Kyselyn tulokset 2014

Maakunnan yritysten liiketoiminnan kasvu- ja kansainvälistämiskehityksen vahvistaminen on avain yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden rakentamiseen. Jotta tietäisimme, miten maakuntamme alueella toimivat yrittäjät tavoittelevat liiketoimintansa kasvua ja kansainvälistämistä, kartoitettiin tätä tavoitteellisuutta Satakunnassa keväällä 2014 tehdyllä kyselyllä. Kysely lähetettiin Satakunnan Yrittäjien sekä Satakunnan kauppakamarin jäsenyrityksille. Kyselyyn vastasi 169 yritysedustajaa. Kysely on tarkoitettu toistettavaksi säännöllisesti, jotta kasvuhalukkuuden muutosta voidaan seurata. Kysely oli ensimmäinen Satakunnan alueen kasvu- ja kansainvälistämishalukkuutta kartoittava tutkimus yhteistyössä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ja Satakunnan Yrittäjät ry:n toimesta. 

 

Yhteenveto

Satakuntalaisten yritysten liiketoiminnan kasvu- ja kansainvälistämishalukkuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan kasvua tavoitteli kokonaisuudessaan 86,9 prosenttia vastaajista vuonna 2014. Kasvuhalukkuutta ilmoitettiin olevan enemmistöllä (47,3 %) jonkin verran, melko paljon (21,3 %) tai huomattavasti (18,3 %). Vastaajista 11,8 prosenttia eli kaikkiaan 20 yritystä ei juurikaan tavoitellut kasvua. Kyselyn tulosten mukaan liiketoimintansa kansainvälistämisestä oli kiinnostunut kaikkiaan 62,2 prosenttia vastaajista eli 105 yritystä. Vastanneista yrityksistä 13,6 prosenttia oli kiinnostunut kansainvälistymisestä ja oli jo ottanut ensimmäiset askeleet kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi vastaajista 17,2 prosenttia oli kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä. Vastaajista 28 yritystä oli kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä, mutta siihen ei nähty olevan käytännön mahdollisuutta. Kuitenkin enemmistö 169 vastaajasta, kaikkiaan 36,1 prosenttia (61 yritystä), ei ollut kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä vuonna 2014.

Vastaajat antoivat kasvun haasteista kaikkiaan 186 mainintaa. Kyselyn perusteella kasvun haasteina näki enemmistö vastaajista (26,3 %) resurssivajeen, jolla tarkoitettiin sekä yrittäjän omien resurssien tai ammattitaitoisen työvoiman puutetta. Työntekijöiltä toivottiin mm. myynti- ja markkinointitaitoja, kielitaitoa. pätevyyksiä tai muuta erityisosaamista. Jos yritys sijaitsee pienellä paikkakunnalla tai sijainti on muuten etäinen, niin työvoiman saaminen koettiin vaikeaksi. Toiseksi eniten (12,4 %) mainintoja kasvun haasteena saivat sekä yleinen taloustilanne että kova kilpailu. Heikko taloustilanne vähentää suuryritysten investointeja, heikentää pienempien yritysten kysyntää ja vaikuttaa toimialalla sisäiseen kilpailuun, jossa yritysten kilpailukykyisyyttä koettiin heikentävät erityisesti kotimaisen työvoiman kalleus. Kasvun haasteista esille nousi myös rahoituksen vähyys ja sen saamisen vaikeus (8,1 %) sekä heikot myynti- ja markkinointitaidot / vähäiset toimenpiteet 6,5 prosentin osalta vastaajista.  

