Kyselyn tulokset 2017

Maakunnan yritysten liiketoiminnan kasvu- ja kansainvälistämiskehityksen vahvistaminen on avain yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden rakentamiseen. Jotta tietäisimme, miten maakuntamme alueella toimivat yrittäjät ja yritykset tavoittelevat liiketoimintansa kasvua ja kansainvälistämistä, tulee tätä tavoitteellisuutta kartoittaa Satakunnassa säännöllisesti. Ensimmäisen kerran kasvu- ja kansainvälistymiskysely on tehty keväällä 2014.

Viimeisin kysely tehtiin loppusyksyllä 2017 ja se oli auki ajalla 23.10.-26.11.2017. Kysely lähetettiin Satakunnan Yrittäjien sekä Satakunnan ja Rauman kauppakamarien jäsenyrityksille. Kyselyyn vastasi 63 yritysedustajaa. Kyselyn toteutti Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö osana Growing Your Business -verkostohanketta. 

 

Yhteenveto

Valtaosa (87,3 %) kyselyyn vastanneista yritysedustajista edusti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Kyselyyn vastannut enemmistö (39 yritystä) oli mikroyrityksiä (alle 10 hengen yrityksiä) ja keskisuuria yrityksiä edusti 16 vastaajaa. Yrityksistä enemmistö edusti toimialaltaan liike-elämän palveluita  (27,4 %) tai jotain muuta toimialaa (24,2 %). 

Enemmistö kyselyyn vastanneista yrityksistä tavoitteli kasvua jollakin tasolla, joko osittain aktiivisesti (42,9 %) tai aktiivisesti (39,7 %). Lisäksi kaikkiaan 57,2 prosenttia yrityksistä oli kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä jollakin tasolla. Näistä kiinnostuneista enemmistö (36,5 %) toimi kuitenkin jo parhaillaan kansainvälisillä markkinoilla. Kokonaan uutta kansainvälistymistä tavoitteli vain neljä yritystä. Liiketoiminnan kansainvälistymisen näkökulmasta enemmistö yrityksistä  (42,9 %) ei kuitenkaan ollut kiinnostunut kansainvälistymisestä. Lisäksi yhdeksän yritystä kertoi olevansa kiinnostuneita kansainvälistymisestä, mutta eivät kuitenkaan nähneet siihen käytännössä mahdollisuutta.  

Kyselyn tulosten mukaan kasvuun ja liiketoiminnan kansainvälistämiseen ollaan investoimassa rahaa vuonna 2018. Vastaajista enemmistö (24,2 %) ilmoitti investoivansa rahaa kasvuun ja/tai kansainvälistymiseen yli 100 000 euroa vuonna 2018. Lisäksi 17,7 prosenttia, kaikkiaan 11 yritystä, vastasi investoivansa kasvuun alle 50 000 euroa (10 000 € - 50 000 €) ja toiset 11 yritystä vastaavasti alle 5 000 euroa (1 000 € - 5 000 €).             

Tutkimustulosten mukaan suurimpana (36,7 %) kasvun ja kansainvälistymisen haasteena koettiin liiketoimintaympäristön haasteellisuus. Toiseksi eniten mainintoja (35,0 %) sai myynti- ja markkinointiosaamisen puutteellisuus sekä yrityksen valmistaman tuotteen tai palvelun puutteellisuus. Lisäksi 30 prosenttia vastaajista koki, ettei yrityksessä ole riittävästi henkilökuntaa kasvun toteuttamiseen.                                                                                                                                    

Kyselyyn vastanneet yritykset olivat melko nuoria. Enemmistö yrityksistä (46,8 %), kaikkiaan 29 yritystä, on perustettu 2000-luvulla. Valtaosalla (26 yritystä) kyselyyn vastanneista yrityksissä oli vuoden 2016 liikevaihto yli miljoona euroa. Näistä yrityksistä liikevaihto oli yli 10 miljoonaa 11 yrityksellä. Seuraavaksi suurimmalla ryhmällä (14 yritystä) liikevaihto oli 100 000 €:n ja 500 000 €:n välillä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä enemmistön (57,1 %) kotikunta oli Pori tai Rauma. Pori oli 22 yrityksen ja Rauma 14 yrityksen kotikunta.  

