnoin) ja edellisen vuoden hinnoin syntyi laskua -1,5 %.
  • Seutukuntien väliset erot olivat suuria v. 2012. Eniten kasvoi Pohjois-Satakunnan BKT, 6 % nimellisesti ja 2,2 % reaalisesti. Veturina on toiminut etenkin metalliteollisuus, mutta myös elintarvike- ja metsäteollisuus pärjäsivät erinomaisesti. Rauman seudulla talous kasvoi myös selvästi: 4,8 % nimellisesti ja 3,7 % reaalisesti. Kasvu on ollut voimakasta metsäteollisuudessa sekä rakentamisessa. Porin seutukunnassa kasvua syntyi vain nimellisesti: 0,7 %, mutta reaalisesti BKT laski 2,4 %. Lasku juontuu kemianteollisuudesta, logistiikasta, rahoituksesta sekä koulutuksesta.
  • Satakunnan osuus maan BKT:stä on noin 4 %. Toisaalta esimerkiksi metallien jalostuksessa, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa ja telakoilla yhteensä Satakunnan osuus maan arvonlisäyksestä on 10 %:n luokkaa. Myös mm. elintarvike-, paperi- ja kemianteollisuudessa sekä energiahuollossa Satakunnan osuus maan BKT:stä on selvästi toimialojen keskiarvoa korkeampi.
  • Satakunnassa investoidaan hieman vähemmän kuin valtakunnallisesti suhteessa BKT:hen. Investoinnit ovat kuitenkin kasvaneet tällä vuosituhannella. Seutukuntien väliset erot ovat olleet melko suuria. Porin seudulla investoinnit ovat kasvaneet vuosien 2000-2012 välillä 40 %, Rauman seudulla 72 % Olkiluodon siivittämänä ja Pohjois-Satakunnassa 17 %.


Tarkemmat tiedot talouskasvu-sivulta. Avoimuusindeksi (vienti/BKT) löytyy vienti-sivulta. Investointien kehityksestä on saatavilla tuoretta tietoa investoinnit-sivulta.


26.11.2014 -Satakunnan talous – nykytila ja lähiajan näkymät ilmestynyt.
-Lehti ja oheismateriaalit tiedotteineen ladattavissa Satamittarista.

  • Satakunnan talouden synkkyys ei helpottanut vuoden 2014 tammi–kesäkuussa, sillä teollisuuden liikevaihto supistui yhä selvästi. Lasku on pääosin peräisin teknologiateollisuudesta.
  • Teollisuudessa kehitys vaihteli kuitenkin selvästi alakohtaisesti, esim. metsäteollisuuden liikevaihto alkoi kohota.
  • Vaikka teollisuuden liikevaihto pysyi edelleen syöksykierteessä, kääntyi vienti hienoiseen nousuun metsäteollisuuden ansiosta.
  • Rakentamisen liikevaihto putosi ensimmäisellä vuosipuoliskolla selvästi. Palveluidenkin veto jatkui alkuvuonna edelleen selvästi tavanomaista vaimeampana.
  • Henkilöstö supistui selvästi kaikilla päätoimialoilla. Taloudessa ei ole odotettavissa pikaista käännettä.
  • Satakunnan seutukunnat ovat monipuolisia elinkeinorakenteeltaan sekä kilpailukykyisiä omissa kokoluokissaan. Porin seutu on parantanut asemaansa viime vuosina.