Kyselyyn vastanneet antoivat liiketoimintansa kansainvälistämisen haasteista kaikkiaan 122 mainintaa. Eniten mainintoja, 28,7 prosenttia (35 kpl), tuli liittyen resurssivajeeseen, jolla tarkoitettiin yrittäjän omien resurssien ja palkatun henkilökunnan määrän vajetta. Esille nousi tässä kohtaa myös ammattitaitoisen henkilökunnan saamisen haasteellisuus. Toiseksi eniten mainintoja, 14,8 prosenttia (18 kpl), sai rahoituksen puute ja sen saamisen vaikeus. Kolmanneksi suurimmaksi haasteeksi (13,9 %) nousi se, että toiminta on sidottu paikallisuuteen tai vaikeasti monistettavissa muualle, jolloin kansainvälisyminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Yrityksen pieni koko nähtiin liiketoiminnan kansainvälistämisen haasteeksi 8 vastaajan osalta. Muina haasteina aineistosta nousi esille ulkomaisten kontaktien puute, kaikenlaisen tiedon ja osaamisen puute liiketoiminnan kansainvälistämiseen liittyen sekä kielitaidon puute. Vastaajista kaikkiaan 11 yritysedustajaa ei nimennyt mitään haastetta liiketoimintansa kansainvälistämisessä. Näitä vastauksia oli niiden yritysten joukossa, jotka olivat kiinnostuneita liiketoimintansa kansainvälistämisestä sekä niiden joukossa, joilla oli kiinnostusta, mutta jotka eivät nähneet siihen kuitenkaan käytännössä mahdollisuutta.  

Valtaosa (94,7 %) kyselyyn vastanneista yritysedustajista edusti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Kyselyyn vastannut enemmistö (121 yritystä) oli mikroyrityksiä (alle 10 hengen yrityksiä). Lisäksi kyselyyn vastanneet yritykset olivat melko nuoria. Enemmistö yrityksistä (51 yritystä) on perustettu vuosien 2010 ja 2013 välillä. Valtaosalla (51 yritystä) kyselyyn vastanneista yrityksissä oli vuoden 2013 arvioitu liikevaihto yli miljoona euroa. Seuraavaksi suurimmalla ryhmällä (48 yritystä) liikevaihto oli 100 000 €:n ja 500 000 €:n välillä.

Kyselyn tuloksia voidaan kuitenkin pitää tämän vähäisen vastaajamäärän takia vain suuntaa antavina.

 

Kyselyn tulokset

 

KASVUHALUKKUUS

Liiketoiminnan kasvu- ja kansainvälistämishalukkuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan kasvua tavoitteli 86,9 prosenttia vastaajista vuonna 2014. Tämä vastasi kaikkiaan 147 yritystä. Kuvio 1 havainnollistaa kyselyyn vastanneiden yritysten kasvuhalukkuutta. 

 

Kuvio 1. Yritysten pyrkimys kasvuun

Kuten kuvio 1 osoittaa kasvuhalukkuutta mainittiin olevan enemmistöllä (47,3 %) jonkin verran, melko paljon (21,3 %) tai huomattavasti (18,3 %). Vastaajista 11,8 prosenttia ei juurikaan tavoitellut kasvua ja yksi yritysedustaja ei osannut sanoa, tavoitteleeko yritys kasvua. Lisäksi yksi vastaaja ei antanut mitään vastausta kysymykseen. 

 

Jonkin verran kasvua tavoittelevien yritysten haasteet

Kyselyn tulosten mukaan jonkin verran kasvua ilmoitti tavoittelevansa enemmistö eli 47,3 prosenttia vastaajista. Tämä vastaa kaikkiaan 80 yritystä. Enemmistö (42,5 %) vastaajista mainitsi kasvunsa haasteeksi resurssivajeen. Tällä kuvattiin joko yrittäjän omia ajallisia resursseja tai ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuteen liittyviä näkökulmia. Vastaajista toiseksi suurin ryhmä, 18,8 prosenttia, mainitsi haasteeksi yleisen taloustilanteen, joka vaikuttaa kyseisten yritysten kysyntää heikentävästi. 

Kolmanneksi eniten (12,5 %) vastaajista kuvasi kasvunsa haasteksi toimialansa kovan kilpailutilanteen, joka johtuu mm. kotimaisen työvoiman kalleudesta. Kasvun haasteena toimitilansa koki liian pieneksi viisi vastaajaa. Kolme vastajaa haasteeksi koki yrittäjän/yrittäjien lähenevän eläkeiän sekä liian vähäiset markkinointitoimenpiteet. 

