Tervetuloa Satamittari-sivustolle!

SATAMITTARI on Satakunnan maakuntaa kuvaava julkinen tietopankki, johon kootaan Satakuntaa koskevaa tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoa. Satamittari tarkastelee ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa kattavasti Satakunnan kehitykseen liittyvää tietoa. Satamittarista on myös saatavilla kattavia kuntataulukoita.

TILAA SATAMITTARIN UUTISET KÄTEVÄSTI SUORAAN SÄHKÖPOSTIISI TÄSTÄ!
(Linkki aukeaa Outlookiin, vaihtoehtoisesti lähetä sähköpostia: saku.vahasantanen(at)utu.fi)


SATAMITTARIN UUTISET: TUOREIMMAT PÄIVITYKSET

18.2.2015 -HÄMEENLINNAN, TURUN JA PORIN SEUTUKUNNILLA PARHAAT VALMIUDET KOHDATA TALOUDEN ULKOISIA HÄIRIÖITÄ

  • Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä kehitetty indeksi ottaa huomioon elinkeinorakenteen monipuolisuuden ja mittaa seutukunnan talouden palautumis- ja rakennemuutosvalmiutta.
  • Tuoreessa tutkimuksessa on laitettu kaikki Suomen 70 seutukuntaa järjestykseen sen mukaan, millaiset valmiudet niillä on kohdata ulkoisia – usein lyhytaikaisiksi kuviteltuja – taloudellisia häiriöitä. Tällöin puhutaan seutukuntien taloudellisesta resilienssistä.
  • Käytetty mittaristo ottaa huomioon seutukunnan teollisen rakenteen monipuolisuuden sekä seutukunnan kyvyn palautua takaisin kasvu-uralle joko entisenkaltaisella elinkeinorakenteellaan tai rakennemuutoksen kautta. Resilienssin puute näkyy usein alueiden äkillisenä rakennemuutoksena, josta seurauksena on pidempään jatkuva heikentynyt talouskasvu.
  • Suomen seutukunnista paras resilienssi on Hämeenlinnan, Turun ja Porin seutukunnilla. Niiden elinkeinorakenne on monipuolinen, minkä vuoksi alueet kohtaavat häiriöt vähäisempinä kuin yksipuolisen rakenteen alueet kuten esimerkiksi Salo tai Oulu.


-Tutkimus kokonaisuudessaan sekä esittelykalvot ovat ladattavissa Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi -sivulta.


3.2.2015 -SATAKUNNAN SUURIN YRITYSTYÖNANTAJA YHÄ SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA - ISS PALVELUT, ROLLS ROYCE JA UPM-KYMMENE VAHVOJA NOUSIJOITA

  • Satakunnan 20 suurinta yritystyönantajaa työllisti v. 2013 n. 11 000 henkilöä (henkilötyövuotta), mikä on n. 300 enemmän kuin vuotta aiemmin. 20 merkittävimmän yritystyönantajan osuus on noin viidennes Satakunnan yritystyöpaikoista.
  • Suurimpana työnantajana säilyi v. 2013 Satakunnan osuuskauppa (913 henkilötyövuotta) ja sen henkilöstömäärä pysyi käytännössä ennallaan. Seuraavat sijat menevät UPM-Kymmenelle (888), Technipin telakalle (860) ja Teollisuuden Voimalle (853). Vuonna 2013 STX:n telakan työpaikat vähenivät jo voimakkaasti, vajaa parisataa henkeä alle 700 henkeen.
  • Useiden suurimpien työnantajien henkilöstö muuttui vuoden 2013 aikana. Erityisesti ISS Palvelut Oy työllisti selvästi aiempaa enemmän ja kohosi Satakunnan viidenneksi suurimmaksi yritystyönantajaksi 783 työntekijällään. Myös Rolls Royce Oy Ab, Sampo Rosenlew Oy ja UPM-Kymmene Oyj työllistivät selvästi vuotta aiempaa enemmän työntekijöitä.
  • 20 suurimman listalle nousivat Puustelli Group Oy sekä Satakunnan Liikenne Oy.


