Idyllinen kuva miehestä ja hevosesta puurtamassa yhdessä pellolla on jo pitkään kuulunut historiakirjojen lehdille. Maatilat ovat viimeisen vuosikymmenen aikana vähentyneet, tilakoot kasvaneet ja koneellistuneet. Samalla maatalous muuttuu hiljalleen entistä yrittäjämäisemmäksi. Maatalouden kannattavuus on kuitenkin ollut jo pitkään ongelmissa. Erilaisia ratkaisuja haetaan jatkuvasti. Yksi tuoreimpia ratkaisuyrityksiä on pääministeri Juha Sipilän vuorineuvos Reijo Karhiselle kesäkuussa 2018 antama tehtävä selvittää tapoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi.
Elintarvikeketjun kehittäminen on keskeinen osa Satakunnan maakunnan älykästä erikoistumista. Satakunnan maakuntaohjelman 2018–2021 toimintalinjan 2 Bio- ja kiertotalous (kehittämisteema 5) kehittämisteemoissa todetaan muun muassa, että kehitetään ruokaketjun kilpailukykyä, digitalisaatiota ja resurssitehokkuutta. Elintarvikeketju kattaa koko ketjun alkutuotannosta kuluttajan lautaselle asti. Jotta kuluttajan on mahdollista saada lautaselleen maakunnassa tuotettuja elintarvikkeita, on toiminnan oltava tehokasta ja kannattavaa aivan alkutuotannosta asti. Toimintojen järkevä automatisoiminen on yksi tapa kehittää toimintaa. Jotta tietäisimme, miten maakuntamme alueella toimivat maatilat vastaavat käynnissä olevaan muutostarpeeseen, kartoitettiin Satakunnan maatilojen automaatioastetta kesä-elokuussa 2018 tehdyllä kyselyllä. Kysely lähetettiin MTK-Satakunnan jäsenistölle. Vastausaika oli 20.6. – 31.18.2018. Kysely lähetettiin 1874 vastuuhenkilölle ja siihen vastasi 78 maatilaa. Vastuuhenkilöitä voi olla tilalla useampi kuin yksi, joten vastuuhenkilöiden määrä ei vastaa suoraan tilamäärää. Kyselyyn toivottiin vastauksia 1 / tila. Kysely on tarkoitettu toistettavaksi säännöllisesti, jotta muutosnopeutta voidaan seurata. Kysely on ensimmäinen Satakunnan alueen maatalousautomaation hyödyntämistä kartoittava tarkastelu. Se on todennäköisesti myös ensimmäinen laatuaan kansallisella tasolla.
Yhteenveto
Nyt toteutettu Satakunnan maatalousautomaatiota kartoittava kysely vahvistaa intuitiivisen työmäärään liittyvän oletuksen siitä, että isommat tilat ovat panostaneet enemmän automaatioon ja robotiikkaan kuin pienemmät tilat. Yleisimmin hyötynä nähtiinkin työn rasittavuuden väheneminen. Tiloilla vaikuttaisi olevan melko hyvä käsitys siitä, mitä omalla tilalla on mahdollista automatisoida. Puolet vastaajista ilmoitti edustavansa keskikokoista tilaa. Puolet näistä keskikokoisista tiloista koki olevansa automaation suhteen samalla tasolla kuin vastaavat kilpailijat. Kuitenkin merkittävä osa, viidennes, keskikokoisista tiloista arveli olevansa jäljessä kilpailijoita. Keskikokoiset tilat olivat yleisesti myös sitä mieltä, ettei automaation nykytaso tilalla ole riittävä ja kolmella neljästä näistä tiloista oli myös kiinnostusta lisätä automaatiota. Usealla näistä tiloista oli olemassa myös suunnitelma automaation lisäämiseksi. Hankintakustannukset olivat kuitenkin merkittävin este automaation lisäämiseksi. Suurimmalla osalla vastaajista päätuotantosuunta oli keskittynyt viljanviljelyyn. Näistä tiloista neljännes koki olevansa vastaavia tiloja jäljessä. Pienemmillä tiloilla automaation aste, kiinnostus ja automaation tarpeellisuuden kokemukset eivät olleet niin yleisiä. Kyselyssä ei kartoitettu sitä, olivatko tilat pää- vai sivuelinkeino.
