Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi


Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi -sivustolla esitellään valikoituihin tilastotietoihin perustuva katsaus satakuntalaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista. Indikaattorikoosteen toivotaan toimivan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja sen edistämiseen liittyvänä keskustelun herättäjänä niin kuntien sisällä kuin koko maakunnan alueella. Indikaattoriin liitetty tekstiosio on aina joko Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämän Satakunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan foorumin tai muun vastaavan asiantuntijaryhmän läpikäymää. 

Tilastoissa ja vertailtavuudessa on huomioitava erot mm. kuntien asukasmäärissä ja toiminnassa. Kokonaisuutta kehitetään siten, että yksittäisten kuntien sijaan vertailu toteutetaan alueellisesti ja/tai samantyyppisten kuntien kesken. Kokemustiedon osuutta lisätään. Satakunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan foorumilla myös ennakoidaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tulevaisuutta. Työstä toivotaan olevan apua tulevaisuuden kuntien toiminnan kehittämisessä.




Indikaattorikatsaukseen on yhteisen tilastopankin kehittämisvaiheen tässä kohtaa koottu 10 lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia kuvaavaa tilastotietoa. Indikaattorit on valittu yhteistyössä Satakunnan kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen johdon kanssa. Tilastoja päivitetään sitä mukaa, kun uutta tietoa on saatavilla ja maakunnassa toimivat eri tahot ja työryhmät sisältöä kehittävät. Viimeisin päivitys on tehty syyskuussa 2017. Tulevaisuudessa katsaukseen voidaan myös lisätä uusia indikaattoreita ja olemassa olevia voidaan korvata toisilla. Tässä katsauksessa esitettyjen indikaattoreiden tiedot on koottu THL:n Sotkanetistä, Tilastokeskuksen tilastoista sekä Satakunnassa toteutun Luuppi-kyselyn (2014) tuloksista. Päällekkäisyyttä jo tehtävän työn, esimerkiksi kuntien sähköisten hyvinvointikertomusten kanssa, vältetään. Tarkoitus on täydentää mutta myös helpottaa jo tehtävää työtä.

Tavoitteena on, että koottava tieto tukee lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia edistävien tahojen toimintaa. Toive on, että kun havaitset tällä sivulla kehitettävää, laitat välittömästi asiasta viestiä sivulta löytyvän lomakkeen kautta.

Katsauksessa käytetyt indikaattorit ovat seuraavat.

Lapsia (0-17 v.) koskevat indikaattorit

  • Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat 0-17-vuotiaat 
  • Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat
  • 5.-, 7.- ja 9.-luokkalaisten mahdollisuus saada ylimääräistä apua ja tukea, jos kokee sitä tarvitsevan

 

Nuoria (15-29 v.) koskevat indikaattorit

  • Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat
  • Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi
  • Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa
  • Nuorisotyöttömät (%) 18-24-vuotiaasta työvoimasta

 

Lapsiperheitä koskevat indikaattorit  

  • Yksinhuoltajaperheet
  • Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat
  • Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet

 

LASTEN HYVINVOINTIA KUVAAVAT INDIKAATTORIT

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden lasten ja nuorten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus.

Satakunnassa lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä lapsia on ollut suurin piirtein yhtä paljon kuin maassamme keskimäärin vuosina 2013-14. Vuonna 2015 tilanne parani sekä maassa keskimäärin että Satakunnassa, mutta Satakunnassa kehitys jäi hieman valtakunnan tasosta. Kuntakohtaisia eroja on. Lavian kunnassa oli vuonna 2013 suhteessa kaikkein vähiten lapsia avohuollollisten toimenpiteiden parissa. Siikaisten kunnan osalta lastensuojelun avohuollollisten palvelujen piirissä lapsia on ollut huomattavasti muita kuntia enemmän. Siikainen tosin kuuluu Merikarvian, Huittisten, Karvian, Pomarkun ja Luvian ohella kuntiin, joissa avohuollollisten palvelujen piirissä olevien lasten määrät ovat laskeneet vuoden 2012 tilanteeseen nähden. Sen sijaan esimerkiksi Harjavallassa avohuollollisten toimenpiteiden parissa olevien lasten määrä on noussut vuoden 2012 tasosta huomattavasti.


