Satakunnan väestö, työmarkkinat ja huoltosuhde

Väestö

Satakunnan väestön kehitykseen vaikuttaa syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus sekä kokonaisnettomuutto. Satakunnan väestön kokonaisnettomuutto koostuu Satakuntaan ja sieltä pois päin suuntautuvasta maan sisäisestä ja ulkoisesta nettomuuton summasta. Ulkoisella nettomuutolla tarkoitetaan tässä yhteydessä nettosiirtolaisuutta, joka on maahanmuuton ja maastamuuton erotus. Seuraavaksi luodaan katsaus Satakunnan tilanteeseen.

Lähde: Tilastokeskus

Satakunnan väestön kehitys on ollut laskemaan pain ajanjaksolla 2000–2017. Satakunnan väestön määrä on laskenut 5,2 prosenttia kyseisenä ajanjaksona. Tyypillistä tälle kehitykselle on ollut se, että 0-14 vuotiaiden ja 15–64 -vuotiaiden ryhmät ovat laskeneet 16,5 prosenttia ja 14,9 prosenttia, kun taas 65 vuotiaiden ja sitä vanhempien ryhmä on kasvanut 42,6 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus


Satakunnan väestörakenne on tyypillinen hyvinvointiyhteiskunnalle, jossa väestön ikäluokat ovat 65-69 ikäluokasta lähtien melkein järjestäen pienempiä mitä nuoremmista ikäluokista on kyse. Ikäluokkaa 65-69 vanhemmat ikäluokat taas pienenevät voimakkaasti mitä vabemmasta ikäluokasta on kyse. Tilanne koskee miehiä ja naisia.

Lähde. Tilastokeskus

Satakunnassa kuolleisuus on ollut koko tarkasteluajanjakson 2000-2016 suurempaa kuin syntyvyys.Satakunnassa elävänä syntyneiden määrät ovat olleet laskussa ja toisaalta kuolleisuus kasvussa vuodesta 2006 lähtien. Syntyneiden ja kuolleiden välinen ero kääntyikin kyseisestä vuodesta lähtien kasvuun, joka on jatkunut viimeiseen tarkasteluvuoteen 2016 saakka.

Lähde: Tilastokeskus

Satakuntaan suuntautuva maahanmuutto on ollut koko tarkasteluajanjakson 2000-2016 suurempaa kuin Satakunnasta lähtevä maastamuutto. Satakuntaan suuntautuva maahanmuutto on ollut kasvavaa, kun taas Satakunnasta lähtevän maastamuuton kehitys on ollut tasaista. Näistä syystä johtuen maakunnan nettomaahanmuutto on ollut positiivista ja kasvavaa.

Lähde: Tilastokeskus

Muuttoliike muualta maasta Satakunnasta on ollut pienempää kuin muutto Satakunnasta muualle maahan koko tarkasteluajanjakson 2000-2016, tästä syystä näiden erotus eli maan sisäinen nettomuutto on ollut negatiivista. Vuodesta 2010 lähtien maan sisäisen nettomuuton negatiivisuus on kasvanut.  

Lähde: Tilastokeskus

Satakunnan kokonaisnettomuutto eli maan sisäisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton summa on ollut tarkasteluajanjaksolla 2000-2016 vain vuosina 2009 ja 2010 sekä 2012-2014 poisitiivinen ja syntyneiden ja kuolleisuuden erotus on ollut koko ajanjakson negatiivinen. Näistä syistä johtuen Satakunnan väestö on laskenut koko tarkasteluajan.

Työmarkkinat

Työmarkkinoilla työnantajat etsivät työntekijöitä ja työnhakijat vastaavasti töitä. Työn kysynnän kohdatessa työn tarjonnan työnhakija ja työnantaja solmivat työsuhteen. Työmarkkinoille kuuluu keskeisesti termit työvoima, työllinen, työtön, työvoiman ulkopuolella oleva, työllisyysaste sekä työttömyysaste. Työvoimaksi lasketaan tilastokeskuksen mukaan 15–74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä.

Työllinen taas on tilastokeskuksen mukaan henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut palkansaaja lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Yrittäjä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskentelevä lasketaan työlliseksi riippumatta poissaolon pituudesta tai syystä.