Lista 20 suurimmasta yritystyönantajasta on saatavilla Satakunnan suurimmat yritystyönantajat -sivulta, jossa on myös vastaavat taulukot vuosilta 2006-2012. Kuntakohtaiset suurimmat yritystyönantajat on myös saatavilla. Sivulta ladattavissa olevasta Excel-tiedostosta on nähtävissä jokaisen Satakunnan kunnan noin 20 suurinta yritystyönantajaa.


27.1.2015 SATAKUNNAN VÄKILUKU EDELLEEN LASKUSSA - PORINKIN KASVU VAIMENTUNUT

  • Ennakkotietojen Satakunnan väkiluku väheni vuonna 2014 hieman edellisvuotta voimakkaammin (-510 henkeä).
  • Satakunnan nettosyntyvyys jäi heikoimmaksi ainakin yli kahteenkymmeneen vuoteen, mikä heikensi osaltaan väestökehitystä. Myös kuntien välinen muuttoliike pysyi yhä tappiolla. Nettosiirtolaisuuskin jäi edellisvuotta hieman pienemmäksi.
  • Väki väheni yhä kaikissa maakunnan seutukunnissa. Eniten kärsi Porin seutukunta, jossa etenkin Huittisissa, Kokemäellä, Nakkilassa ja Pomarkussa väki väheni muutama kymmenen henkeä. Kankaanpään väkiluku laski selvästi, mikä käänsi koko Pohjois-Satakunnan väestökehityksen jälleen selvästi alavireiseksi. Rauman seutukunnassa väkiluvun lasku jäi lieväksi.
  • Väkiluku nousi Jämijärvellä, Porissa, Eurajoella, Merikarvialla, Raumalla ja Laviassa. Kasvu jäi kuitenkin korkeintaan runsaaseen 20 henkeen. Etenkin Porin nousu jäi selvästi aiempaa niukemmaksi. Muissa kunnissa kirjattiin laskua.
  • Satakunnan ikärakenne on maan keskiarvoa iäkkäämpi. Rauman seutukunnassa ikärakenne on maakunnan nuorin. Satakunnan ikäjakaumasta on havaittavissa etenkin 20-44-vuotiaiden suhteellisen vähäinen määrä, mikä on seurausta mm. maakunnalle epäedullisesta muuttoliikkeestä. Myös lasten ja nuorten määrä on Satakunnassa suhteellisen niukka verrattuna maan keskiarvoon tai oman maakunnan yli 60-vuotiaisiin.


Lisätietoja Väestönmuutos- ja Väestörakenne-sivuilta, joihin on päivitetty v. 2014 ennakkotietoja. Lisäksi Kuntataulukoihin on lisätty vuoden 2014 ennakkoväkiluvut ja ikärakenteet.