Tilaston kehittämistarve: Paremmin näkyväksi se, mitä lukujen takana on.

(Päivitetty 9/2017)

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 - 17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat lapset.

Suhteutettaessa Satakunnan tilannetta koko maan tilanteeseen huomataan, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden lasten osuudet ovat suurin piirtein samaa luokkaa. Tosin vuosina 2013-14 Satakunnassa heitä oli hieman enemmän kuin maassa keskimäärin, mutta vuonna 2015 ero valtakunnan tasoon häipyi. Maakunnan sisällä kuntakohtaiset erot ovat erittäin suuria. Toinen huomioita herättävä asia on, että koko suurimmista kunnista ainoastaan Porissa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on vähentynyt vuosien 2013 ja 2014 välisenä aikana. Monessa kunnassa tilanne on pysynyt samana tai muuttunut vain hieman vuoteen 2015 asti, mutta joissain kunnissa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät ovat kasvaneet - Harjavallassa ja Jämijärvellä jopa reilusti. Vaikka maakunnan keskimääräinen kehitys näytti suotuisalta vuoden 2015 aikana, kehitys synkkeni useissa kunnissa. 


Tilaston kehittämistarve: Suhteuttaminen tehtyihin lastensuojeluilmoituksiin, keskustelu sijoitusten perusteista.   

(Päivitetty 9/2017)


 

Indikaattori kuvaa Satakunnan nuorten koettuja mahdollisuuksia saada koulussaan ylimääräistä apua ja tukea mikäli sellaista tarvitsee. Tilasto on osa Satakunnassa vuodesta 2010 lähtien toteutettua Luuppi-kyselyä, johon vastaavat maakunnan 5., 7. ja 9. luokkalaiset lapset. Kysely uusitaan kahden vuoden välein.   

Satakunnan 5., 7. ja 9. luokkalaisista yli 80 prosenttia koki saavansa joko erittäin hyvin tai melko hyvin ylimääräistä tukea koulussa. 


Tilaston kehittämistarve:

(Päivitetty 9.3.2016)

NUORTEN HYVINVOINTIA KUVAAVAT INDIKAATTORIT

Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osalta Satakunnan tilanne on hieman parempi kuin koko Suomen osalta. Satakunnan kuntia vertailtaessa huomataan, että Honkajoella oli suhteessa muihin kuntiin huomattavasti enemmän nuoria koulutuksen ulkopuolella kuin maakunnan muissa kunnissa vuosina 2013-14. Kehitys on parantunut selvästi vuoteen 2015 mennessä. Karvian ja Lavian osalta tilanne oli vuonna 2013 maakunnan paras. Tilanteet tosin muuttuvat nopeasti, sillä vuosittaiset vaihtelut ovat suuria lähes kaikissa kunnissa. Esimerkiksi Pomarkussa kehitys on kulkenut huonompaan suuntaan ja siellä tilanne oli maakunnan heikoin v. 2015. 


Tilaston kehittämistarve: Etsivää nuoritotyötä tekevien ja pajaohjaajien kokemustieto, muu kokemustieto vahvemmin näkyväksi.

(Päivitetty 9/2017)

Indikaattori ilmaisee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuudet prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.

Satakunnan maakunnassa on sama tilanne kuin maassamme keskimäärin, eli noin 15 prosenttia kaikista peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Kuntakohtaisia eroja kuitenkin löytyy. Harjavallassa, Kokemäellä, Porissa ja Ulvilassa luvut ovat muuta maakuntaa korkeammat -  niissä 20 % tai hieman yli peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Nakkilassa tilanne on kuitenkin parantunut selvästi v. 2013 verrattuna.

