Satakunnan yritystoiminnan kuvausta älykkään erikoistumisen kannalta

Älykkään erikoistumisen prosessin keskeisessä roolissa on yrittäjämäinen etsiminen, jossa alueen ruohonjuuritason toimijat pyrkivät itse aktiivisesti tunnistamaan ja edistämään alueen keskeisiä vahvuuksia. Tärkeänä toimija on yrityssektori, mutta myös muut alueen toimijat voivat olla mukana yrittäjämäisen etsimisen prosessissa. Yrittäjämäistä etsimistä voidaan kuvata ja sen kehitystä seurata muun muassa yrittäjyysaktiivisuuteen ja yritysdynamiikkaan liittyvillä tunnusluvuilla. Alueiden välisiä eroja yritysaktiivisuudessa ja yritysdynamiikassa voidaan tarkastella yksittäisen muuttujan tai useiden muuttujien perusteella sekä vuosittain tai useamman vuoden ajanjakson aikana. Tunnuslukuja voidaan analysoida myös aluetasolla tai toimialakohtaisesti.

Yritysdynamiikka kytkeytyy vahvasti muuhun alue- ja paikallistalouden kehitykseen. Yritysdynamiikan perusteella voidaan tehdä myös tulkintoja alueen potentiaalista mahdollisuuksista. Yritysdynamiikka voidaan pilkkoa useaan eri näkökulmaan, tässä niistä muutamia: alueen aloittavien ja lopettavien yritysten määrään, toimivien yritysten määrään (yrityskanta), yrityskannan ja sen toimialakohtaiseen muutokseen, yritysperustantaan sekä yrityskannan uusiutumiseen (luova tuho).

Uudet yritykset ovat keskeisiä talouden uusiutumiskyvyn kannalta innovaatioiden ja tuottavuuden näkökulmasta. Usein korkealla yritysten uusiutumisasteella, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten summan prosenttiosuudella yrityskannasta, on positiivinen vaikutus tuottavuuteen. Vaikka tällä kehityksellä on negatiivisiakin vaikutuksia joihinkin yrityksiin ja kotitalouksiin, sillä on kuitenkin alueen elinkeinoelämän uudistumisen ja innovatiivisuuden näkökulmasta positiivista vaikutusta. Tämä johtuu siitä, että suuri osa aloittavista ja lopettavista yrityksistä on pieniä, eikä niiden mukana mene siten työttömäksi suurta määrää työvoimasta kerralla. Toisaalta perustettavat pienet yritykset tuovat kansantalouden kannalta vähäisellä riskillä uusia liikeideoita, toimintamalleja sekä kehittämis- ja kasvumahdollisuuksia olemassa olevaan yrityskantaan ja samalla ne mahdollistavat yritystoiminnan tehostamisen. Mitä nopeammin tämä prosessi toimii (mitä korkeampi on yritysten uudistumisaste), sitä nopeammin ja paremmin olemassa oleva yrityskanta uudistuu ja sopeutuu toimintaympäristönsä muutoksiin. Vastaavasti, mitä alhaisempi yritysten uudistumisaste on, sitä hitaammin yrityskanta sopeutuu niihin. Älykkään erikoistumisen mittareista yritysperustanta on muunnos yritysten uudistumisasteen kaavasta ja se kertoo paljonko yrityksiä jää nettomuutoksena jää jäljelle tiettynä ajanjaksona (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten erotuksen prosenttiosuus yrityskannasta). Mitä korkeampi yritysperustannan arvo on, sitä nopeammin yrityskanta kasvaa. Vastaavasti, mitä alhaisempia arvoja se saa, sitä negatiivisempi on yrityskannan kehitys.