Muina yksittäisinä haasteina mainittiin seuraavat: asiakkaiden pakeneminen maailmalle, lähenevä sukupolven vaihdos, liiketoiminnan sivutoimisuus, projektinhallinnan haasteellisuus, tuotteistuksen haasteellisuus, oman tuotteen puuttuminen, rohkeuden puute sekä yrityksen pienuus. 

Yhdeksän yritysedustajaa ei antanut mitään vastausta kysymykseen ja yhden vastaajan mukaan kasvun haasteena ei ole välttämättä mikään. 

 

Melko paljon kasvua tavoittelevien yritysten haasteet

Kyselyn tulosten mukaan melko paljon kasvua ilmoitti tavoittelevansa 21,3 prosenttia vastaajista eli 36 yritystä. Kasvun haasteiksi näistä yrityksistä kuvaili enemmistö (25,0 %) liian vähäisen panostuksen myynti- ja markkinointitoimenpiteisiin. Lisäksi 25 prosenttia vastaajista koki haasteena työvoimaan liittyvät näkökulmat; työvoiman vähäisyys, osaamisvaje sekä ammattitaitoisen/kielitaitoisen työvoiman löytymisen. Toiseksi eniten mainittiin (22,2 %) rahoituksen riittävyyteen tai saamiseen liittyvät haasteet.

Vastaajista 19,4 prosenttia mainitsi haastavan kilpailutilanteen, jota heikentää kotimaisen työvoiman palkkaamisen kalleus. 16,7 prosenttia vastaajista mainitsi haasteena yleisen taloustilanteen, jossa ei tehdä investointeja ja mikä täten vaikuttaa työllisyystilanteeseen. Neljä vastaajaa mainitsi kasvun haasteeksi alhaisen kysynnän/tilauskannan. 

Kaksi vastaajaa koki kasvun haasteena yrittäjän varovaisuuden/riskinottokyvyn puutteen sekä kaksi mainintaa sai ulkoimaisten kontaktien puute. 

Muina yksittäisinä haasteina mainittiin seuraavat: oman alan syvällisen tuntemisen heikkous uutena toimijana, kasvuideoiden puute ja liian pieni toimitila.

Kaksi vastaajaa ei antanut mitään vastausta kysymykseen. 

 

Huomattavaa kasvua tavoittelevien yritysten haasteet

Kyselyn tulosten mukaan huomattavaa kasvua ilmoitti tavoittelevansa 18,3 prosenttia vastaajista eli 31 yritystä. Kasvun haasteiksi näistä yrityksistä mainitsi enemmistö (29,0 %) rahoituksen/pääoman tai käyttöpääoman puutteen. Rahaa on kulunut mm. usean vuoden tuotekehitykseen tai sitä tarvittaisiin yrityskauppaa tai tuotteen suojelemista varten. Rahoituksen saaminen mainittiin myös yleisesti haastavaksi.  

Vastaajista 19,4 prosenttia mainitsi kasvunsa haasteeksi henkilökunnan tai yrittäjän omien resurssien puutteen. Kasvua hidastaa mm. yrittäjän jatkuvat äitiyslomat, pieni myyntiorganisaatio ja erityisesti pieni myyntiorganisaatio sekä vähäiset markkinointiresurssit. Henkilökuntaan liittyväksi haasteeksi mainittiin myös työntekijöiden alalle kouluttamisen kalleus. 

Kolme vastaajaa koki kasvun haasteena myynti- ja markkinointiosaamisen puutteen. Lisäksi kolme vastaajaa piti kysynnän puutetta ja toimialan hiljaisuutta kasvunsa haasteena. Tuotteen/palvelun keskeneräisyyden mainitsi kaksi vastaajaa. 