20.1.2015 -SATAKUNNAN TYÖTTÖMYYSASTE HEIKKENI VIIME VUONNA SELVÄSTI – TYÖLLISYYSASTEKIN LASKUSSA

  • Satakunnassa työttömyys kasvoi selvästi vuoden 2014 aikana. Satakunnan työttömyysaste oli keskimäärin 12,7 %, kun se jäi vuotta aiemmin 11,6 %:iin. Koko maassa työttömyys kohosi suunnilleen saman verran, vastaavasti 11,3 %:sta 12,4 %:iin.
  • Toisaalta Tilastokeskus antaa varsin erilaisen kuvan maakunnan työttömyydestä kuin edellä mainitut työ- ja elinkeinoministeriön luvut. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Satakunnan työttömyysaste laski 7,5 %:iin edellisvuoden 7,7 %:sta, kun taas koko maassa työttömyys kasvoi 8,2 %:sta 8,7 %:iin. Erot selittyvät laskentamenetelmien poikkeavuudella.
  • Verrattaessa vuoden 2008 toukokuun työttömyysastetta, jolloin työttömyys (TEM:n mukaan) oli ennen taantumaa alimmillaan sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, vuoden 2014 joulukuun asteeseen havaitaan, että työttömyysaste on kasvanut Satakunnassa hitaammin kuin maassa keskimäärin. Tosin sekä alku- että loppupisteessä työttömyysaste on maakunnassa vähän korkeampi.
  • Sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti työttömyyden huippu koettiin v. 2009 taantumassa vuodenvaihteen 2009/2010 tienoilla. Tämän jälkeen työttömyys on vähitellen hellittänyt vuoden 2012 kevääseen saakka. Sen jälkeen kehitys on selvästi heikentynyt laskusuhdanteen iskettyä uudelleen. Toukokuun 2012 ja joulukuun 2014 välillä Satakunnan työttömyys on kasvanut selvästi, joskin aavistuksen valtakunnallista tasoa vähemmän. Ajanjakson 2008-14 pahin työttömyys on koettu kummallakin alueella vuoden 2014 joulukuussa.
  • Työttömyys paheni vuoden 2014 aikana edellisvuoteen verrattuna kaikissa muissa Satakunnan kunnissa paitsi Pomarkussa. Eniten työttömyys kasvoi Jämijärvellä, Köyliössä ja Säkylässä.
  • Korkein työttömyysaste oli viime vuonna Porissa, Siikaisissa ja Merikarvialla, matalin taas Eurassa, Huittisissa ja Säkylässä.
  • Työllisyysaste heikkeni maakunnassa vuonna 2014 lähes prosenttiyksikön verran 67,2 %:iin työttömyyden kasvun myötä. Se on vähän alle valtakunnallisen tason, joka heikkeni hieman 68,3 %:iin.


Lisätietoja Työmarkkinat-sivulta, johon on päivitetty vuosien 2013-14 tietoja. Lisäksi kuntataulukoihin on lisätty v. 2014 työttömyysasteet.


17.12.2014 -SATAKUNNAN BKT:N KASVU MAAN KESKIARVOA NOPEAMPAA -RAUMA JA POHJOIS-SATAKUNTA VETUREINA

  • Vuoden 2012 aikana Satakunnan BKT kasvoi 2,6 % prosenttia (käyvin hinnoin ilman inflaatiokorjausta) ja reaalisesti (edellisen vuoden hinnoin) 0,2 % korkeammaksi vuoteen 2011 verrattaessa. Koko maassa BKT kasvoi niukemmin (1,1 % käyvin hinnoin) ja edellisen vuoden hinnoin syntyi laskua -1,5 %.
  • Seutukuntien väliset erot olivat suuria v. 2012. Eniten kasvoi Pohjois-Satakunnan BKT, 6 % nimellisesti ja 2,2 % reaalisesti. Veturina on toiminut etenkin metalliteollisuus, mutta myös elintarvike- ja metsäteollisuus pärjäsivät erinomaisesti. Rauman seudulla talous kasvoi myös selvästi: 4,8 % nimellisesti ja 3,7 % reaalisesti. Kasvu on ollut voimakasta metsäteollisuudessa sekä rakentamisessa. Porin seutukunnassa kasvua syntyi vain nimellisesti: 0,7 %, mutta reaalisesti BKT laski 2,4 %. Lasku juontuu kemianteollisuudesta, logistiikasta, rahoituksesta sekä koulutuksesta.
  • Satakunnan osuus maan BKT:stä on noin 4 %. Toisaalta esimerkiksi metallien jalostuksessa, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa ja telakoilla yhteensä Satakunnan osuus maan arvonlisäyksestä on 10 %:n luokkaa. Myös mm. elintarvike-, paperi- ja kemianteollisuudessa sekä energiahuollossa Satakunnan osuus maan BKT:stä on selvästi toimialojen keskiarvoa korkeampi.
  • Satakunnassa investoidaan hieman vähemmän kuin valtakunnallisesti suhteessa BKT:hen. Investoinnit ovat kuitenkin kasvaneet tällä vuosituhannella. Seutukuntien väliset erot ovat olleet melko suuria. Porin seudulla investoinnit ovat kasvaneet vuosien 2000-2012 välillä 40 %, Rauman seudulla 72 % Olkiluodon siivittämänä ja Pohjois-Satakunnassa 17 %.