Toisen asteen osalta tilanne on monesti vielä peruskoulua huonompi. Lukioissa on vähemmän terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevia nuoria kuin mitä ammattioppilaitoksissa. Erityisesti Nakkilassa, Porissa ja Ulvilassa sijaitsevissa toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa näytää tilastojen perusteella olevan suhteessa enemmän terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevia nuoria. Kankaanpäässä kehitys on ollut hyvin myönteistä v. 2013 verrattuna. 


Tilaston kehittämistarve: 

(Päivitetty 9.3.2016)

 

Indikaattori ilmaisee koulukiusaamisen kohteeksi kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana joutuneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Mikäli kunnassa on noin 100 vastaajaa, muodostaa yksi vastaaja prosenttiyksikön. Muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suuremmissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä.

Indikaattori kuvaa nuorten pahoinvointia. Koko maahan suhteutettuna Satakunnan kunnissa on keskimäärin hieman enemmän koettua koulukiusaamista peruskoulun 8. ja 9. luokilla sekä ammatillisissa oppilaitoksissa. Lukioiden osalta tilanne noudattaa koko maan keskiarvoa.  

Kunnittain tarkasteluna koulukiusaamisen kokemisessa on suuria eroja. Erityisesti peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osalta erot ovat todella suuria. Maakunnan parasta tilannetta kuvaa Eurajoen, Kankaanpään, Luvia ja Porin tilastot, jotka kertovat, että alle 10 prosenttia 8. ja 9. luokkalaisista kokee viikottaista koulukiusaamista. Huittisten osalta vastaava luku on lähes 15 prosenttia ja Köyliössä lähes 18 prosenttia.

Toisen asteen osalta luvut ovat keskimäärin maltillisempia kuin mitä peruskouluissa. Silti esimerkiksi Kokemäen ja Rauman ammatillisissa oppilaitoksissa sekä Euran lukiossa viikottaisia kiusaamiskokemuksia on merkittävästi. Erityisesti Euran lukio eroaa tulosten suhteella Porin ja Rauman lukioista.


Tilaston kehittämistarve: tekstin selkiyttäminen, kokemustieto, laadullisen tiedon välttämättämyys.

(Päivitetty 9.3.2016)

 

Indikaattori ilmaisee 18-24-vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina 18-24-vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on 15-24-vuotias työtön. Työttömänä pidetään työnhakijaa, joka ei ole työsuhteessa eikä työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija. Työttömänä pidetään myös työsuhteessa olevaa, joka on kokonaan lomautettu (03) tai jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on alle 4 tuntia.

Satakunnan maakunnassa nuorten työttömyys on vähän korkeampi kuin maassamme keskimäärin. Ero kaventui 0,4 prosenttiyksikköön aiemmasta yli 2 prosenttiyksiköstä vuosina 2013-14, mutta kasvoi 1,6 prosenttiyksikköön vuoden 2015 aikana. Vuonna 2016 ero kaventui jälleen hieman. Voidaan silti todeta, että työttömyyden kehitystrendi kulkee valtakunnan polkua, mutta hieman korkeammalla tasolla. Maakunnan sisällä erot nuorten työttömyydessä ovat kuitenkin hyvin suuret. Vuonna 2017 pahin nuorten työttömyys Satakunnassa löytyi Nakkilasta (25,7 %), Pomarkusta (25,5 %), Ulvilasta (25,4 %) ja Porista (22 %). Maakunnan kuntien näkökulmasta toista, positiivisempaa ääripäätä, edustaa Säkylä, jossa nuorten työttömyys vuonna 2016 oli vain 8,2 prosenttia. Nuorten työttömyyden osalta huolestuttavaa on se, että monessa kunnassa trendi on nouseva.  


Tilaston kehittämistarve: keskustelu nuorisotyöttömyyden syistä ja tilastoinnista, vuosittaisen vaihtelun esille tuominen.

(Päivitetty 9/2017)

LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIA KUVAAVAT INDIKAATTORIT

Indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia.