Tulosten perusteella voidaan todeta tiivistäen, että Satakunnassa maatiloilla on kiinnostusta ja halua edelleen kehittää tilan automaatiota, mutta taloudelliset seikat rajoittavat asioiden toteuttamista, joissakin tilaluokissa koetaan jäätäneen jälkeen automaation osalta suhteessa vastaaviin tiloihin. Kyselyn tuloksia voidaan kuitenkin pitää vähäisen vastaajamäärä takia vain suuntaa antavina.
Kyselyn tulokset
Käytössä oleva teknologia
Kuvio 1. Tiloilla käytössä oleva yleinen automatiikka
Kuten kuvio 1. osoittaa, lähes puolella (47 %) kyselyyn vastanneista tiloista oli käytössään tilakohtainen talousohjelmisto. Talousohjelmiston olemassaolo oli sitä tyypillisempää, mitä isompia tilat olivat: erittäin pieniksi itsensä määritelleistä yrityksistä talousohjelmisto löytyi vain 10 prosentilta, kun pieniltä jo joka kolmannelta (36 %), ja eniten vastaajia käsittäneestä vastaajaluokasta, keskikoisilta tiloilta lähes kahdelta kolmesta (60 %). Vastaajista pääosan (43 %) päätuotantosuunta oli viljanviljely. Näistä tiloista puolella (50 %) oli käytössä tilakohtainen talousohjelmisto. Hyvin yleisesti ohjelmisto oli käytössä myös muuhun kasvinviljelyyn (71 %) ja lypsykarjaan (57 %) suuntautuneilla tiloilla. Näitä tiloja vastaajissa oli kuitenkin vähemmän (9 % kumpaakin). Valtaosa (80 %) niistä tiloista, jotka olivat määritelleet itsensä hyvin pieniksi tiloiksi, ilmoitti, ettei heillä ole käytössään mitään edellä mainituista järjestelmistä.
Kuvio 2. Peltotuotantoa omaavien tilojen peltotuotantoon liittyvä automaatio
Kuvion 2 mukaisesti tyypillisin peltotuotantoon liittyvä automaatio tai järjestelmä oli viljelynsuunnitteluohjelmisto. Sellainen löytyi 56 prosentilta vastaajista. Mitä suurempi tila, sitä enemmän vastaajat kertoivat myös tilalla olevan viljelynsuunnitteluohjelmistoa käytössä. Keskisuurista tiloista se on 71 prosentilla. Kun päätuotantosuuntana tilalla on viljanviljely, oli 59 prosentilla tiloista kyseinen ohjelmisto käytössään. Viljelysuunnitteluohjelmiston lisäksi tyypillisiä kaikkien vastaajien kesken olivat ajo-opastimet (29 %) ja viljakuivaamon automaatio (28 %). Pääasiassa viljanviljelyyn suuntautuneista tiloista 41 prosenttia ilmoitti omaavansa viljakuivaamon automaatiota. Vastausten tulkinnan osalta tulee kuitenkin huomioida, ettei kyselyssä selvitetty onko tilalla omaa viljakuivaamoa, vai ostetaanko kuivaus tilan ulkopuolisilta toimijoilta. Mikäli palvelu ostetaan ulkoa, ei automaatiotakaan luonnollisesti omalla tilalla tarvita.