Muina yksittäisinä kasvun haasteina maninittiin: asiakkaiden maksuvaikeudet, Eurajoen sataman väylän syvyys, kansainvälistymisen hitaus, ICT-asioiden kehittäminen, vaikeus löytää keinoja kasvaa sekä kiinteistöalan alhainen hintataso ja heikohko arvostus ostajan puolelta.  

Neljä vastaajaa ei maininnut kasvunsa haasteeksi mitään. 

 

Ei juurikaan kasvua tavoittelevien yritysten haasteet

Yrityksistä 20 vastasi, että he eivät tavoittele juurikaan liiketoimintansa kasvua. Näistä 30 prosentin eli kuuden vastaajan mukaan suurimpana kasvun haasteena on kotimaisen työvoiman kallis työllistäminen, mikä johtaa kovaan kilpailutilanteeseen. Tässä nähtiin merkittävänä tekijänä ammattiliittojen vahva asema sekä tiukat ja vanhanaikaiset työehtosopimukset. Ulkomaisilla toimijoilla työvoiman käyttö nähtiin joustavampana ja täten kilpailukykyä edistävänä tekijänä.

Kolmessa yrityksessä yrittäjä/yrittäjät lähenivät eläkeikää, mikä vähensi kasvuhalukkuutta. Lisäksi kolmessa yrityksessä mainittiin kasvun haasteena paikallisen markkina-alueen pienen koon. Väestömäärä ei tällöin mahdollista paikallisesti toimivan yrityksen kasvua. 

Kaksi vastaajaa ilmoitti, että yleinen taloustilanne on omalla kohdallaan haastava. Tämä näkyy siinä, että suuryritykset eivät tee investointeja eikä täten tuota alihankintatyötä muille. 

Muina yksittäisinä kasvun haasteina mainittiin: Yel-vakuutuksen raja ja ALV-velvollisuus; toiminnan laajentuessa hinta nousisi olennaisesti näiden maksujen myötä. Yhdellä yrityksellä oli haasteena rajalliset toimitilat. Lisäksi yksi yrittäjä nosti oman hyvinvointinsa tukemisen ensisijaiseen asemaan ja yksi yrittäjä ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden haasteen. 

Yksi vastaaja ilmoitti, ettei tavoittele kasvua ollenkaan. Kolme vastaajaa ei maininnut kasvunsa haasteeksi mitään.  

 

Muut vastaukset

Näiden edellä mainittujen vastausten lisäksi yksi vastaaja ei osannut sanoa, tavoitteleeko yritys kasvua vai ei. Kyseinen yrittäjä läheni eläkeikää, eikä hän tiennyt saako yritykselleen jatkajaa vai ei. Lisäksi yksi yrittäjä ei antanut mitään vastausta kysymykseen kasvuhalukkuudesta. Myös hän oli jäämässä eläkkeelle ja edessä oli yrityksen lopettaminen.

 

 

LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTÄMISHALUKKUUS

Satakuntalaisten yritysten kasvu- ja kansainvälistämishalukkuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan liiketoimintansa kansainvälistämisestä oli kiinnostunut 62,2 prosenttia eli kaikkiaan 105 yritystä. Kuvio 2 havainnollistaa kyselyyn vastanneiden yritysten liiketoimintansa kansainvälistämistavoitetta.

 

Kuvio 2. Yrityksen kiinnostus kansainvälistää liiketoimintansa

Kuten kuvio 2 osoittaa, kyselyyn vastanneista yrityksistä 25 kappaletta (14,8 %) oli kiinnostunut kansainvälistymisestä ja toimi jo parhaillaan kansainvälisillä markkinoilla. Vastanneista yrityksistä 13,6 prosenttia (23 yritystä) oli kiinnostunut kansainvälistymisestä ja oli jo ottanut ensimmäiset askeleet kansainvälisillä markkinoilla. Vastaajista kaikkiaan 17,2 prosenttia (29 yritystä) oli kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä. Kyseiset yritykset eivät ole vielä kuitenkaan tehneet toimenpiteitä asian edistämiseksi.

