Tällä sivulla tarkastellaan Satakunnan ja sen seutukuntien työllisyyden, työttömyyden ja työvoimaan osallistumisen kehitystä ja verrataan niitä maan keskiarvon kehitykseen.

 		 

TYÖLLISYYS KASVANUT HITAASTI - SEUTUKUNTAKOHTAISET EROT SUURIA

Satakunnan työllisyys on työllisten määrällä mitattuna kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien hitaammin kuin maassa keskimäärin. Satakunnassa vuosien 1995-2011 kasvu on jäänyt noin 7 %:iin, kun koko maassa on kasvua kertynyt suunnilleen 22 %. Ero selittyy suurelta osin Satakunnan 1990-luvun loppupuolen selvästi alemmalla kasvutahdilla. 2000-luvulle tultaessa työllisyyden kasvu on hidastunut sekä Satakunnassa että koko maassa. 2000-luvun puolivälin jälkeinen nousukausi on vaikuttanut myönteisesti työllisten määrän kehitykseen, jolloin Satakunnankin työllisten määrä alkoi selvästi kohota. Kasvu tyrehtyi Porin seutukuntaa lukuun ottamatta vuonna 2008 talouskasvun taituttua. Vuonna 2010 työllisten määrä on alkanut uudelleen kohota talouden nousukauden myötä. Vuonna 2011 kasvu tyrehtyi Rauman ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Satakunnassa työllisten määrän kasvua on osaltaan hidastanut myös negatiivinen muuttoliike.

Työllisyyden kasvu on ollut eritahtista Satakunnan kolmessa seutukunnassa. Nopeimmin työllisyys on kohentunut Porin seutukunnassa, jossa kasvu on tosin ollut pitkään pysähdyksissä 2000-luvun alkupuoliskolla. Vuosina 2006-2007 työllisyys parani selvästi, ja kasvu on jatkunut myös vuoden 2008 aikana. Vuonna 2009 työllisten määrä kuitenkin tippui selvästi taantuman myötä. Kasvua kertyi kuitenkin heti seuraavana kahtena vuonna, joskin laskusuhdannetta edeltävälle tasolle on vielä matkaa, kuten muillakin tarkasteltavilla alueilla. Pohjois-Satakunnan seutukunnassa työllisyys on pysynyt lähes ennallaan vuosina 1995-2008. Vuonna 2009 työlllisten määrä putosi selvästi kääntyäkseen uudelleen nousuun vuonna 2010. Vuonna 2011 kasvu lopahti jälleen.

Rauman seutukunnan työllisyys on pysynyt 1990-luvun lopulta samoissa lukemissa vuoteen 2004 saakka, jonka jälkeen kehitys on ollut hyvin suotuisaa vuoteen 2007 asti mm. Olkiluodon rakennustyömaan sekä viennin nousun ansiosta. Vuonna 2008 työllisten määrä alkoi uudelleen laskea mm. vientiteollisuuden vaikeuksien myötä. Lasku syveni vuonna 2009, mutta jo seuraava vuonna pudotus taittui. Taantumasta toipuminen on kuitenkin jäänyt alueella heikoksi.

Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, *=ennakkotieto

  

TYÖLLISYYSASTE KOHENTUNUT SATAKUNNASSA MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

Satakunnan ja koko maan työllisyysaste (työllisten osuus 15-64-vuotiaista) on noussut selvästi vuosina 1995-2012. Vuonna 2008 työllisyysaste on ollut korkeimmillaan. Tämän jälkeen työllisyysaste on heikentynyt jonkin verran taantuman myötä sekä Satakunnassa että koko maassa. Satakunnassa pudotus oli hieman maan keskiarvoa jyrkempää. Vuonna 2011 työllisyysaste alkoi kohentua taantuman jäljiltä molemmilla alueilla. Vuonna 2012 elpyminen pysähtyi Satakunnassa.

Työllisyysaste on kuitenkin kokonaisuudessaan kasvanut Satakunnassa maan keskiarvoa ripeämmin vuosina 1995-2012, sillä vielä vuonna 1995 työllisyysaste jäi selvästi alle valtakunnallisen keskitason. Työllisyysaste kohosi vuoden 2008 kuluessa Satakunnassa yli maan keskiarvon ensimmäistä kertaa tarkasteluajanjakson aikana. Vuosina 2009-2010 taantuman myötä työllisyysaste heikkeni edellisvuodesta molemmilla alueilla, ja Satakunta jäi uudestaan hieman alle maan keskiarvon johtuen suuremmasta työllisyysasteen pudotuksesta. Vuonna 2011 ero kutistui jälleen selvästi kasvaakseen uudelleen vuonna 2012.

Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tekemään työvoimatutkimukseen. Luvut ovat vuosikeskiarvoja.