Yhden huoltajan lapsiperheiden osalta Satakunta maakuntana ei eroa koko maan tilanteesta. Kunnittaisia eroja maakunnan sisällä on paljon. Erityisesti Harjavallassa on paljon yhden huoltajan lapsiperheitä, vuonna 2016 jopa 28,2 prosenttia lapsiperheistä. Esimerkiksi Jämijärvellä ja Siikaisissa yhden huoltajan lapsiperheitä oli alle 15 prosenttia lapsiperheistä. Koko maakuntaa tarkasteltaessa huomataan, että vuosittaista vaihtelua on vähän, joskin trendi on kasvava. Noin puolessa maakunnan kunnista tilanne heikkeni vuoden 2016 aikana. 

Tilaston kehittämistarve: kokemustieto (mm. perheneuvolan asiakkaat, päiväkodit), keskustelu ilmiön taustalla olevista syistä.

(Päivitetty 9/2017)

 

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja saaneiden (sekä lasten että aikuisten) määrää suhteessa alle 18-vuotiaaseen väestöön. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Kasvatus- ja perheneuvolapalveluiden osalta on mielenkiintoista havaita, kuinka Satakunnassa palvelua saaneiden määrä on lähes romahtanut vuoden 2012 tasosta. Vuonna 2012 Satakunnan maakunnassa kasvatus- ja perheneuvoloiden palveluja käytettiin saman verran kuin maassamme keskimäärin. Vuonna 2013 eroa maan keskiarvoon oli jo yli 20 prosenttia ja sama taso jatkui vuoden 2014 ajan. Vuonna 2015 kehitys kuitenkin heikkeni jonkin verran, mutta silti valtakunnan taso alittui edelleen. 

Maakunnan sisällä kuntakohtaiset erot ovat vieläkin suurempia. Myös kuntakohtaista vuosittaista vaihtelua on paljon.  


Tilaston kehittämistarve: syiden näkyväksi tekeminen.

(Päivitetty 9/2017)

Indikaattori ilmaisee toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä. 

Suhteessa koko maan tasoon Satakunnassa on vähemmän toimeentulotukea saavia lapsiperheitä, eikä osuus ole juuri muuttunut vuosien 2012 ja 2015 välillä. Maakunnan sisällä eroja löytyy runsaasti. Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli vuonna 2013 erityisesti Harjavallassa, Siikaisissa ja Merikarvialla. Harjavallassa ja Pomarkussa määrät olivat vähentyneet jo selvästi vuodesta 2012. Vuonna 2015 Siikaisissa, Pomarkussa ja Harjavallassa saajia oli eniten. Siikainen oli kuitenkin näistä ainoa kunta, jossa osuus oli vuotta 2012 korkeampi. Muissakin kunnissa vuosittaista vaihtelua on, mutta saajien osuus on vähäisempi.

 

Tilaston kehittämistarve: lapsiperheiden tulotaso suhteessa toimeentulotukea saaviin, toimeentulotuen myöntämisen ja tarveharkinnan mahdolliset kuntakohtaiset erot.

(Päivitetty 9.3.2016)

 

 

           

Sivuston ensimmäinen versio on tuotettu yhteistyössä Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo OY:n kanssa.

 

Yhteydenotot Satakunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan foorumin sihteeristön/ koordinaatioryhmän jäsenten kautta tai alla olevalla palautelomakkeella.

 

Kerro ajatuksesi sivuston tai tiedonkeruun kehittämiseksi.
Kerro myös mikäli olet kiinnostunut osallistumaan tämän yhteisen tiedon tuottamiseen/ soveltamiseen.

Mitä tekisit toisin?
Sivu päivitetty 14.09.2017

TULOSSA:

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointikatsaus

Kuntien sähköiset hyvinvointikertomukset:
(linkit tulossa)

Eura
Eurajoki
Harjavalta
Honkajoki
Huittinen
Jämijärvi
Kankaanpää
Karvia
Kokemäki
Luvia
Merikarvia
Nakkila
Pomarkku
Rauma
Siikainen
Säkylä
Ulvila