Tarkemmat tiedot talouskasvu-sivulta. Avoimuusindeksi (vienti/BKT) löytyy vienti-sivulta. Investointien kehityksestä on saatavilla tuoretta tietoa investoinnit-sivulta.


26.11.2014 -Satakunnan talous – nykytila ja lähiajan näkymät ilmestynyt.
-Lehti ja oheismateriaalit tiedotteineen ladattavissa Satamittarista.

  • Satakunnan talouden synkkyys ei helpottanut vuoden 2014 tammi–kesäkuussa, sillä teollisuuden liikevaihto supistui yhä selvästi. Lasku on pääosin peräisin teknologiateollisuudesta.
  • Teollisuudessa kehitys vaihteli kuitenkin selvästi alakohtaisesti, esim. metsäteollisuuden liikevaihto alkoi kohota.
  • Vaikka teollisuuden liikevaihto pysyi edelleen syöksykierteessä, kääntyi vienti hienoiseen nousuun metsäteollisuuden ansiosta.
  • Rakentamisen liikevaihto putosi ensimmäisellä vuosipuoliskolla selvästi. Palveluidenkin veto jatkui alkuvuonna edelleen selvästi tavanomaista vaimeampana.
  • Henkilöstö supistui selvästi kaikilla päätoimialoilla. Taloudessa ei ole odotettavissa pikaista käännettä.
  • Satakunnan seutukunnat ovat monipuolisia elinkeinorakenteeltaan sekä kilpailukykyisiä omissa kokoluokissaan. Porin seutu on parantanut asemaansa viime vuosina.



20.11.2014 -PORI JA RAUMA OVAT VAHVOJA ALEMMASSA KORKEAKOULUTUTKINNOSSA, MUTTA MUUTEN SATAKUNNAN KOULUTUSTASO JÄÄ SELVÄSTI MAAN KESKITASOA HEIKOMMAKSI

  • Vuosina 1998-2013 tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on ollut Satakunnassa koko maata alempi. Seutukunnittain tarkasteltuna Porin seutukunnassa osuus on ollut korkein ja Pohjois-Satakunnassa matalin. Kasvu on ollut Rauman seutukunnassa ja Pohjois-Satakunnassa kuitenkin Porin seutua keskimäärin nopeampaa vuosina 1998-2013. Nousu on mainituilla alueilla ylittänyt selvästi myös maan keskiarvon. Koko Satakunnassa kasvu on ollut aavistuksen valtakunnallista tasoa ripeämpää em. seutukuntien ansiosta.
  • Alemman korkeakoulututkinnon (henkilön korkein tutkinto on AMK (ei ylempi) tai yliopiston kandidaatti) suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnassa vähän maan keskiarvoa alempi. Ero koko maan kehitykseen on pysynyt suunnilleen samana, sillä kasvuvauhdit ovat olleet hyvin lähellä toisiaan. Osuus on viidessätoista vuodessa yli kaksinkertaistunut AMK-tutkintojen myötä. Porissa, Raumalla, Luvialla ja Ulvilassa osuudet ovat valtakunnallista tasoa.
  • Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnassa huomattavasti maan keskiarvoa alempi. Ero koko maan kehitykseen on myös hiljalleen kasvanut, vaikka Satakunnassa kehitys on sinänsä ollut myönteistä. Porissa ja Raumalla osuudet ovat Satakunnan keskiarvoa korkeampia. Etenkin Porissa, mutta myös Raumalla osuuden nousu on ollut valtakunnallista keskitasoa nopeampaa, ehkä ainakin osittain yliopistokeskuksen ansiosta.
  • Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten (alle 35 v.) osuus on Satakunnassa lähes samaa luokkaa kuin koko maassa. Porissa ja Raumalla osuus on ylittänyt maan keskiarvon, kun taas Eurassa, Huittisissa, Kankaanpäässä ja Harjavallassa osuudet ovat jääneet sen alle. Harjavallassa, Huittisissa ja Kankaanpäässä osuuden kasvu on kuitenkin ollut valtakunnallista keskitasoa vauhdikkaampaa, toisin kuin esim. koulutuspaikkakunnilla Porissa ja Raumalla.
  • Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten (alle 35 v.) osuus on Satakunnassa jäänyt selvästi alle maan keskiarvon. Satakunnassa osuuden kasvu on ollut hieman maan keskiarvoa hitaampaa viimeisten 15 vuoden aikana. Kuitenkin etenkin Porissa, mutta myös Raumalla osuuden nousu on ollut selvästi valtakunnallista tasoa ripeämpää.