Yrityskannan uudistumisasteen ja yritysperustannan kaavojen osakomponenttien (aloittaneet ja lopettaneet yritykset, yrityskanta ja sen muutos) seuraaminen auttaa ymmärtämään tapahtuneiden muutosten syitä. Yritysaktiivisuutta voidaan mitata yrittäjien ja työllisten välisellä prosentuaalisella suhteella. Mitä korkeampi kyseinen suhde on, sitä suurempi osa työväestöstä todennäköisesti osallistuu yritystoimintaan ja sen kehittämiseen. Vastaavasti, mitä alhaisemman arvon se saa, sitä vähäisempi osa työvoimasta osallistuu todennäköisesti sen aktiiviseen kehittämiseen. Yrittäjien osuus työllisten määrästä on vuonna 2014 Satakunnassa 12 %, kun se koko maassa on 11 %.

Taulukko 1. Satakunnan seutukuntien, ja Satakunnan tilanne yrityskannan ja sen vuosimuutoksen osalta vuosina 2013–2015.

 

Yrityskanta

(kpl)

 

 

Yrityskannan vuosimuutos (%)

 

 

2013

2014

2015

2014

2015

Pohjois-Satakunnan seutukunta

1800

1799

1770

-0,06 %

-1,61 %

Porin seutukunta

9139

9179

9137

+0,44 %

-0,46 %

Rauman seutukunta

4248

4277

4229

+0,68 %

-1,12 %

Satakunta

 

15187

15255

15136

+0,45 %

-0,78 %

 Lähde: Tilastokeskus. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Vuotta 2013 aikaisempi aineisto ei ole vertailukelpoinen myöhemmän aineiston kanssa Tilastokeskuksen määrittelyjen muutoksesta johtuen, eikä sitä sen vuoksi voida käyttää taulukossa. Yllä olevasta taulukosta käy ilmi, että Satakunnan yrityskannassa on tapahtunut vain vähäisiä lukumääräisiä muutoksia ajanjaksolla 2013–2015. Satakunnan seutukuntien osalta selvästi suurin yrityskanta on Porin seutukunnalla. Seuraavana tulee Rauma ja lopuksi Pohjois-Satakunnan seutukunta. Kaikissa Satakunnan seutukunnista yrityskanta laskee vuonna 2015 ja heikoiten se kehittyy Pohjois-Satakunnassa ja vähiten Porin seutukunnassa.

 

Lähde: Tilastokeskus.

Yllä olevassa kuvassa on esitettynä toimialoittain yritysten määrät sekä niiden prosenttiosuudet Satakunnan koko yrityskannasta. Satakunnan yrityskannan tärkeimmät toimialat yritysten määrillä mitattuna ovat liike-elämän palvelut, tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen. Pienimpiä toimialoja ovat kemikaalien sekä kumituotteiden valmistus, elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus sekä kulkuneuvojen valmistus.

 

Lähde: Tilastokeskus.

Vuoden 2015 Satakunnan yrityskanta jakautuu seutukunnittain seuraavasti: Porin seutukunta omaa lähes kaikilla tarkasteltavilla toimialoilla suurimman osan yrityskannasta. Vain muun kulkuneuvojen valmistuksen (telakat) toimialalla Porin ja Rauman seutukunnissa on yhtä paljon yrityksiä. Porin seutukuntaan sijoittuu suhteellisesti eniten Satakunnan metallien jalostuksen toimialan yrityksiä (yli 90 prosenttia). Pohjois-Satakunnan seutukunnassa on eniten muihin toimialoihin kuuluvia kaivostoiminnan ja louhinnan yrityksiä. Porin seutukunnan, Pohjois-Satakunnan seutukunnan ja Rauman seutukunnan tärkeimmät toimialat ovat yritysmäärillä mitaten liike-elämän palvelut, tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen. Pohjois-Satakunnassa on tosin enemmän tukku- ja vähittäiskaupan yrityksiä kuin liike-elämän yrityksiä.

 

Lähde: Tilastokeskus.