 
Erot työllisyyden kasvuvauhdissa ovat heijastuneet työllisyysasteen kasvuun seutukunnissa. Kaikissa seutukunnissa työllisyysaste on kuitenkin selvästi noussut vuosina 1995-2007, ja kasvuvauhti on ollut hieman yli maan keskimääräisen pl. Pohjois-Satakunta. Vuoden 2008 aikana työllisyysaste koheni tarkasteltavista alueista enää vain Porin seutukunnassa, mikä nosti myös koko Satakunnan asteen edellisvuotta korkeammaksi. Koko maassa työllisyysaste alkoi heiketä taantuman myötä. Vuonna 2009 työllisyysaste putosi selvästi talouden laskusuhdanteen pohjalukemien myötä. Vuonna 2010 työllisyysaste koheni selvästi. Vuonna 2011 työllisyysaste jatkoi kohenemistaan rivakalla tahdilla. Valtakunnallisesti sekä Satakunnassa ja Porin seudulla työllisyysaste on jo lähellä muutaman vuoden takaista huipputasoa ennen taantumaa.

Rauman seutukunnassa työllisyysaste on ollut jatkuvasti korkeampi kuin muualla Satakunnassa. Rauman seudun työllisyysaste onkin ollut koko tarkasteluajan lähellä maan keskimääräistä työllisyysastetta, vuodesta 2005 alkaen jonkin verran ylikin. Muiden seutukuntien työllisyysaste on ollut muutaman prosenttiyksikön verran alle maan keskiarvon. Vuonna 2010 Pohjois-Satakunnan työllisyysaste kipusi Porin seutukunnan kanssa lähes samalle tasolle, mutta jäi vuonna 2011 uudelleen alemmas.

Em. työllisyysasteet on laskettu kunkin vuoden viimeisen päivän lopullisten työllisten ja henkilöiden (18-64 v.) määrien perusteella, eivätkä ne siten ole vertailukelpoisia edellisen kuvion Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen perustuvien tietojen kanssa. Työllisyysaste on hieman alempi kuin mitä se olisi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan. Katso Tilastokeskuksen ja TEM:n määritelmät työttömyydestä ja työllisistä.

Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, luvut on laskettu kunkin vuoden lopullisten työvoima- ja väestötietojen (18-64 v.) perusteella.

  

TYÖTTÖMYYS LASKENUT VOIMAKKAASTI - SATAKUNNAN TYÖTTÖMYYS PUDONNUT MAAN KESKITASOA NOPEAMMIN

Satakunnan ja koko maan työttömyysaste (työttömien osuus 15-74-vuotiaasta työvoimasta) on laskenut huomattavasti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Satakunnassa työttömyyden lasku on ollut myös koko maan keskiarvoa hieman ripeämpää, kun verrataan vuosia 1995 ja 2012. Satakunnan työttömyysaste on kuitenkin pitkään ollut koko maan työttömyysastetta korkeammalla. Vuosina 1995-1999 negatiivinen ero muun Suomen työttömyystilanteeseen kasvoi keskimäärin hieman, tosin vuosittaiset erot olivat melko suuria.

2000-luvulla ero on vähitellen pienentynyt ja vuonna 2006 Satakunnan työttömyysaste alitti koko maan tason talouden nousukauden myötä. Myönteinen kehitys jatkui edelleen vuosina 2007 ja 2008. Vuonna 2009 taantuma taittoi myönteisen kehityksen ja työttömyysaste kohosi molemmilla alueilla, mutta pysytteli Satakunnassa edelleen alle valtakunnallisen tason. Kuitenkin vuoden 2010 aikana Satakunnan työttömyys kasvoi yhä, ja työttömyysaste nousi muutaman vuoden tauon jälkeen maan keskiarvoa korkeammaksi. Vuonna 2011 Satakunnan työttömyysaste putosi voimakkaasti lähinnä vuoden viimeisen puoliskon hyvin suotuisan kehityksen ansiosta. Työttömyys alitti selvästi valtakunnan tason. Vuonna 2011 Satakunnan työttömyysaste kasvoi lähinnä loppuvuoden heikosta kehityksestä johtuen. Työttömyysaste kohosi valtakunnan tasolle. Koko maassa työttömyys hellitti yhä otettaan.

Työttömyysaste perustuu Tilastokeskuksen virallisiin lukuihin, joten ne eivät ole vertailukelpoisia työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työttömyyslukujen kanssa. TEM:n lukuja löytyy kuntataulukoista.

Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, tiedot ovat virallisia Tilastokeskuksen lukuja. Luvut ovat vuosikeskiarvoja.

  

Verrattaessa vuoden 2008 toukokuun työttömyysastetta, jolloin työttömyys (TEM:n mukaan, eri määritelmä kuin Tilastokeskuksella yllä olevassa kuviossa) oli ennen taantumaa alimmillaan sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, vuoden 2012 joulukuun asteeseen havaitaan, että työttömyysaste on kasvanut Satakunnassa suurin piirtein samaa vauhtia kuin maassa keskimäärin. Mikäli vuoden 2012 lopulla työttömyys ei olisi nopeasti noussut, olisi Satakunnan kehitys suotuisampaa. Otettaessa vertailuajankohdaksi vuoden 2008 tammikuu havaitaan, että työttömyys on noussut Satakunnassa selvästi maltillisemmin. Satakunnan työttömyysaste oli vielä vuoden 2008 alussa selvästi valtakunnallista tasoa korkeampi, mutta taantuma on pahentanut maakunnan työttömyyttä maan keskiarvoa lievemmin vuoden 2012 puoliväliin saakka.