Tarkemmat tiedot Koulutustaso-sivulta, johon on päivitetty v. 2013 tietoja.


3.11.2014 -SATAKUNNAN YRITYSTEN T&K-TOIMINNAN MENOT SELVÄSSÄ LASKUSSA, KORKEAKOULUISSAKIN PUDOTUSTA ETENKIN HENKILÖSTÖSSÄ

  • Satakunnassa käytettiin v. 2013 tutkimus- ja kehittämistoimintaan 98 milj. €, josta yritysten osuus oli 83 milj. € (84 %) ja korkeakoulujen 13 milj. € (13 %). T&k-menot vähenivät etenkin yrityksissä, ja kaiken kaikkiaan t&k-toimintaan käytetyt menot supistuivat maakunnassa n. 10 milj. € edellisvuodesta.
  • Tutkimus- ja kehittämishenkilökunnan sekä tehtyjen työvuosien määrä putosi Satakunnassa vuoden 2013 aikana muutaman prosentin. Vaikka yrityksissä t&k-menot laskivat selvästi, suurin vähennys henkilökunnassa ja työvuosissa tapahtui korkeakouluissa. Niissä vähennystä kirjattiin lähes kymmenyksen verran. Satakunnan 811:sta t&k-toimintaan käytetyistä henkilötyövuosista 633 tehtiin yrityksissä ja 151 korkeakouluissa.
  • Myös valtakunnallisesti yritysten t&k-toiminta supistui selvästi etenkin siihen käytetyissä menoissa.
  • Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminta on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, jonka osuus menoista on 44 %. Satakunnan osuus on noin 1,5 %.
  • Rauman seutukunnan osuus Satakunnan t&k-menoista on 46 %, Porin seudun 52 % ja Pohjois-Satakunnan 2 %. Rauman osuus on korkea asukaslukuun nähden, sillä alueen teollisuusvaltaisuus nostanee osuutta.
  • Salon, Oulun, Tampereen, Helsingin, Vaasan ja Porvoon seutukunnissa käytetään eniten rahaa t&k-toimintaan henkeä kohden laskettuna. Rauman sijoitus on 13. ja Porin 21. Suomen 70 seutukunnan joukossa.


Tarkemmat tiedot Tutkimus- ja kehittämistoiminta -sivulta, johon on päivitetty v. 2013 tietoja.


Vanhemmat uutiset löytyvät uutisarkistosta.



Osoite: Porin yliopistokeskus,
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö
PL 170 (Pohjoisranta 11 A)
28101 Pori
Yhteystiedot: projektitutkija
Saku Vähäsantanen
puh. 050 520 0780
saku.vahasantanen(at)utu.fi

© www.satamittari.fi -sivustolla olevaa tietoa voi kopioida, mutta lähde on ilmoitettava.

HUOM! Satamittari ei valitettavasti toimi tällä hetkellä kunnolla Chrome-selaimella!
Satamittarin rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Satakuntaliiton kautta SATA: aluetaloustutkimus- ja tilastotietopalvelu -hankkeena. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Länsi-Suomen Osuuspankki, Nordea, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ry.


 
Viimeksi päivitetty 18.2.2015