Kyselyn tuloksia voidaan kuitenkin pitää tämän vähäisen vastaajamäärän takia vain suuntaa antavina.

 

Tulokset

 

Yrityksen toimiala

Ensimmäiseksi kyselyyn vastanneilta yrityksiltä tiedusteltiin yrityksen toimialaa. Vastaajayritysten edustamia toimialoja havainnollistaa alla oleva kuvio 1. 

 

 

Kuvio 1 Yrityksen toimiala

 

Enemmistön (27,4 %) kyselyyn vastanneiden yritysten toimialana oli liike-elämän palvelut. Tämä toimiala kattoi kaikkiaan 17 yritystä. Toiseksi suurimmalla osalla (24,2 %) vastaajista oli toimialana jokin muu. Vastaajista 9,7 prosenttia, kaikkiaan kuusi yritystä, edusti rakennusalaa. Viisi vastaajaa (8,1 %) toimi metallituotteiden valmistuksessa ja neljä vastaajaa (6,5 %) tukku- ja vähittäiskauppan alalla. Vastaajista kolme edusti elintarvikealaa, metsäteollisuutta tai majoitus- ja ravitsemisalaa. Kyselyyn vastanneista kaksi yritystä toimi kemikaali- sekä kumi- ja muovituotealalla, metallien jalostuksessa tai elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen parissa. Yksi yritys ei ilmoittanut mitään toimialaa.

 

Jotain muuta toimialaa edusti kaikkiaan 15 yritystä. Näistä kolme yritystä toimi kuljetus- tai logistiikka-alalla. Muut yritykset edustivat yksittäisiä toimialoja laidasta laitaan: sähköasennusala, isännöintipalvelut, yksityisten palvelut, matkailu, siltojen korjaus ja huolto, ohjelmistotuotanto, piha- ja puutarhatyöt sekä puunkaato, kustantaminen, peli- ja leluala sekä graafinen tuotanto, satamaoperaattori, finanssiala, ITC, seosaineiden tuonti valimoille, valimotarvikkeet ja -apuaineet sekä maatalouden sivuelinkeinona majoitusala. 

 

 

Yrityksen kasvutavoite

 

Enemmistö kyselyyn vastanneista yrityksistä (82, 6 %) tavoitteli aktiivista kasvua jollakin tasolla. Tämä kasvutavoite kattoi kaikkiaan 52 satakuntalaista yritystä. Kuvio 2 havainnollistaa kyselyyn vastanneiden yritysten kasvutavoitteita. 

 

 

 

Kuvio 2 Yrityksen aktiivinen kasvutavoite

 

Kyselyyn vastanneista osittain aktiivista kasvua ilmoitti tavoittelevansa enemmistönä 42,9 prosenttia eli 27 yritystä. Aktiivista kasvua tavoitteli kaikkiaan 25 yritystä (39,7 %). Vastaajista kolme yritystä ei tavoittellut aktiivista kasvua ja neljä yritystä (6,4 %) oli osittain eri mieltä aktiivisen kasvutavoitteen suhteen. Kyselyyn vastanneista neljä yritystä ei osannut sanoa, oliko heillä aktiivista kasvutavoitetta vai ei. 

 

Sekä vuoden 2014 että vuoden 2017 tulosten perusteella kyselyihin vastanneista yrityksistä enemmistö tavoitteli kasvua joko osittain tai aktiivisesti. Vuonna 2014 kyselyyn osallistuneista tämä tarkoitti kaikkiaan 147 yritystä. Toki tämä vastaajien aktiivisuus voi heijastaa muutoinkin kyseisten yrittäjien yleistä aktiivisuutta.  

 

 

Yritysten kirjalliset kasvusuunnitelmat

 

Kyselyyn vastanneista yrityksistä enemmistöllä (65,1 %) ei ollut tehtynä kirjallista kasvusuunnitelmaa. Kaikkiaan 63 yrityksestä 22 yritystä (34,9 %) oli tehnyt kirjallisen kasvusuunnitelman. Kirjallisen kasvusuunnitelman avulla pyrittiin tuomaan esille yrityksen suunnitelmallista sitoutumista kasvuun. 