20.11.2014 -PORI JA RAUMA OVAT VAHVOJA ALEMMASSA KORKEAKOULUTUTKINNOSSA, MUTTA MUUTEN SATAKUNNAN KOULUTUSTASO JÄÄ SELVÄSTI MAAN KESKITASOA HEIKOMMAKSI

  • Vuosina 1998-2013 tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on ollut Satakunnassa koko maata alempi. Seutukunnittain tarkasteltuna Porin seutukunnassa osuus on ollut korkein ja Pohjois-Satakunnassa matalin. Kasvu on ollut Rauman seutukunnassa ja Pohjois-Satakunnassa kuitenkin Porin seutua keskimäärin nopeampaa vuosina 1998-2013. Nousu on mainituilla alueilla ylittänyt selvästi myös maan keskiarvon. Koko Satakunnassa kasvu on ollut aavistuksen valtakunnallista tasoa ripeämpää em. seutukuntien ansiosta.
  • Alemman korkeakoulututkinnon (henkilön korkein tutkinto on AMK (ei ylempi) tai yliopiston kandidaatti) suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnassa vähän maan keskiarvoa alempi. Ero koko maan kehitykseen on pysynyt suunnilleen samana, sillä kasvuvauhdit ovat olleet hyvin lähellä toisiaan. Osuus on viidessätoista vuodessa yli kaksinkertaistunut AMK-tutkintojen myötä. Porissa, Raumalla, Luvialla ja Ulvilassa osuudet ovat valtakunnallista tasoa.
  • Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnassa huomattavasti maan keskiarvoa alempi. Ero koko maan kehitykseen on myös hiljalleen kasvanut, vaikka Satakunnassa kehitys on sinänsä ollut myönteistä. Porissa ja Raumalla osuudet ovat Satakunnan keskiarvoa korkeampia. Etenkin Porissa, mutta myös Raumalla osuuden nousu on ollut valtakunnallista keskitasoa nopeampaa, ehkä ainakin osittain yliopistokeskuksen ansiosta.
  • Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten (alle 35 v.) osuus on Satakunnassa lähes samaa luokkaa kuin koko maassa. Porissa ja Raumalla osuus on ylittänyt maan keskiarvon, kun taas Eurassa, Huittisissa, Kankaanpäässä ja Harjavallassa osuudet ovat jääneet sen alle. Harjavallassa, Huittisissa ja Kankaanpäässä osuuden kasvu on kuitenkin ollut valtakunnallista keskitasoa vauhdikkaampaa, toisin kuin esim. koulutuspaikkakunnilla Porissa ja Raumalla.
  • Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten (alle 35 v.) osuus on Satakunnassa jäänyt selvästi alle maan keskiarvon. Satakunnassa osuuden kasvu on ollut hieman maan keskiarvoa hitaampaa viimeisten 15 vuoden aikana. Kuitenkin etenkin Porissa, mutta myös Raumalla osuuden nousu on ollut selvästi valtakunnallista tasoa ripeämpää.


Tarkemmat tiedot Koulutustaso-sivulta, johon on päivitetty v. 2013 tietoja.


3.11.2014 -SATAKUNNAN YRITYSTEN T&K-TOIMINNAN MENOT SELVÄSSÄ LASKUSSA, KORKEAKOULUISSAKIN PUDOTUSTA ETENKIN HENKILÖSTÖSSÄ

  • Satakunnassa käytettiin v. 2013 tutkimus- ja kehittämistoimintaan 98 milj. €, josta yritysten osuus oli 83 milj. € (84 %) ja korkeakoulujen 13 milj. € (13 %). T&k-menot vähenivät etenkin yrityksissä, ja kaiken kaikkiaan t&k-toimintaan käytetyt menot supistuivat maakunnassa n. 10 milj. € edellisvuodesta.
  • Tutkimus- ja kehittämishenkilökunnan sekä tehtyjen työvuosien määrä putosi Satakunnassa vuoden 2013 aikana muutaman prosentin. Vaikka yrityksissä t&k-menot laskivat selvästi, suurin vähennys henkilökunnassa ja työvuosissa tapahtui korkeakouluissa. Niissä vähennystä kirjattiin lähes kymmenyksen verran. Satakunnan 811:sta t&k-toimintaan käytetyistä henkilötyövuosista 633 tehtiin yrityksissä ja 151 korkeakouluissa.
  • Myös valtakunnallisesti yritysten t&k-toiminta supistui selvästi etenkin siihen käytetyissä menoissa.
  • Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminta on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, jonka osuus menoista on 44 %. Satakunnan osuus on noin 1,5 %.
  • Rauman seutukunnan osuus Satakunnan t&k-menoista on 46 %, Porin seudun 52 % ja Pohjois-Satakunnan 2 %. Rauman osuus on korkea asukaslukuun nähden, sillä alueen teollisuusvaltaisuus nostanee osuutta.
  • Salon, Oulun, Tampereen, Helsingin, Vaasan ja Porvoon seutukunnissa käytetään eniten rahaa t&k-toimintaan henkeä kohden laskettuna. Rauman sijoitus on 13. ja Porin 21. Suomen 70 seutukunnan joukossa.


