Satakunnan elintarvikeketju

Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014–2017 yhdeksi painopistealueeksi määritellään elintarvikeketju ja siinä erityisesti agrofood. Satakunnan elintarvikeketju koostuu alkutuotannosta, jalostuksesta ja jakelusta. Elintarvikeketjun alkujalostukseen lasketaan mukaan toimialaluokat kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut sekä kalastus ja vesiviljely. Jalostukseen tulee mukaan toimialaluokat elintarvikkeiden valmistus ja juomien valmistus. Jakeluun lasketaan mukaan tukkukauppa, vähittäiskauppa ja ravitsemistoiminta. Tukku- ja vähittäiskaupan osalta kyseisiin luokkiin tulee alaluokkia niiltä osin kuin niissä harjoitetaan jossakin määrin elintarvikkeiden kauppaa. Tekstin alussa on yleisesitys Satakunnan elintarvikeketjusta ja sen kehityksestä vuosien varrella. Kuvailevina muuttujina käytetään elintarvikeketjun toimipaikkojen ja henkilöstön kehitystä.

 

Lähde: Tilastokeskus, Toimialoittainen yritystietopalvelu, kunnittainen toimipaikkatilasto.

 

Satakunnan elintarvikeketjun toimipaikoissa on vähennystä 10 prosenttia 4460 toimipaikasta 3994 toimipaikkaan ajanjaksolla 2007–2015. Erityisesti alkutuotannon ja jakelun toimipaikoissa on vähennystä, ainoana poikkeuksena ovat jalostuksen toimipaikat, joiden määrässä on kasvua 17 prosenttia 100 toimipaikasta 117:sta toimipaikkaan. Alkutuotannon osalta laskua on vastaavana ajanjaksona 12 prosenttia 3357 toimipaikasta 2946 toimipaikkaan ja elintarvikkeiden jakelun osalta laskua on 7 prosenttia 1003 toimipaikasta 931 toimipaikkaan.

 

Lähde: Tilastokeskus, Toimialoittainen yritystietopalvelu, kunnittainen toimipaikkatilasto.

 

Satakunnan elintarvikeketjun toimipaikkojen laskun ohella myös sen henkilöstön kokonaismäärässä on havaittavissa laskua. Kokonaisuudessaan elintarvikeketjun henkilöstö laskee 6 prosenttia 9463 henkilöstä 8851 henkilöön ajanjaksolla 2007–2015. Henkilöstön lasku keskittyy alkutuotantoon, kun taas jalostuksen ja jakelun henkilöstö kasvaa. Alkutuotannossa henkilöstön laskua on 32 prosenttia 3195 henkilöstä 2161 henkilöön. Jalostuksen henkilökunta kasvaa osaltaan 11 prosenttia 2142 henkilöstä ja 2367 henkilöön ja jakelun henkilökunta 5 prosenttia 4126 henkilöstä 4323 henkilöön ajanjaksolla 2007–2015.

 

Agrofood

 

Agrofood koostuu ”sinisestä ja vihreästä taloudesta” eli se sisältää elintarvikeketju alkutuotannon eli perinteisen maatalouden sekä lisäksi merestä saatavat elintarvikkeet (toimialaluokat kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut sekä kalastus ja vesiviljely). Agrofoodia tarkastellaan yrityskannan, yritysten uudistumisasteen, yritysperustannan, tuotannon bruttoarvojen ja jalostusarvojen avulla. Yrityskannan tarkastelusta on hyötyä älykkään erikoistumisen kannalta, koska sillä saa yleiskuvan alan yrityskentästä. Yritysten uudistumisaste (alan aloittavien ja lopettavien yritysten summan prosentuaalinen osuus alan yrityskannasta) tarjoaa mahdollisuuden tarkastella alan kykyä sopeutua ja uudistua markkinahäiriötilanteissa. Kyseinen mittari perustuu luovan tuhon teoriaan. Mitä korkeampi kyseinen alan uudistumisaste on, sitä nopeammin kyseinen ala kykenee sopeutumaan sitä kohtaaviin häiriöihin ja vastaavasti mitä alhaisempi kyseinen uudistumisaste on, sitä hitaammin sopeutuminen tapahtuu. Yritysperustanta (alan aloittavien ja lopettavien yritysten erotuksen prosentuaalinen osuus alan yrityskannasta) taas tarjoaa mahdollisuuden tarkastella alan yrityskannan vuosittaista nettokasvua. Tuotannon bruttoarvojen ja nettoarvojen tarkastelulla saadaan yleiskuva tuotannon tehokkuudesta ja tuottavuudesta alalla, joka on osa alueen älykkään erikoistumisen mittaamista. Tilastokeskus määrittää tuotannon bruttoarvon ja jalostusarvon seuraavasti:

 

Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Tuotantotoimintaan lasketaan mukaan kaikki tuotantoon liittyvät tuotot, myös valmistus omaan käyttöön, ja valmistus, joka toimitetaan yrityksen muille toimipaikoille. Bruttoarvoon eivät sisälly käyttöomaisuuden luovutusvoitot, joita ei pidetä tuotannollisena eränä vaan satunnaisina tuottoina. Lisäksi kauppatavaroiden hankinta vähennetään tuotantotoiminnan tuotoista, jotta tuotantotoimintaan saadaan mukaan vain kauppa-tavaroiden myynnistä syntyvä marginaali.