Vastaajista yhdeksän prosenttia ilmoitti tilalla olevan kasvihuoneen. Tästä yhdeksästä prosentista yli puolet (57 %) ilmoitti, ettei heillä ole käytössään mitään kyselyssä tarjottua automatiikkaa kasvihuoneissaan. Yleisimmin käytössä oli lämpötilansääntelyautomatiikkaa, sillä 43 prosenttia kasvihuonekysymyksiin vastanneista ilmoitti kasvihuoneessa olevan lämpötilan säätöön liittyvää automatiikkaa.
Vastaajista 38 prosenttia ilmoitti tilalla olevan eläinsuojia. Kuten oheisesta kuviosta (kuvio 3) voidaan havaita, puolella näistä tiloista oli käytössä ruokintalaite (53 %) ja ilmanvaihdon ohjaus (50 %). Yleisiä olivat myös lämpökeskusautomaatio (33 %) ja valvontakamerat (30 %).
Kuvio 3. Eläinsuojiin liittyvä automaatio
Niistä vastaajista, jotka olivat ilmoittaneet, että heillä on eläinsuojia, mutta ei mitään tässä kohtaa kysytystä automaatiosta, pääosa (78 %) ilmoitti tilakookseen erittäin pieni tai pieni.
Automaation tai robotiikan nykytilanne ja tulevaisuus
Kuvio 4. Tieto siitä, mitä omalla tilalla on automatisoitavissa.
Lähes kaikilla kyselyyn vastanneilla vaikutti olevan tietoa siitä, mitä omalla tilalla olisi mahdollista automatisoida (kuvio 4). Asiasta epävarmojen osuus oli kuitenkin neljännes (26 %). Väitteen kanssa täysin eri mieltä olevia oli eniten (20 %) erittäin pienten tilojen joukossa. Tilan päätuotantosuunta ei erotellut vastaajia tämän kysymyksen kohdalla.
Kuvio 5. Automaation taso suhteessa vastaaviin tiloihin
Kuten kuvio 5 osoittaa, puolet (49 %) kyselyyn vastanneista tiloista arvio olevansa edellä tai samalla tasolla automaation / robotiikan hyödyntämisessä kuin muut vastaavat tilat. Keskikokoiseksi itsensä mieltäneistä tiloista puolet (50 %) koki olevansa samalla tasolla automaation suhteen kuin vastaavat tilat, jäljessä koki olevansa viidennes (21 %) tiloista, toinen viidennes (19 %) ei osannut arvioida omaa tilanneettaan suhteessa muihin. Pääosa (44 %) kyselyyn vastanneista tiloista oli keskittynyt viljanviljelyyn. Näistä viljatiloista neljännes (24 %) koki oman tilansa olevan jäljessä vastaaviin tiloihin. Toinen neljännes (24 %) ei osannut arvioida omaa automaation hyödyntämistään suhteessa vastaaviin tiloihin. Tilanne saattaa antaa aihetta huoleen, sillä automaation tasolla saattaa olla vaikutusta tilan resurssitehokkuuteen ja sitä kautta kannattavuuteen ja Satakunnan elintarvikeketjun kilpailukykyyn. Automaation / robotiikan hyödyntämisen edelläkävijöitä koki kuitenkin olevansa 12 prosenttia viljatiloista.
Kuvio 6. Automaation nykytason riittävyys
Kuten kuvio 6. osoittaa, kysymys oman tilan automaation nykytason riittävyydestä sai mielipiteet jakautumaan melko tasan kolmeen osaan.
Tilakoko vaikutti siihen miten vastataan, mitä suurempi tila, sitä enemmän väitteen kanssa vastaajat olivat eri mieltä. Erittäin pienistä tiloista puolet (50 %) oli esitetyn väitteen kanssa täysin tai osittain samaa mieltä, puolet (48 %) keskikokoisista tiloista täysin tai osittain eri mieltä. Erittäin pienten tilojen vastauksista pääosa (40 %) oli kuitenkin epävarmoja automaation nykytilan riittävyydestä. Yleinen kuvio (kuvio 6.) heijastelee myös hyvin tilannetta tilojen eri päätuotantosuunnissa. Esimerkiksi viljatiloista täysin tai osittain samaa mieltä esitetyn väitteen kanssa oli 38 prosenttia vastaajista, epävarmoja 29 prosenttia ja osittain tai täysin eri mieltä olevia 32 prosenttia.
