Tervetuloa Satamittari-sivustolle!

SATAMITTARI on Satakunnan maakuntaa kuvaava julkinen tietopankki, johon kootaan Satakuntaa koskevaa tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoa. Satamittari tarkastelee ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa kattavasti Satakunnan kehitykseen liittyvää tietoa. Satamittarista on myös saatavilla kattavia kuntataulukoita.

TILAA SATAMITTARIN UUTISET KÄTEVÄSTI SUORAAN SÄHKÖPOSTIISI TÄSTÄ!
(Linkki aukeaa Outlookiin, vaihtoehtoisesti lähetä sähköpostia: saku.vahasantanen(at)utu.fi)


SATAMITTARIN UUTISET: TUOREIMMAT PÄIVITYKSET

24.3.2014 ENNAKKOTIEDOT PITIVÄT PAIKKANSA: PORIN JA RAUMAN VÄKILUKU SELVÄSSÄ NOSTEESSA VIIME VUONNA, KANKAANPÄÄKIN HIENOISESSA KASVUSSA PITKÄN TAUON JÄLKEEN -MAAKUNNAN VÄESTÖ SILTI YHÄ LASKUSSA JA IKÄÄNTYMÄSSÄ

  • Satakunnan väki väheni vuoden 2013 aikana 378 henkeä, mikä on samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin.
  • Porin väkiluku kohosi 212 henkeä ja Rauman 137 henkeä. Kankaanpään asukasluku kääntyi lievään nousuun (+15) pitkän tauon jälkeen. Se loivensi osaltaan Pohjois-Satakunnan väestökatoa. Myös Eurajoen väkiluku nousi hivenen (+9). Muissa kunnissa väki väheni.
  • Porin ja Rauman seutukuntien väkiluku laski edelleen keskuskaupunkien noususta huolimatta.
  • Satakunnan väki on edelleen Suomen keskiarvoa iäkkäämpää. Etenkin Pohjois-Satakunnassa ero on suuri. Vuoden 2013 aikana työikäinen väestö kutistui maakunnassa suhteellisen paljon.

Tarkemmat tiedot kuntataulukoista, joihin on päivitetty v. 2013 lopulliset väkiluvut sekä ikäjakaumat. Lisäksi väestönmuutos- ja väestörakenne-sivuille on päivitetty v. 2013 lopullisia tietoja.


19.2.2014 PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY PARANTUNUT, RAUMAN SEUDULLA JA POHJOIS-SATAKUNNASSA LIEVÄÄ HEIKENNYSTÄ

  • TuKKK:n Porin yksikön kehittämässä kilpailukykymittaristossa tarkastellaan Suomen 70 seutukunnan menestymistä vuosittain kuuden tekijän avulla. Ne ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Tuorein vuosi on 2012.
  • Suomen kilpailukykyisimmät seutukunnat ovat Porvoo, Vaasa, Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Hämeenlinna, Lappeenranta, Turunmaa ja Etelä-Pirkanmaa.
  • Salon seutu on pudonnut selvästi v. 2012 aikana Nokian vaikeuksien vuoksi, mikä on heikentänyt alueen työllisyysastetta.
  • Suomen ykkösen, Porvoon työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat Suomen korkeimmat. Myös työllisyysaste ja koulutustaso ovat kärkiluokkaa. Vaasan seudun vahvuuksia ovat innovatiivisuus, työn tuottavuus, työllisyysaste ja koulutustaso.
    Helsingin seudun valtteja ovat yritysdynamiikka, työn tuottavuus ja korkea koulutustaso.
  • Satakunnassa Porin seutukunta on sijalla 13. Sijaluku nousi edellisvuodesta pykälän verran. Myönteisinä piirteinä erottuvat korkeahko työn tuottavuus, teollisuusvaltaisuus ja innovatiivisuus.
  • Rauman seutukunta on Suomen kärkipäässä sijalla 14. Laskua on kuitenkin edellisvuodesta seitsemän pykälää vuoden 2010 tasolle yritysdynamiikan heikkenemisen vuoksi. Vahvuudet löytyvät Porin tapaan työn tuottavuudesta, teollisuusvaltaisuudesta ja innovatiivisuudesta.
  • Yritysdynamiikan suotuisamman kehityksen vuoksi Porin seutu nousi Rauman ohi. Perinteisesti Rauman seutu on sijoittunut Poria korkeammalle.
  • Pohjois-Satakunta sijoittuu sijalle 51, jossa on laskua vuodesta 2011 neljä sijaa. Alueen työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat kuitenkin selvästi korkeampia kuin sijaluku antaisi olettaa. Sijoituksen heikennys juontuukin heikosta innovatiivisuudesta, koulutustasosta ja yritysdynamiikasta.