Kyselyn 169 vastaajasta kaikkiaan 28 yritystä (16,6 %) oli kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä, mutta siihen ei nähty olevan käytännön mahdollisuutta. Kuitenkin enemmistö vastaajista, kokonaisuudessaan 36,1 prosenttia eli 61 yritystä, ei ollut kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä vuonna 2014.

  

Yritys on kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä

Kyselyn tulosten mukaan 17,2 prosenttia vastaajista eli kokonaisuudessaan 29 yritystä oli kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä. Näistä 24,1 prosenttia mainitsi kansainvälistämisen haasteeksi resurssien puutteen, jolla tarkoitettiin yrittäjän omien resurssien puutetta sekä osaavan ja kielitaitoisen työvoiman liian vähäistä määrää sekä saamisen vaikeutta. 20,7 prosenttia vastaajista mainitsi puolestaan haasteeksi kansainvälistymisen rahoituksen puutteellisuuden ja saamisen vaikeuden. 

Vastaajista 17,2 prosenttia mainitsi haasteeksi tiedon puutteen. Kyseisillä yrittäjillä ei ole riittävästi tietoa liiketoimintansa kansainvälistämisestä. Neljä vastaajaa mainitsi kansainvälisten kumppaneiden puutteen ja löytämisen haasteelliseksi. Kaksi vastaajaa koki haasteelliseksi kansainvälistämisen kalleuden mm. logististen ratkaisujen johdosta. Lisäksi kahdella vastaajalla oli vielä tuotteet keskeneräisiä vientiä ajatellen. 

Yksittäisinä haasteita liiketoiminnan kansainvälistämisessä mainittiin seuraavat tekijät: yrityksellä ei ole mitään vientituotetta, selkeän strategian ja vision puuttuminen, rohkeuden puute, liian suuret riskit suhteessa hyötyihin, liiketoimintaa toteutetaan paikallisesti Porissa, sekä riskinottokyvyn ja lopullisen päätöksenteon puute. Lisäksi yksi vastaaja ei nähnyt mitään suurempaa haastetta liiketoiminnan kansainvälistämiselle. 

Kuusi vastaajaa (20,7 %) ei maininnut tässä kohtaa mitään haasteita liiketoiminnan kansainvälistämisen osalta.

 

Yritys on kiinnostunut kansainvälistämisestä, mutta siihen ei ole käytännön mahdollisuutta. 

Kyselyn tulosten mukaan 16,6 prosenttia eli 28 yritystä ilmoitti olevansa kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä, mutta siihen ei nähty olevan käytännössä mahdollisuutta. Näistä vastaajista enemmistö (28,6 %) perusteli syyksi yrityksen pienen koon. Kansainvälisissä toiminnoissa koetaan tarvitsevan niin syvällistä erikoisosaamista, ettei sitä ole mahdollista pienen yrityksen hankkia. Toiseksi eniten (21,4 %) haasteena nähtiin tarvittavan kielitaidon (ja kuttuurin tuntemuksen) puute. 

Oman vientiin valmiin tuotteen tai kansainvälistämiseen sopivan palvelun puuttuminen koettiin haasteelliseksi neljän vastaajan osalta. Kolme vastaajaa mainitsi haasteena kovan kilpailun, joka palvelee ulkomaisia toimijoita sekä kolme vastaajaa mainitsi myös samaan teemaan liittyen kansainvälistymisen kustannukset, jotka nousevat mm. logistiikkaan, rahtiin ja kokonaistoimitusaikaan liittyen tekijöiden johdosta.  

Kansainvälisen lainsäädännön tuntemuksen puutteen mainitsi haasteeksi kaksi vastaajaa. Lisäksi kaksi vastaajaa koki haasteeksi kansainvälisten kontaktien puutteen ja löytymisen vaikeudet. 