Seuraavaksi tarkastellaan Satakunnan ja koko maan yrityskantoja toisiinsa vertaamalla eri toimialojen yritysten määrien suhteellisia osuuksia yrityskannoista. Tarkastelussa ilmenee, että Satakunnassa on suhteellisesti enemmän rakentamisen, metallituotteiden, tukku- ja vähittäiskaupan, metsäteollisuuden, koneiden ja laitteiden valmistuksen, elintarviketeollisuuden, kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen, metallien jalostuksen ja muiden kulkuneuvojen valmistuksen yrityksiä kuin koko Suomessa. Satakunta jää jälkeen vain liike-elämän palvelujen (TOL JLMN), yksityisten terveys- ja sosiaalipalvelujen, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen yritysten suhteellisten osuuksien osalta.

Taulukko 2. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Satakunnassa ja sen eri seutukunnissa ajanjaksolla

2013–2015.

 

Aloittaneet yritykset

(kpl)

 

 

Lopettaneet yritykset

(kpl)

 

 

 

 

2013

2014

2015

2013

2014

2015

 

Pohjois-Satakunnan seutukunta

129

105

85

96

105

94

 

Porin seutukunta

601

595

583

577

628

550

 

Rauman seutukunta

261

275

265

244

307

256

 

Satakunta

991

975

933

917

1040

900

 
 

Lähde: Tilastokeskus.

Vuotta 2013 aikaisempi aineisto ei ole vertailukelpoinen myöhemmän aineiston kanssa Tilastokeskuksen määrittelyjen muutoksesta johtuen eikä sitä sen vuoksi voida käyttää taulukossa. Yllä olevasta taulukosta käy ilmi, että Satakunnassa, Pohjois-Satakunnan ja Porin seutukunnilla on havaittavissa aloittaneiden yritysten osalta laskevaa kehitystrendiä. Yhtenä syynä tähän voi olla se, että kyseisenä ajanjaksona bkt kasvu oli nollan tietämillä ja jopa negatiivinen. Yrityksiä lopettaa Satakunnan seutukunnissa sekä Satakunnassa eniten vuonna 2014.

 

Lähde: Tilastokeskus.

Satakunnassa aloitti toimintansa 933 yritystä ja lopetti toimintansa 900 yritystä vuonna 2015. Aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä pääosa sijoittui liike-elämän palvelulujen, rakentamisen sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialoille.

Taulukko 3. Satakunnan ja sen eri seutukuntien yritysperustanta ja yritysten uudistumisaste ajanjaksolla 2013–2015.

 

Yrityspe-

rustanta

(%)

 

Yritysten uudistu-

misaste (%)

 

 

 

2013

2014

2015

2013

2014

2015

Pohjois-Satakunnan seutukunta

+1,83 %

0,00 %

-0,51 %

+12,50 %

+11,67 %

+10,11 %

Porin seutukunta

+0,26 %

-0,36 %

+0,36 %

+12,89 %

+13,32 %

+12,40 %

Rauman seutukunta

+0,40 %

-0,75 %

+0,21 %

+11,89 %

+13,61 %

+12,32 %

Satakunta

+0,49 %

-0,43 %

+0,22 %

+12,56 %

+13,21 %

+12,11 %

Suomessa keskimäärin

+0,84

-0,29

+0,71

              +15,27 %

+15,55

+14,37

Lähde: Tilastokeskus. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Satakunnan yritysten perustanta ja uudistumisaste ovat Suomen keskimääräistä tasoa alhaisempia, tällöin siis yrityskanta ei kasva yhtä nopeasti kuin maakunnissa keskimäärin eikä se myöskään sopeudu uusiin muutoksiin yhtä tehokkaasti luovan tuhon teorian perusteella. Satakunnan seutukunnista huolestuttavin kehitys teorian mukaan on havaittavissa Pohjois-Satakunnan osalta yritysperustannan ja uudistumisasteen negatiivisen kehitystrendin osalta.

Teksti ja kuvat on tuotettu osana Satakuntaliiton rahoittamaa EAKR-hanketta Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky - Uudet liiketoimintamallit verkostossa (TEUVO).

Kirjoittaja: Samuli Aho Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

Sivu päivitetty 17.10.2017