 

 

Yrityksen liiketoiminnan kansainvälistämistavoite

 

Liiketoiminnan kasvu- ja kansainvälistämiskyselyyn vastanneista yrityksistä enemmistö (57,2 %) oli kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä ainakin teoriatasolla. Yritysten liiketoiminnan kansainvälistämishalukkuutta kuvaa seuraava kuvio 3. 

 

 

 

Kuvio 3 Liiketoiminnan kansainvälistämistavoite

 

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 36,5 prosenttia, kaikkiaan 23 yritystä, oli kiinnostunut kansainvälistymisestä ja toimi jo parhaillaan kansainvälisillä markkinoilla. Vastaajista neljä yritystä ilmoitti olevansa kiinnostuneita kansainvälistymisestä ja tekevänsä parhaillaan suunnitelmaa kansainvälistymiseen. Vastaajista yhdeksän yritystä (14,3 %) kertoi olevansa kiinnostuneita kansainvälistymisestä, mutta eivät kuitenkaan nähneet siihen käytännössä mahdollisuutta. Kuitenkin enemmistö vastaajista (42,9 %), kaikkiaan 27 yritystä ei ollut kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä.  

 

Myös vuoden 2014 kyselyn tulosten mukaan enemmistö vastaajista ei ollut kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä. Tämä tarkoitti 61 yritystä 169 vastaajasta eli 36,1 prosenttia. Samoin 28 yritystä (16,6 %) oli kiinnostunut liiketoimintansa kansainvälistämisestä, mutta ei nähnyt siihen käytännön mahdollisuutta. 

 

 

Yrityksen investoinnit kasvuun ja liiketoiminnan kansainvälistämiseen

 

Kyselyyn vastanneet yritykset aikovat investoida joko kotimaan tai kansainväliseen kasvuun vuonna 2018 vaihtelevasti. Seuraava kuvio 4 havainnollistaa yritysten tulevia investointeja.

 

 

Kuvio 4 Yrityksen investoinnit kasvuun vuonna 2018

 

Kyselyssä tiedusteltiin yritysten vuoden 2018 investointeja joko kotimaan kasvuun tai liiketoiminnan kansainvälistämiseen liittyen. Investointi voi olla joko rahallista panostusta kasvuun tai sitä edistävään henkilöstöön investoimista. Enemmistö (24,2 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti käyttävänsä vuonna 2018 rahaa kasvuun yli 100 000 euroa. Näin vastasi 15 yritystä. Vastaajista 17,7 prosenttia, kaikkiaan 11 yritystä, vastasi investoivansa kasvuun alle 50 000 euroa (10 000 € - 50 000 €) tai alle 5 000 euroa (1 000 € - 5 000 €). Vastaavasti 11 yritystä ilmoitti ettei osaa sanoa investointinsa suuruutta. Kahdeksan yritystä (12,9 %) vastasi investoivansa kasvuun alle 1 000 euroa. Neljä yritystä ilmoitti investoivansa alle 10 000 euroa (5 000 € - 10 000 €) ja kaksi yritystä alle 100 000 euroa (50 000 € - 100 000 €). Yksi yritys ei vastannut kysymykseen mitään. 

 

 

Kasvun ja liiketoiminnan kansainvälistämisen haasteet

 

Kyselyn tulosten mukaan kasvun ja liiketoiminnan kansainvälistämisen haasteet olivat hyvin moninaisia satakuntalaisissa yrityksissä. Erilaisia mainintoja haasteista annettiin kaikkiaan 135 kappaletta. Kuvio 5 havainnollistaa näitä yritysten kasvun haasteita.  

 

 

Kuvio 5 Kasvun ja liiketoiminnan kansainvälistämisen haasteet

 