Yksittäisinä haasteina mainittiin seuraavat tekijät: yrittäjän eläkkeelle jääminen, markkinointitoimenpiteiden puute, ulkomaisen markkinatuntemuksen puute, erilaisten vaatimusten ja toimintatapojen erilaisuus ulkomailla esim, pienelle toimijalle rakennusalalla, osaavan henkilökunnan saaminen sekä tiedon puute liiketoiminnan kansainvälistämisestä.  

Yksi yrittäjä ei vastannut mitään kysymykseen kansainvälistämisen haasteista. 

 

 

Yritys on kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä ja toimii jo parhaillaan kansainvälisillä markkinoilla        

Kyselyn tulosten mukaan 14,8 prosenttia vastaajista eli 25 yritystä oli kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä ja he toimivat jo parhaillaan kansainvälisillä markkinoilla. Näiden yritysten mukaan kansainvälistämisen haasteena oli enemmistön (44,0 %) mukaan resurssipula. Tällä tarkoitettiin sekä itse yrittäjän aikapulaa, että osaavan henkilökunnan vajetta. LIsäksi ammattitaitoisen henkilökunnan hankinta koettiin haastavaksi. 

Kolme yritystä kertoi viennin haasteeksi kysynnän vähäisyyden. Jos suuryritykset saisivat tilauksia, edistäisi se vientirakentajien liiketoimintaa.Lisäksi kolme vastaajaa mainitsi viennin haasteena vähäiset myynti- ja markkinointitoimenpiteet. 

Kaksi yritystä mainitsi rahoituksen haasteelliseksi ja kaksi yritystä kansainvälistymisen kustannukset haasteelliseksi liiketoiminnan kansainvälistämisessä. Kustannuksia kuvailtiin aiheuttavan kansainvälisen kaupan verotus ja toimittajasopimukset. Lisäksi kaksi yritystä mainitsi haasteeksi oman toimialansa kovan kilpailun, joka toimii ulkomaisten toimijoiden eduksi.  

Yksi yritys toimii maahantuojana, mutta se ei ole kiinnostunut viennistä. Lisäksi yksi yritys toimii Satakunnassa ja on osa kansainvälistä ketjua eikä täten tavoittele itse vientiä. 

Viisi vastaajaa (20,0 %) ei maininnut tässä kohtaa mitään haasteita liiketoiminnan kansainvälistämisessä. Yksi vastaaja ei puolestaan nähnyt mitään haasteita liiketoiminnan kansainvälistämisessä. 

 

Yritys on kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä ja on ottanut ensimmäiset askeleet kansainvälisillä markkinoilla

Kyselyn tulosten mukaan vastaajista 23 yritystä (13,6 %) oli kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä ja oli jo ottanut ensimmäiset askeleet kansainvälisillä markkinoilla. Enemmistö (43,5 %) kyselyn vastaajista koki tässä kohdassa liiketoimintansa kansainvälistämisen haasteena rahoituksen puutteen ja saamisen vaikeuden näkökulmat. 34,8 prosenttia kuvasi haasteeksi riittämättömät resurssit, millä tarkoitettiin sekä yrittäjän omien resurssien että ammattitaitoisen henkilökunnan puutetta. 

Lisäksi yksittäisinä haasteita liiketoiminnan kansainvälistämisessä mainittiin seuraavat tekijät: verotukselliset näkökulmat, yrityksen tilanahtaus, vähäinen kysyntä, yrittäjän lähenevä eläkeikä, sopivien tuotteiden puute ja yrittäjän haluttomuus takaisin matkatöihin (tehnyt aiemmin niitä liikaa). Lisäksi yksi yrittäjä mainitsi haasteeksi sen, että myös kotimaan markkinoilla on vielä monta askelta ottamatta ja toisen yrittäjän mukaan hän oli vasta niin alussa yritystoiminnassaan, ettei hän osannut sanoa mitään haastetta.