Lisätietoja Satakunnan seutukuntien kilpailukyky 2012 -sivulta, jossa on tarkemmin käyty läpi Satakunnan seutukuntien asemaa. Kaikki Suomen 70 seutukuntaa löytyvät Suomen seutukuntien sijoitus 2012 -sivulta.


5.2.2014 TAPAHTUMAKLUSTERIT TYÖLLISTÄVÄT ENEMMÄN KUIN ALUEIDENSA KESKEISET TEOLLISUUSTOIMIALAT

  • Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on kehitetty tapahtumien laskennallinen aluevaikutusmalli, jonka avulla voidaan laskea tapahtumiin liittyvien klustereiden aikaansaamat suorat ja välilliset työllisyys- ja tulovaikutukset vuosittain.
  • CREME (Computational Regional Economic Model of Events) -mallin esimerkkilaskelmat koskevat Oulun seutua ja Pohjois-Pohjanmaata, Porin seutua ja Satakuntaa sekä Seinäjoen seutua ja Etelä-Pohjanmaata. Laskelmista selviää, että Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Satakunnassa tapahtumaklusterit työllistävät jopa enemmän kuin alueittensa keskeiset teollisuustoimialat.
  • Tapahtumaklusterien tulonmuodostukselle on ominaista, että vaikutukset leviävät laajalti aluetalouteen sen eri toimialoille ja jokainen klustereissa ansaittu liikevaihtomiljoona on monikymmenkertaisesti vähemmän riskialtis aluetalouden häiriöille kuin teollisuudessa ansaittu liikevaihtomiljoona, kertoo projektitutkija Ari Karppinen.

Lisätietoja (myös alueellisen matkailun tutkimusohjelma -sivulta):


28.1.2014 SATAKUNNAN VÄKILUKU LASKUSSA - SELVÄÄ KASVUA KUITENKIN PORISSA JA RAUMALLA

  • Satakunnan väkiluku väheni hieman edellisvuotta voimakkaammin (-432) vuoden 2013 aikana ennakkotietojen mukaan.
  • Satakunnan nettosyntyvyys jäi heikoimmaksi ainakin kahteenkymmeneen vuoteen, mikä heikensi väestökehitystä. Myös kuntien välisen muuttoliikkeen tappio syveni hieman. Toisaalta nettosiirtolaisuus nousi ennätykseensä.
  • Väki väheni kaikissa maakunnan seutukunnissa. Eniten kärsi Porin seutukunta, jossa etenkin Ulvilassa ja Kokemäellä väki väheni selvästi. Toisaalta Pohjois-Satakunnan krooninen väestökato hellitti selvästi otettaan Kankaanpään tappiokierteen katkettua.
  • Väkiluku nousi selvästi Porissa (194 henkeä) ja Raumalla (100 henkeä). Kankaanpäässä kasvua kertyi 18 henkeä, mikä päätti pitkän laskukauden. Eurajoen väkiluku nousi 8 henkeä. Muissa kunnissa kirjattiin laskua.

Lisätietoja Väestönmuutos-sivulta, joka on päivitetty v. 2013 ennakkotiedoilla. Lisäksi Kuntataulukoihin on lisätty vuoden 2013 ennakkoväkiluvut.