Tilastokeskuksen mukaan työtön on taas henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit.

Työvoiman ulkopuoliseksi määritellään henkilöt, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä tai työttömiä. Työvoiman ulkopuolella olevista voidaan käyttää myös käsitettä työvoimaan kuulumattomat, joita ovat 0-14 -vuotiaat, opiskelijat, koululaiset, eläkeläiset, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet sekä eläkeläiset.

Työllisyysaste koko väestölle on 15–64 -vuotiaiden työllisten prosenttiosuus saman ikäisestä väestöstä ja tietyn ryhmän työllisyysaste on työllisten prosenttiosuus saman ikäisestä väestöstä.
Työttömyysaste koko väestölle taas lasketaan 15–74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Tietyn ryhmän työttömyysaste saadaan työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.

Lähde: Tilastokeskus

Satakunnan työvoiman (15-74 -vuotiaat) määrä laski 12,2 prosenttia ajanjaksolla 2000-2017. Samaan aikaan maakunnan työttömien (15-74 -vuotiaat) määrä laski 30,8 prosenttia ja työllisten (15-64 -vuotiaat) määrä 10,8 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus

Satakunnan työllisyysaste parani ajanjaksolla 2000-2003 tasaisesti, jonka jälkeen työllisyys heikkeni hetkellisesti vuonna 2004. Vuoden 2004 työllisyyden heikkenemisen jälkeen maakunnan työllisyysaste parani vuosittain ollen vuonna 2008 jo lähellä 71 prosenttia.Vuodet 2009 ja 2010 merkitsivät Satakunnalle jälleen työllisyyden heikkenemisen aikaan, jonka jälkeen työllisyysaste vakiintui 67-68 prosentin tietämiin.

Satakunnan työttömyysaste laski työllisyyden paranemisen myötä ajanjaksolla 2000-2008 saavuttaen jo 6  prosentin rajan vuonna 2008. Vuodet 2009 ja 2010 merkitsivät Satakunnalle työllisyyden heikkenemisen myötä myös työttömyyden kasvua. Vuonna 2011 työttömyys laski hetkellisesti, jonka jälkeen se lähti jälleen kasvuun vuosina 2012-2015.

Huoltosuhde


Satakunnan väestörakenne on tyypillinen hyvinvointiyhteiskunnalle, jossa väestön ikäluokat ovat järjestäen pienempiä mitä nuoremmista ikäluokista on kyse. Tämä kehitys on rasite Satakunnan väestölle, koska tällöin väestöllinen huoltosuhde kasvaa. Huoltosuhteella mitataan tilastoidun työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhdetta varsinaiseseen työvoimaan. Huotosuhteita on kahden tyyppisiä, on olemassa väestöllinen huoltosuhde ja taloudellinen huoltosuhde.Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan kuinka paljon alle 15 vuotiaita ja 65 ja sitä vanhempia on suhteessa kutakin 15-64 vuotiasta kohti.Taloudellisessa huoltosuhteella tarkoitetaan taas kuinka paljon on ei-työllisiä ja työvoiman ulkopuolella olevia suhteessa kutakin työllistä kohti.

Lähde: Tilastokeskus

Satakunnan väestöllinen huoltosuhde on tasaisesti kasvanut koko ajanjakson 2000-2016 ollen 0,52 vuonna 2000 ja vuonna 2016 jo 0,68. Satakunnan taloudellinen huoltosuhde on laskenut vuodesta 2000 vuoteen 2007-2008 saakka, jonka jälkeen se on vuosia 2010 ja 2011 lukuunottamatta nousuut edellisvuodesta ollen 1,61 vuonna 2016 .

Lähteet:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Syntyneet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-2391. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.9.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/synt/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolleet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-2529. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.9.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kuol/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Muuttoliike [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6766. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.9.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/muutl/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.9.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.9.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html

Teksti ja kuvat on tuotettu osana Satakuntaliiton rahoittamaa EAKR-hanketta Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky - Uudet liiketoimintamallit verkostossa (TEUVO).
Kirjoittaja: Samuli Aho Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

 

Sivu päivitetty 14.09.2018