Tarkemmat tiedot Tutkimus- ja kehittämistoiminta -sivulta, johon on päivitetty v. 2013 tietoja.


28.10.2014 -SATAKUNNAN TYÖPAIKAT LASKUSSA JO V. 2012, KUNTA- JA ALAKOHTAISET EROT KUITENKIN SUURIA

  • Työpaikkojen määrä laski Satakunnassa 1,6 % vuoden 2012 aikana. Koko maassa pudotusta kertyi 0,6 %.
  • Porin seutu välttyi parhaiten laskulta, sillä määrä väheni 0,9 %. Rauman seudulla työpaikkoja katosi vuoden aikana 2,4 % ja Pohjois-Satakunnassa 3,2 %.
  • Työpaikkojen määrä kasvoi nopeasti Ulvilassa (5,9 %). Kasvua kirjattiin myös Eurajoella, Siikaisissa, Huittisissa ja Merikarvialla. Sen sijaan Luvialla, Säkylässä, Nakkilassa ja Kankaanpäässä työpaikat vähenivät voimakkaasti.
  • Satakunnassa työpaikat kasvoivat v. 2012 aikana nopeimmin energia- ja vesihuollossa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Eniten laskua kirjattiin taiteessa, viihteessä ja virkistyksessä, julkishallinnossa ja maanpuolustuksessa, teollisuudessa, alkutuotannossa sekä koulutuksessa.
  • Vuosina 1995–2012 työpaikkojen määrän nousu on ollut Satakunnassa maan keskiarvoa hitaampaa. Määrä on vähentynyt maakunnassa vuosina 1995-2012 alkutuotannossa, teollisuudessa sekä logistiikassa. Muuten on kirjattu pääosin kasvua. Nousu on ollut ripeää rakentamisessa ja liike-elämän palveluissa, jälkimmäisessä mm. teollisuuden ulkoistusten seurauksena, mikä osittain selittää myös teollisuustyöpaikkojen laskua. Myös yhteiskunnallisten palveluiden (mm. koulutus, SOTE ja julkishallinto) kasvu on ollut voimakasta viimeisten vajaan 20 vuoden aikana.
  • Suomen työpaikkaomavaraisimpien kuntien joukkoon kuuluvat Harjavalta (sija 3, 130,8 %) sekä Säkylä (sija 7, 125,7 %).


Lisätietoja Kuntataulukoista, joihin on lisätty v. 2012 toimialoittaiset työllisten ja työpaikkojen jakaumat sekä työpaikkaomavaraisuusaste. Lisäksi työpaikkojen pitkän aikavälin toimialoittaiset muutokset sekä aikasarjat on päivitetty.