 

Jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannonte-kijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan tuotanto-toiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Tuottoihin sisältyy myös toimipaikan toimitukset yrityksen toisille toimipaikoille ja kustannuksiin hankinnat yrityksen toisilta toimipaikoilta. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä toimipaikan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia.

  

Satakunnan elintarvikeketjun alkutuotantoa eli agrofoodin yrityskantaa, yritysten uudistumisastetta sekä yritysperustantaa (tilastokeskuksen määritysten muuttumisen vuoksi pidempää aikasarjaa ei kyetä tarkastelemaan kuin vuosia 2013–2015) kuvataan seuraavaksi.

 

Taulukko 1. Satakunnan elintarvikeketjun alkutuotannon yrityskanta

                     vuosina 2013–2015.

Yrityskanta (kpl)

 

2013

2014

2015

Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut

573

576

576

Kalastus ja vesiviljely

32

36

35

Alkutuotanto yhteensä

605

612

611

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

 

Satakunnan elintarvikeketjun alkutuotanto kasvaa kokonaisuudessaan vain hieman (1 prosentin) tarkasteluajanjaksona 2013–2015. Miten tämä kasvu sitten tapahtuu toimialojen sisällä? Pääosa tästä kasvusta tapahtuu kalastuksen ja vesiviljelyn toimialalla, jonka yrityskanta kasvaa 9 prosenttia. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelujen yrityskanta kasvaa samaan aikaan 0,5 prosenttia.

 

Taulukko 2. Satakunnan elintarvikeketjun alkutuotannon yritysten

                      uudistumisaste vuosina 2013–2015.  

Yritysten uudistumisaste (%)

 

2013

2014

2015

Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut

+9,25

+9,55

+7,47

Kalastus ja vesiviljely

+12,5

+27,78

+8,57

Alkutuotanto yhteensä

+9,42

+10,62

+7,53

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

 

Satakunnan elintarvikeketjun alkutuotannon yritysten uudistumisaste heikentyi huolestuttavasti vuoden 2014 lupaavan kehityksen jälkeen, erityisesti tämä kehitys on havaittavissa kalastuksen ja vesiviljelyn toimialalla. 


Taulukko 3. Satakunnan elintarvikeketjun alkutuotannon yritysperus-

                      tanta vuosina 2013–2015.

Yritysperustanta (%)

 

2013

2014

2015

Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut

+1,22

-0,17

+1,56

Kalastus ja vesiviljely

0,00

+11,11

+2,86

Alkutuotanto yhteensä

+1,16

+0,49

+1,64

Lähde: Tilastokeskus, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

 

Alkutuotannon yritysperustannassa on havaittavissa kokonaisuudessaan lievää positiivista kehitystä. Toimialoista paras yritysperustannan vuosi kalastuksen ja vesiviljelyn toimialalla vuosi 2014 ja kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palveluilla vuosi 2015. Millainen on sitten Satakunnan elintarvikeketjun tuotannon bruttoarvot ja jalostusarvot ja pärjäävätkö ne maakunta vertailussa?

 

 

Lähde: Tilastokeskus

 

Elintarvikeketjun alkutuotannon bruttoarvojen ja jalostusarvojen tarkastelua vääristää metsätalouden mukana olo vertailussa, tätä tarkempaa tilastoa ei kuitenkaan ole saavavilla. Tuotannon bruttoarvojen vertailussa Satakunta oli sijalla 15 ja jalostusarvojen vertailussa sijalla 16.

 

Lähteet

  

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tilastokeskus, Toimialoittainen yritystietopalvelu, kunnittainen toimipaikkatilasto

 

Suomen virallinen tilasto (SVT): Aloittaneet ja lopettaneet yritykset [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-0660. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.9.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/aly/index.html

 

Suomen virallinen tilasto (SVT): Alueellinen yritystoimintatilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-6241. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.9.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/alyr/index.html

 

 

Teksti ja kuvat on tuotettu osana Satakuntaliiton rahoittamaa EAKR-hanketta Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky - Uudet liiketoimintamallit verkostossa (TEUVO).

Kirjoittaja: Samuli Aho Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

 

Sivu päivitetty 17.10.2017