22.1.2014 -SATAKUNNASSA TYÖTTÖMYYS PAHENI VIIME VUONNA SELVÄSTI – TYÖLLISYYSASTE KUITENKIN ENNALLAAN

  • Satakunnassa työttömyys kasvoi selvästi vuoden 2013 aikana. Satakunnan työttömyysaste oli keskimäärin 11,6 %, kun se oli vuotta aiemmin 10,4 %. Koko maassa työttömyys kohosi kuitenkin vielä enemmän, vastaavasti 9,4 %:sta 11,3 %:iin.
  • Verrattaessa vuoden 2008 toukokuun työttömyysastetta, jolloin työttömyys (TEM:n mukaan) oli ennen taantumaa alimmillaan sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, vuoden 2013 joulukuun asteeseen havaitaan, että työttömyysaste on kasvanut Satakunnassa hitaammin kuin maassa keskimäärin. Tosin sekä alku- että loppupisteessä työttömyysaste on maakunnassa vähän korkeampi kuin valtakunnallisesti.
  • Molemmilla alueilla työttömyyden huippu koettiin v. 2009 taantumassa vuodenvaihteen 2009/2010 tienoilla. Tämän jälkeen työttömyys hellitti vähitellen vuoden 2012 kevääseen saakka. Sen jälkeen kehitys on selvästi heikentynyt.
  • Viime vuosien pahin työttömyys on kuitenkin koettu kummallakin alueella vuoden 2013 joulukuussa. Muutenkin koko vuosi 2013 on sujunut aiempaa heikommin.
  • Työttömyys paheni vuoden 2013 aikana edellisvuoteen verrattuna kaikissa muissa Satakunnan kunnissa paitsi Jämijärvellä ja Pomarkussa. Eniten työttömyys kasvoi Luvialla, Ulvilassa, Kokemäellä, Porissa, Eurajoella ja Nakkilassa.
  • Korkein työttömyysaste oli viime vuonna Porissa, Siikaisissa ja Pomarkussa, matalin taas Eurassa, Säkylässä ja Köyliössä.
  • Työllisyysaste koheni maakunnassa vuonna 2013 68 %:iin työttömyyden kasvusta huolimatta. Se on lähellä valtakunnallista tasoa, joka heikkeni hieman 68,5 %:iin.
  • Satakunnassa työvoimaan osallistuminen on nykyisin valtakunnallista tasoa, eli työvoiman osuus työikäisistä ei enää poikkea maan keskiarvosta. Se on pääosin Rauman seudun korkean osallistumisen sekä Porin seudun parin viime vuoden nopean kasvun ansiota.

Lisätietoja Työmarkkinat-sivulta, johon on päivitetty vuosien 2012-2013 tietoja. Lisäksi kuntataulukoihin on lisätty v. 2013 työttömyysasteet.


19.12.2013 -SATAKUNTA JÄÄNYT KORKEAKOULUTUTKINNOISSA MAAN KESKITASOSTA, MUTTA NUORISSA IKÄLUOKISSA NOPEAA KASVUA VIIME VUOSINA ETENKIN PORISSA

  • Vuosina 1998-2012 tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on ollut Satakunnassa koko maata alempi. Seutukunnittain tarkasteltuna Porin seutukunnassa osuus on ollut korkein ja Pohjois-Satakunnassa matalin.
  • Kasvu on ollut Rauman seutukunnassa ja Pohjois-Satakunnassa kuitenkin Porin seutua keskimäärin nopeampaa vuosina 1998-2012. Nousu on mainituilla alueilla ylittänyt selvästi myös maan keskiarvon. Koko Satakunnassa kasvu on ollut aavistuksen valtakunnallista tasoa ripeämpää em. seutukuntien ansiosta. Porin seudulla koulutustason nousu on jäänyt alle muiden tarkasteltavien alueiden.
  • Toisaalta Porin kaupungissa korkeakoulutettujen osuuden kasvutahti on ollut muuta Satakuntaa ripeämpi ja lähellä maan keskiarvoa. Muualla kasvu on jäänyt selvemmin alle valtakunnallisen tason.
  • Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on Satakunnassa huomattavasti maan keskiarvoa alempi. Ero koko maan kehitykseen on myös hiljalleen kasvanut, vaikka Satakunnassa kehitys on sinänsä ollut positiivista. Porissa ja Raumalla osuudet ovat Satakunnan keskiarvoa korkeampia. Porissa osuuden nousu on ollut valtakunnallista keskitasoa nopeampaa, kenties ainakin osittain yliopistokeskuksen ansiosta.
  • AMK-tutkinnoissa Porissa, Raumalla, Luvialla ja Ulvilassa osuudet ovat valtakunnallista tasoa, mutta keskimäärin Satakunta jää vähän alle maan keskiarvon.
  • Nuorissa, alle 35-vuotiaissa AMK-tutkintojen osuus on Satakunnassa lähes samaa luokkaa kuin koko maassa, Porissa ja Raumalla ylikin.
  • Sen sijaan ylemmissä korkeakoulututkinnoissa nuorten osuus on Satakunnassa jäänyt selvästi alle maan keskiarvon. Osuuden kasvu on kuitenkin ollut hieman maan keskiarvoa nopeampaa. Etenkin Porissa, mutta myös Raumalla osuuden nousu on ollut selvästi valtakunnallista tasoa ripeämpää.