 

Yritys ei ole kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä 

Tehdyn kyselyn tulosten mukaan 36,1 prosenttia vastaajista eli kaikkiaan 61 yritystä ei kuitenkaan ollut kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä vuonna 2014. Enemmistö (27,9 %) näistä vastaajista mainitsi, että he toimivat vain paikallisesti Satakunnassa ja se on heille riittävä markkina-alue tai että liiketoiminta on vaikeasti monistettavissa muualle. Tällöin heillä ei ole tarvetta vientiin tai toiminnan laajentamiselle kansainvälisille markkinoille.

Kolme vastaajaa mainitsi resurssien puutteen esteeksi kansainvälistymiselleen. Lisäksi muina yksittäisinä haasteina mainittiin yrittäjän eläkkeelle jääminen, kilpailukykyisen tuotteen puuttuminen, yrityksen pieni koko sekä tarve saada vahvistaa ensin radikaalisti yrityksen asemaa kotimaassa ennen kansainvälistymistä.

Kokonaisuudessaan 39 vastaajaa ei kertonut tässä kohtaa mitään haastetta liiketoimintansa kansainvälistämiselle.   

 

Muut vastaukset

Kolme yritysedustajaa ei antanut tässä kohtaan mitään vastausta liiketoimintansa kansainvälistämishalukkuuteen. 

 

Vastaajayritysten taustaan liittyvät kysymykset

Yrityksen koko

Valtaosa kyselyyn vastanneista yritysedustajista edusti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Enemmistö (71,6 %) kyselyyn vastanneista edusti mikroyrityksiä (alle 10 hengen yrityksiä). Seuraavaksi suurinta ryhmää edustivat pienet, alle 50 hengen yritykset, joita vastaajien joukossa oli 23,1 prosenttia. Suuria yrityksiä edusti vastaajista 3,0 prosenttia. Lisäksi vastaajista 2,3 prosenttia (4 yritystä) ei ilmoittanut yrityksen henkilökunnan määrää. Yrityksen henkilökunnan lukumäärä kuvaa ajankohdan 31.12.2013 tilannetta. Kokonaisuudessaan yritysten koko vaihteli yhden henkilön yrityksestä 135 henkilön yritykseen. 

Yrityksen liikevaihto

Valtaosalla (30,2%) kyselyyn vastanneista yrityksissä oli vuoden 2013 arvioitu liikevaihto yli miljoona euroa. Seuraavaksi suurimmalla ryhmällä (28,4 %) liikevaihto oli 100 000 €:n ja 500 000 €:n välillä. Vastaajista 18,3 prosentilla oli vuoden 2013 arvioitu liikevaihto alle 100 000 euroa ja 11,2 prosentilla 500 000 €:n ja 1 000 000 €:n välillä. Kaksi yritystä ilmoitti arvioidun liikevaihtonsa 0 euroksi ja 18 yritystä (10,65 %) ei ilmoittanut liikevaihtoaan ollenkaan. Kokonaisuudessaan vastaajien liikevaihto sijoittui 3 000 euron ja 50 miljoonan euron välille. 

Yrityksen ikä

Kyselyyn vastanneet yritykset olivat melko nuoria yrityksiä. Enemmistö yrityksistä (30,2 %) on perustettu vuosien 2010 ja 2013 välillä. Toiseksi eniten (26,6 %) yrityksiä on perustettu vuosien 2000 ja 2009 välillä. Vastanneista yrityksistä 19,5 prosenttia on perustettu vuosien 1990 ja 1999 välillä ja 13,6 prosenttia vuosien 1980 ja 1989 välillä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 5,3 prosenttia on perustettu vuosien 1970 ja 1979 välillä. Vanhimmat kyselyyn osallistuneet yritykset on perustettu vuosina 1955, 1945, 1932 ja 1923. Lisäksi neljän yrityksen osalta ei mainittu perustamisvuotta. Kokonaisuudessaan vastaajien perustamisvuodet sijoittuivat vuosien 1923 ja 2013 välille.

 

Kirjoittaja: projektitutkija Jaana Määttälä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

Sivu päivitetty 26.03.2018