Kyselyn tulosten mukaan eniten mainintoja (36,7 %) kasvun haasteeksi sai liiketoimintaympäristön haasteellisuus. Yrityksen liiketoimintaympäristö koettiin haasteelliseksi kaikkiaan 22 yrityksessä. Toiseksi eniten mainintoja (35,0 %) sai myynti- ja markkinointiosaamisen puutteellisuus sekä yrityksen valmistaman tuotteen tai palvelun puutteellisuus. Nämä molemmat haasteet mainittiin 21 yrityksen osalta. Vastaajista 30 prosenttia (18 yritystä) koki, ettei yrityksessä ole riittävästi henkilökuntaa kasvuun. Vastaajista 13 yrityksessä (21,7 %) nähtiin kasvun haasteeksi brändäysosaamisen puutteellisuus. Vastaajista 12 yrityksessä (20,0 %) nähtiin puutteita digitalisaation liiketoiminnallisten mahdollisuuksien tai digitaalisten myynti- ja markkinointikanavien tunnistamisessa. Vastaajista 11 yrityksessä (18,3 %) ei koettu olevan riittävästi taloudellisia resursseja kasvuun. Kahdeksan yrityksen (13,3 %) mukaan lakiasioiden osaamisessa on puutteita ja kuudessa yrityksessä (10,0 %) nähtiin yhteistyökumppanit ja/tai alihankkijasuhteet puutteellisena. Lisäksi kolmessa yrityksessä koettiin, ettei organisaatio tue riskinottokykyä tai innovatiivisuutta.    

 

Vuoden 2014 kyselyn mukaan kasvun ja liiketoiminnan kansainvälistämisen haasteina nähtiin samanlaisia asioita. Tuolloin kasvun haasteena nähtiin resurssivaje (26,3 %), yleinen taloustilanne ja kova kilpailu (12,4 %), rahoituksen puute ja sen saamisen haasteellisuus (8,2 %) sekä puutteelliset myynti- ja markkinointitaidot (6,5 %). Lisäksi kansainvälistymisen haasteeksi koettiin resurssivaje (28,7 %), rahoituksen puute ja sen saamisen haasteellisuus (14,8 %), liiketoiminnan paikallisuus ja monistamisen haasteellisuus (13,9 %) sekä yrityksen pieni koko.  

 

 

Yrityksen kielitaito

 

Kyselyyn vastanneista yrityksistä enemmistöllä (74,2 %) ei ollut puutteita kielitaidossa. Ainostaan 16 yritystä (25,8 %) mainitsi puutteita henkilökuntansa kielitaidossa. Näistä yrityksistä neljässä olisi tarvetta useamman kielen paremmalle osaamiselle. Tarvittava kielitaito sai vastaajilta kaikkiaan 20 mainintaa: yhdeksän yritystä mainitsi englannin kielitaidon puutteelliseksi, neljä yritystä puolestaan saksan ja neljä yritystä ruotsin kielen puuttelliseksi. Lisäksi venäjän kielitaidon parempi osaaminen nousi esille kahden yrityksen osalta ja kiinan kielen osaaminen yhden yrityksen osalta. Tähän kysymykseen jätti vastaamatta yksi yritys. 

 

 

Yrityksen kulttuuriosaaminen

 

Kasvu- ja liiketoiminnan kansainvälistämiskyselyyn vastanneista yrityksistä enemmistöllä (86,9 %) ei ollut ongelmia kulttuuriosaamisessa. Vastaajista kahdeksassa yrityksessä koettiin tämä osa-alue puutteelliseksi. Näistä yrityksistä neljä toi esille osaamistarpeensa tarkemmin:

- parempaa small talkin osaamista Keski-Euroopassa

- kohdealueista Keski-Euroopan ja Saksan kulttuuriosaamisen parantaminen

- pitkäaikaista läsnäoloa kohdemarkkinoilla sekä

- pohjoismaisen markkinoinnin tuntemus.

 

 

Satakunnan kasvu- ja kansainvälistämispalveluiden tarjonta

 

Kyselyyn vastanneista yritysedustajista enemmistön (83,0 %) mukaan Satakunnasta löytyy riittävästi kasvua ja liiketoiminnan kansainvälistämistä tukevia palveluita. Vastaavasti 17,0 prosentin mukaan tällaisia palveluita ei löydy riittävästi. Näiden yritysedustajien kaipaamat palvelut olivat moninaisia:

- Kaivataan mm. elinkeinomiestä/-naista, joka vierailisi alueen yrityksissä ainakin kerran vuodessa. Tällä henkilöllä voisi olla merkittävä rooli alueen elinkeinoelämän       kehittämisessä.

- Kansainvälisen ohjelmistoliiketoiminnan vertaisverkostoitumista ja mahdollista yhteistyötä.