7.8.2014 SATAKUNNAN PALKKASUMMAN NOUSU HYYTYI VIIME VUONNA -MAASSA KESKIMÄÄRIN VIELÄ PIENTÄ NOUSUA

  • Satakunnassa asuvien henkilöiden ansaitseman palkkasumman nousu jäi vain 0,1 %:iin v. 2013, kun taas valtakunnallisesti kasvua kirjattiin vielä 0,9 %.
  • Kasvu jäi siten selvästi v. 2012 2,8 %:n nousua matalammaksi heikentyneen talous- ja työllisyyskehityksen myötä. Myös maassa keskimäärin nousu hiipui selvästi, sillä v. 2012 kasvua kertyi vielä 3,9 %.
  • Satakunnan suurimmista kunnista palkkasumman kasvua kirjattiin jonkin verran vielä Eurassa, Kankaanpäässä, Kokemäellä ja Porissa.
  • Heikentynyt taloustilanne on heijastunut myös aloittaneiden yritysten määrään, joka jäi v. 2013 jonkin verran pienemmäksi kuin vuotta aiemmin.
  • Vuoden 2013 lopussa Satakunnassa toimi 14 238 yritystä. Vuoden aikana aloitti 997 uutta yritystä ja toimintansa lopetti 927 yritystä.


Tarkemmat tiedot myös kunnittain on saatavilla Kuntataulukoista, joihin on lisätty tietoa v. 2013 palkkatuloista, v. 2013 yrityskanta sekä aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrät.


27.6.2014 HYVINVOINTIMITTARIT MUUTTAVAT KUVAA SATAKUNNAN TULOISTA JA KULUTUKSESTA

  • Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on rakennettu alueellista hyvinvointi-indikaattoristoa (Regional Welfare Indicators, RWI). RWI:n perusteella:
  • Satakunnan seutukunnissa kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat tasaisemmin eli oikeudenmukaisemmin jakaantuneet kuin koko maassa. Tulonjakojärjestelmä on erityisesti hyödyttänyt Porin seutukuntaa ja Pohjois-Satakuntaa.
  • Kun huomioidaan alueellinen tulonjaon tasaisuus Satakunnassa 1995–2012, sen seutukuntien asuntokuntakohtaiset bruttotulot ovat merkittävästi suurempia verrattuna perinteisiin tulolaskelmiin, jossa tällaista tulojen jakautumista ei huomioida. Rauman seutukunta ylittää selvästi maan tason, Porin seutukunta nousee koko maan tasolle ja Pohjois-Satakunnan tuloero koko maahan puolittuu.
  • Vastaavasti huomioitaessa kotitalouksien kulutusmenoissa maakuntatasolla tulonjaon tasaisuus (eli kuinka laajalti voidaan osallistua kulutukseen) Satakunnassa ja vertailumaakunnissa (Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi) sekä koko maassa, niin kehityskulku on varsin samanlainen ja tasoerot pieniä kaikilla alueilla 1995–2012. Tulonjakosopeutettu kulutus on reaalisesti kasvanut vuosittain lähes 3 %.
  • Seutukuntakohtaisilla tuloeroilla ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden määrällä ja pitkä-aikaistyöttömyyden määrällä näyttäisi olevan yhteyttä toisiinsa. Yhteys on molempien suhteen samansuuntainen.
  • Vertailumaakunnissa on eroja joidenkin syrjäytymisriskitekijöiden välillä (vaikeasti työllistettävät ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret).
  • Satakunnassa asutaan väljimmin kaikista Manner-Suomen maakunnista.


Lisätietoja Hyvinvointimittaristo-sivulta. Suora linkki esityskalvoihin (pdf)

Vanhemmat uutiset löytyvät uutisarkistosta.



Osoite: Porin yliopistokeskus,
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö
PL 170 (Pohjoisranta 11 A)
28101 Pori
Yhteystiedot: projektitutkija
Saku Vähäsantanen
puh. 050 520 0780
saku.vahasantanen(at)utu.fi

© www.satamittari.fi -sivustolla olevaa tietoa voi kopioida, mutta lähde on ilmoitettava.

HUOM! Satamittari ei valitettavasti toimi tällä hetkellä kunnolla Chrome-selaimella!
Satamittarin rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Satakuntaliiton kautta SATA: aluetaloustutkimus- ja tilastotietopalvelu -hankkeena. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Länsi-Suomen Osuuspankki, Nordea, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ry.


 
Viimeksi päivitetty 18.12.2014