Kaikista tiloista yli puolet (54 %) oli kiinnostuneita hyödyntämään automaatiota / robotiikkaa nykyistä enemmän. Myös tässä tapauksessa tilakoon kasvu lisäsi kiinnostusta laajempaan automaation käyttöön, näin vastasi keskikokoisista tiloista 78 prosenttia. Tilakoon kasvaessa kiinnostus realisoitui suunnitelmina automaation / robotiikan käyttöön ottamisesta tai sen lisäämisestä. Keskikokoisista tiloista suunnitelma löytyi 41 prosentilta vastaajista.
Kuvio 7. Automaation tuomat hyödyt tilalla
Automaation tuomia hyötyjä omalla tilalla tunnistettiin paljon, kuvio 7. Tilakoko ei juuri vaikuttanut valittuihin hyötyihin. Kestävän kehityksen edistäminen nähtiin kuitenkin tärkeimpien hyötyjen joukossa sitä useammin, mitä pienemmästä tilasta oli kysymys. Keskikokoisiksi itsensä määritelleistä tiloista 12 prosenttia piti kestävää kehitystä yhtenä tärkeimmistä hyödyistä, kun pienistä tiloista sen valitsi neljännes (27 %). Päätuotantosuunnan mukaan pieniä eroja on kuitenkin havaittavissa enemmän. Siipikarjatiloista yli puolet (57 %) piti parempaa laadunhallintaa automaation tuomana merkittävänä etuna. Tuotannon joustavuuden lisääntyminen nähtiin tärkeänä tekijänä karjatiloilla. Esimerkiksi lypsykarjatiloista lähes kolme neljästä (71 %) ja sikatiloista kaksi kolmesta (67 %) piti tätä tärkeänä. Pienentynyt työvoiman tarve nähtiin tärkeiden tekijöiden joukossa hieman useammin karjataloudessa kuin viljelytiloilla. Esimerkiksi sikatiloista 67 prosenttia ja siipikarjatiloista 57 prosenttia valitsi pienentyneen työvoimatarpeen hyötynä, kun taas viljatiloista 32 prosenttia piti tätä hyötyä yhtenä kolmesta tärkeimmästä.
Kuvio 8. Rajoitteet ja esteet automaation hyödyntämiselle nykyistä enemmän
Hankintakustannuksia pidetään ylivoimaisesti merkittävämpänä rajoitteena automaation käyttöönotolle tai lisäämiselle (kuvio 8). Näin vastasi kolme neljästä vastaajasta (74 %). Erittäin pienet tilat muodostavat poikkeuksen, niistä 70 prosenttia ei kokenut tarvetta automaatiolle, eikä hankintakustannuksia siten nähty niin merkittävänä rajoitteena. Vain 30 prosenttia pienistä tiloista näki hankintakustannukset rajoitteena. Hankintakustannukset muuttuivat kuitenkin merkittävämmäksi tekijäksi tilakoon kasvaessa, keskikokoisista tiloista hankintakustannukset oli maininnut jo 83 prosenttia vastaajista. Samoin tarve automaatiolle koettiin tilakoon kasvaessa suuremmaksi. Keskikokoisista tiloista vain 14 prosenttia valitsi vaihtoehdon ”emme koe tarvetta automaatiolle / robotiikalle”. Vastausvaihtoehdossa jokin muu syy viitattiin useimmiten taloudellisiin syihin, kuten kustannus-hyötysuhteeseen ja maatalouden yleiseen kannattamattomuuteen.