- Kansainvälistymisvalmennusta pk-sektorille koulutusmuotoisesti, esim 10 pv koulutus eri teemoista. 

- Hallituksen sparraajia eri osa-alueille.

- Rahoitusneuvontaa esim EU-rahoitusten hyödyntämisessä.

- Yritysten yhteisiä keskusteluja kansainvälisistä markkinoista. Kieli/kulttuuri kurssit, briefit.

- Aitoa kulttuuriosaamista.

- Kansainvälistä konsultointia ulkomaille. 

 

 

 

Vastaajayritysten taustaan liittyvät kysymykset

 

Yrityksen koko

Valtaosa kyselyyn vastanneista yritysedustajista edusti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Enemmistö (61,9 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä, kaikkiaan 39 yritystä, oli mikroyrityksiä (alle 10 hengen yrityksiä). Seuraavaksi suurinta ryhmää edustivat pienet, alle 50 hengen yritykset, joita vastaajien joukossa oli 25,4 prosenttia. Suuria yrityksiä edusti vastaajista 12,7 prosenttia. Yrityksen henkilökunnan lukumäärä kuvaa toukokuun 2017 tilannetta. Kokonaisuudessaan yritysten koko ja sen hajonta oli suurta, yritysten koko vaihteli yhden henkilön yrityksestä 350 henkilön yritykseen. 

 

Yrityksen liikevaihto

Valtaosalla (41,3 %) kyselyyn vastanneista yrityksissä oli vuoden 2016 liikevaihto yli miljoona euroa. Näistä yrityksistä yli 10 miljoonan euron liikevaihto oli 11 yrityksellä. Seuraavaksi suurimmalla ryhmällä (22,2 %) liikevaihto oli 100 000 €:n ja 500 000 €:n välillä. Vastaajista 17,5 prosentilla oli vuoden 2016 liikevaihto alle 100 000 euroa ja 19,0 prosentilla 500 000 €:n ja 1 000 000 €:n välillä. Kokonaisuudessaan vastaajien liikevaihto sijoittui 15 000 euron ja 660 miljoonan euron välille. 

 

Yrityksen ikä

Kyselyyn vastanneet yritykset olivat melko nuoria yrityksiä. Enemmistö yrityksistä (24,2 %) on perustettu vuosien 2010 ja 2017 välillä. Toiseksi eniten (22,6 %) yrityksiä on perustettu vuosien 2000 ja 2009 välillä. Vastanneista yrityksistä 19,4 prosenttia on perustettu vuosien 1990 ja 1999 sekä vuosien 1980 ja 1989 välillä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä kolme on perustettu vuosien 1970 ja 1979 välillä. Lisäksi kaksi yritystä on perustettu 1960- ja 1940 -luvuilla. Kyselyyn vastanneista yrityksistä yksi on perustettu vuonna 1958 ja vanhin vuonna 1885. Yksi yritys ei ilmoittanut perustamisvuotta. Kokonaisuudessaan vastaajien perustamisvuodet sijoittuivat vuosien 1885 ja 2017 välille.

 

Yrityksen kotikunta

Satakunnan 17 kunnasta oli vastaajia edustettuna kaikkiaan 12 kunnasta. Valtaosan (34,9 %) yrityksistä kotikunta oli Pori. Rauma oli puolestaan vastanneista yrityksistä 22,2 prosentin kotikunta. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 7,9 prosentin eli viiden yrityksen kotikunta oli Eura tai Merikarvia. Harjavalta oli kolmen yrityksen kotikunta. Kahden yrityksen kotikunta oli Jämijärvi, Kokemäki tai Säkylä. Yksittäisiä vastauksia tuli Eurajoelta, Huittisista, Kankaanpäästä, Nakkilasta ja Ulvilasta. Lisäksi yksi vastaus tuli Turusta ja yksi espoolaiselta yrittäjältä, joka muutti yrityksensä Poriin vuoden 2018 alussa. Yhden vastaajan kotikunta ei ollut tunnistettavissa vastauksesta. 

 

 

Kysely on tuotettu osana Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoittamaa Growing Your Business -verkostohanketta.

 

Kirjoittaja: projektitutkija Jaana Määttälä, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Sivu päivitetty 11.11.2018