Tarkemmat tiedot koulutustaso-sivulta, johon on päivitetty v. 2012 tietoja.


13.12.2013 -SATAKUNNAN BKT:N KASVU MAAN KESKIARVOA NOPEAMPAA, INVESTOINNIT KUITENKIN JÄLJESSÄ
  • Vuonna 2011 BKT nousi maassa keskimäärin 2,4 % edellisvuodesta reaalisesti (ilman inflaatiota). Satakunnassa talous kasvoi 3,1 %, mikä ylitti siten valtakunnan keskitason. Satakunnan veturina toimi Porin seutu, jossa talous kasvoi selvästi maan keskiarvoa nopeammin, 6,8 %. Rauman seutukunnassa talous laski 0,5 %. Toisaalta pudotustakaan ei juuri aiempina vuosina syntynyt. Pohjois-Satakunnassa kasvua kertyi 1,8 %.
  • Rauman seutukunnan henkeä kohden laskettu BKT on edelleen muuta Satakuntaa ja koko maan keskiarvoa selvästi korkeampi heikosta v. 2011 kehityksestä huolimatta. Porin seutukunnassa ja etenkin Pohjois-Satakunnassa BKT henkeä kohden on maan keskiarvoa alhaisempi. Vuoden 2000 hinnoin tarkasteltuna Porin seutukunnan BKT henkeä kohden jää huolestuttavan alhaiseksi, sillä kasvu on perustunut pitkälti metallien hintojen nousuun.
  • Satakunnassa kolme suurinta BKT:n tuottajaa ovat yhä teknologiateollisuus, asuntojen omistus ja vuokraus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Kemianteollisuus ohitti ensimmäistä kertaa metsäteollisuuden.
  • Satakunnassa viennin osuus alueen BKT:stä kasvoi vuoden 2011 aikana erityisesti teknologiateollisuuden viennin nousun myötä. Satakunta on siten entistä vientiriippuvaisempi alue.
  • Satakunnassa investoinnit kasvoivat selvästi v. 2011 aikana, mutta maakunnassa investoidaan yhä suhteellisesti pienempi osa BKT:stä kuin valtakunnassa keskimäärin.

Tarkemmat tiedot talouskasvu-sivulta. Avoimuusindeksi (vienti/BKT) löytyy vienti-sivulta. Investointien kehityksestä on saatavilla tuoretta tietoa investoinnit-sivulta.

Vanhemmat uutiset löytyvät uutisarkistosta.



Osoite: Porin yliopistokeskus,
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö
PL 170 (Pohjoisranta 11 A)
28101 Pori
Yhteystiedot: projektitutkija
Saku Vähäsantanen
puh. 050 520 0780
saku.vahasantanen(at)utu.fi

© www.satamittari.fi -sivustolla olevaa tietoa voi kopioida, mutta lähde on ilmoitettava.

HUOM! Satamittari ei valitettavasti toimi tällä hetkellä kunnolla Chrome-selaimella!
Satamittarin rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Satakuntaliiton kautta SATA: aluetaloustutkimus- ja tilastotietopalvelu -hankkeena. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Länsi-Suomen Osuuspankki, Nordea, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ry.


 
Viimeksi päivitetty 24.3.2014