Molemmilla alueilla työttömyyden huippu taantumassa koettiin vuodenvaihteen 2009/2010 tienoilla. Tämän jälkeen työttömyys on vähitellen hellittänyt viime vuoden kevääseen saakka. Satakunnassa työttömyysaste on kuitenkin kohonnut vuoden 2012 joulukuussa korkeammaksi kuin vuoden 2009 joulukuussa, kun taas valtakunnallisesti se on yhä vähän matalampi.

Huom! Koko maan tiedot ovat epävirallisia. Virallinen työttömyysaste on ylemmässä kuviossa.

  
Vuonna 2011 Satakunnan seutukunnista työttömyys oli korkeinta Porin seutukunnassa ja vähäisintä Rauman seutukunnassa. Pohjois-Satakunnan työttömyys on ollut Porin seutua hieman vähäisempää vuosina 1995-2007 ja uudelleen vuosina 2011-2012. Rauman seutukunnassa työttömyystilanne on ollut selvästi maakunnan suotuisin vuosituhannen alusta alkaen. 1990-luvun puolivälistä lähtien kaikkien kolmen seutukunnan työttömyysasteet ovat selvästi laskeneet. Seutukuntien työttömyyden väheneminen hidastui tilapäisesti heti vuosituhannen vaihteen jälkeen talouden laskusuhdanteessa. Vuonna 2009 taloustaantuma käänsi työttömyyden uudelleen selvään nousuun kaikissa Satakunnan seutukunnissa. Työttömyysaste kohosi lähelle vuoden 2006 tasoa. Vuonna 2010 työttömyys paheni enää hieman vain Porin seutukunnassa. Vuonna 2011 työttömyys laski selvästi Pohjois-Satakunnassa, mutta myös Porin ja Rauman seuduilla työttömyys hellitti. vuonna 2012 työttömyys aleni enää Pohjois-Satakunnassa.

Huom! seutukuntien luvut ovat työministeriön ilmoittamia, eivätkä ole vertailukelpoisia Tilastokeskuksen ilmoittamien työttömyysasteiden kanssa, eivätkä siis kuvion "Työttömyysasteen kehitys Satakunnassa ja koko maassa 1995-2012" kanssa.


Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, luvut ovat työministeriön ilmoittamia

  

TYÖVOIMAAN OSALLISTUMINEN KOKO MAAN TASOA

Osallistumisasteella tarkoitetaan työvoiman osuutta 18-64 vuotta täyttäneestä väestöstä. Satakuntalaisten työvoimaan osallistuminen on ollut keskimäärin hieman vähäisempää kuin koko maassa vuosina 1995-2011. Ero on kuitenkin kutistunut 2000-luvulla. Vuodesta 2002 lähtien Satakunnan osallistumisaste on ollut jo yleisesti hyvin lähellä valtakunnallista tasoa.


Tarkemmat tiedot kuviota klikkaamalla, *=ennakkotieto

  
Kaikkien Satakunnan seutukuntien työvoimaan osallistuminen on ollut keskimäärin kasvussa vuosina 1995-2012. Kasvu on ollut Satakunnassa maan keskiarvon luokkaa. Rauman seudulla kasvu on ollut selvästi maan keskiarvoa ripeämpää, Porin seutukunnassa suunnilleen samaa luokkaa, mutta Pohjois-Satakunnassa selvästi alempi.

Taantuma on pudottanut osallistumisastetta kaikilla tarkasteltavilla alueilla vuonna 2009. Vuonna 2010 osallistumisaste koheni jälleen, ja Satakunnassa kasvu ylitti maan keskimääräisen. Vuoden 2011 aikana osallistuminen työvoimaan on kivunnut taantumaa edeltäneelle tasolleen tai yli pl. Pohjois-Satakunta.

Seutukuntien välillä on edelleen eroja osallistumisasteessa. Osallistuminen on ollut jatkuvasti suurinta Rauman seutukunnassa ja vähäisintä Porin ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Pohjois-Satakunnassa osallistuminen voimistui selvästi vuosina 2001-2004. Tämän jälkeen osallistumisaste on hieman laskenut, mutta vuonna 2007 osallistuminen kohosi taas uudelleen hieman laskeakseen jälleen taantumassa. Tämän jälkeen osallistuminen on heikentynyt. Rauman seudun osallistumisaste on ollut 2000-luvun alusta lähtien koko maata hieman korkeampi. Rauman seudun korkea osallistumisaste on nostanut Satakunnan osallistumisasteen lähelle valtakunnan tasoa vuoden 2002 jälkeen. Porin seudun ja erityisesti Pohjois-Satakunnan osallistumisasteet jäävät edelleen vähän maan keskiarvon alle. Erot seutukuntien osallistumisasteissa selittyvät suurelta osin eläkkeellä olevien osuudella työikäisistä.
 		 

Lisätietoja:

Projektitutkija Saku Vähäsantanen
puh. 050 520 0780
saku.vahasantanen(at)utu.fi
    
   


 
Viimeksi päivitetty 24.1.2013