Tietoturvariskeistä ei tiloilla pääosin koettu tiedettävän tarpeeksi. Kaksi kolmesta vastaajasta (64 %) koki, ettei tiedä automaatiojärjestelmiin ja/tai robotiikkaan liittyvistä tietoturvariskeistä riittävästi.
Vastaajatilojen taustakysymykset
Kuvio 9. Vastaajien arvio omasta tilakoosta
Kyselyyn vastaajat arvioivat omaa tilakokoaan suhteessa saman tuotantosuunnan suomalaisiin tiloihin (kuvio 9). Puolet vastaajista (54 %) arvioi tilansa olevan keskikokoa. Tämän takia tulosten käsittelyssä on viitattu usein tähän vastaajaluokkaan.
Kuvio 10. Vastaajien osuus tuotantosuunnittain ja tilakoottain.
Kuten kuviosta 10 voidaan havaita, pääosa vastaajista edusti viljatiloja. Kuten viljatiloilla myös kaikissa muilla tuotantosuunnilla keskikokoiset tilat olivat vastanneet kyselyyn aktiivisimmin. Kuviossa joitakin vastaajaluokkia on yhdistelty luokkaan Jokin muu vastaajamäärän takia. Jokin muu luokassa mainintoja saivat mm. metsätalous, sokerijuurikkaan ja perunan viljely.
Kaikista kyselyyn vastanneista tiloista enemmän kuin kaksi kolmesta tilasta (71 %) oli tehnyt viime vuonna vain alle 1000 euron investoinnin automaatioon ja/tai robotiikkaan. Viidennes vastaajista (18 %) oli investoinut alle 5000 euroa. Tilakoko tai päätuotantosuunta eivät juuri vaikuttaneet investointien kokoon. Investointeina mainittiin mm. kanalan ruokinta-automaatti ja automaattipesät, GPS kasvinsuojeluruisku sekä valvontakameroiden lisääminen. Muutamat vastaajat myös mainitsivat, ettei investointeja ole tehty ollenkaan viime vuonna.
Kuvio 11. Kuluvalle vuodelle suunnitellut investoinnit
Suurin osa (37 %) kyselyyn vastanneista tiloista ilmoitti investoivansa tänä vuonna vähemmän automaatioon ja/tai robotiikkaan kuin viime vuonna (kuvio 11). Tilakoon tai päätuotantosuunnan tarkastelut eivät tuoneet eroja kuluvan vuoden investointien suhteen. Niiden tilojen osalta, jotka kokivat olevansa jo ennestään automaation osalta jäljessä vastaaviin tiloihin verrattuna, tilanne voi antaa aihetta huoleen. Investointikysymysten tulosten tulkinnan osalta on kuitenkin hyvä huomioida, että kysely osuu erittäin kuumaan ja kuivaan kesään 2018. Kyselyä edeltävä kesä, kesä 2017, puolestaan oli huomattavan märkä ja sateinen. Molemmat ovat voineet aiheuttaa poikkeuksellisia taloudellisia haasteita maatalouteen ja sitä kautta investointimahdollisuuksiin. Muutamat vastaajat olivat kuitenkin myös kertoneet, mihin aikovat investoida. Vastauksissa mainittiin esimerkiksi kameravalvonta, kuivuriautomatiikan parantaminen ja ajoavustimet.
Kuvio 12. Kyselyyn vastanneiden tilojen sijantipaikkakunnat
Kuten kuvio 12 osoittaa, vastaajien paikkakunnat hajautuivat lähes kaikkiin Satakunnan kuntiin. Ahkerimmin kyselyyn vastattiin Eurassa (15 %) ja Säkylässä (14 %).
Kysely on tuotettu osana Satakuntaliiton rahoittamaa EAKR-hanketta Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky – Uudet liiketoimintamallit verkostossa (TEUVO).
Kirjoittaja: Kirsi Kari Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.
Sivu päivitetty 25.09.2018