Talouskasvu
|
Tällä sivulla verrataan Satakunnan ja sen seutukuntien arvonlisäyksen kehitystä koko maan keskiarvoon. |
SATAKUNNAN TALOUSKASVU HIDASTA MAAN KESKIARVOON VERRATTUNA - 2005-2008 SEKÄ 2010 SELVÄÄ PARANNUSTASatakunnan arvonlisäys (käyvin hinnoin) on kasvanut vuosina 2000-2010 yhteensä 28 %. Tämä tekee siten keskimäärin n. 2,8 % vuodessa. Samaan aikaan koko Suomessa vuotuinen talouskasvu on ollut nimellisellä arvonlisäyksellä mitattuna keskimäärin 3,5 % vuodessa. Yhteensä kasvua on siten kertynyt 35 % vuosien 2000 ja 2010 välillä. Nousu olisi ollut selvästi nopeampaa, ellei arvonlisäys olisi supistunut huomattavasti laskusuhdanteessa vuonna 2009.Satakunnan osuus maan arvonlisäyksestä on pudonnut vuoden 2000 4,0 %:sta vuoden 2010 3,8 %:iin. Toisaalta esimerkiksi metallien jalostuksessa, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa ja telakoilla yhteensä Satakunnan osuus maan arvonlisäyksestä on jopa 9 %:n luokkaa. Myös mm. elintarvike-, metsä- ja kemianteollisuudessa sekä energiahuollossa Satakunnan osuus maan arvonlisäyksestä on selvästi toimialojen keskiarvoa korkeampi. Satakunnan talous kasvoi vuoteen 2002 asti, mutta tämän jälkeen kasvu on hidastunut. Satakunnan arvonlisäys laski vuonna 2003 Porin ja Rauman seutujen arvonlisäyksen laskun vuoksi, mutta vuonna 2004 kasvua tuli aavistuksen verran. Vuonna 2005 Pohjois-Satakuntaa lukuun ottamatta arvonlisäys kasvoi selvästi Satakunnassa nousukauden myötä. Vuosina 2006 ja 2007 arvonlisäys kasvoi nopeasti Porin seutukunnassa sekä Pohjois-Satakunnassa. Rauman seutu pääsi kasvuun kiinni vuonna 2007. Talous kasvoi vielä v. 2008 hieman sekä Rauman seudulla että Pohjois-Satakunnassa. Porin seudulla mm. metallin hintojen putoamisen myötä arvonlisäys supistui selvästi, mikä käänsi koko maakunnan talouden laskuun. Vuonna 2009 taantumassa arvonlisäys supistui selvästi Porin seutukunnassa sekä Pohjois-Satakunnassa. Osa laskusta selittyy metallien hintojen pudotuksella etenkin Porin seudulla. Rauman seutukunnassa arvonlisäys pysyi ennallaan. Koko maassa kirjattiin vuonna 2009 laskua suunnilleen saman verran kuin Satakunnassa, noin 8 %. Satakunnassa lasku syntyi lähes kokonaan Porin seutukunnassa, joskin metallien hintojen lasku selittää osan vähennyksestä metallien jalostuksen kautta. Maassa keskimäärin esim. koneiden ja laitteiden valmistuksen sekä elektroniikkateollisuuden tuotanto myös supistui voimakkaasti. Satakunnassa koneiden ja laitteiden valmistus pärjäsi hyvin taantumassa, mikä näkyy myös siinä, että Rauman seudulla arvonlisäys ei juuri pienentynyt vuoden 2009 aikana. Vuonna 2010 talous elpyi voimakkaasti kaikilla tarkasteltavilla alueilla pl. Pohjois-Satakunta, jossa kasvua syntyi hyvin niukasti. Vuonna 2010 arvonlisäys nousi maassa keskimäärin 3,8 %, kun taas Rauman (5,2 %) ja etenkin Porin seudulla (6,1 %) talous kasvoi selvästi maan keskiarvoa nopeammin. Satakunnassa talous kasvoi yhteensä 5,3 %. Talous on kaiken kaikkiaan kasvanut eritahtisesti Satakunnan seutukunnissa. Rauman seudulla kasvu on ollut 1990-luvun lopusssa ja vuosituhannen alussa sekä aivan viime vuosina ajoittain jopa koko maata reippaampaa, kun taas muissa seutukunnissa koko maan vauhdista on jääty jälkeen poikkeuksena 2000-luvun puolivälin jälkeiset vuodet vuoteen 2008 asti. Talouskasvu on ollut melko nopeaa kaikissa Satakunnan seutukunnissa 1990-luvun lopulta vuoteen 2001 asti. Tällöin kasvu taittui, minkä jälkeen arvonlisäys kääntyi laskuun lähes kaikissa Satakunnan seutukunnissa. Rauman seudulla arvonlisäyksen kasvu pysähtyi vasta v. 2002, mitä seurasi pari vuotta laskua, kunnes v. 2005 arvonlisäys kääntyi kasvuun. Vuonna 2006 nousu pysähtyi, mutta v. 2007 kirjattiin jälleen ripeää nousua, joka tasaantui seuraavana vuonna. Talous ei juuri hyytynyt edes vuonna 2009 taantuman synkimpään aikaan. Vuonna 2010 talous elpyi rivakasti. Vuonna 2005 Pohjois-Satakunnan arvonlisäyksen kasvu pysähtyi, jonka jälkeen kasvu on virinnyt uudelleen vahvana. Vuonna 2009 arvonlisäys supistui kuitenkin selvästi laskusuhdanteessa. Vuonna 2010 talous ei juuri elpynyt. Porin seutukunnassa arvonlisäys kääntyi selvään kasvuun vuodesta 2005 lähtien muutaman hitaamman kasvun vuoden jälkeen. Mm. metallien hintojen lasku on pienentänyt arvonlisäystä vuodesta 2007 lähtien. Samasta syystä talous kasvoi nopeasti vuoden 2010 aikana. Verrattaessa vuosia 1997 ja 2010 toisiinsa Rauman seutukunnan talouskasvu on ollut selvästi Satakunnan nopeinta, ja lähellä maan keskiarvoa. Porin seudun ja Pohjois-Satakunnan kasvu on jäänyt selvästi niukemmaksi. Tarkasteltaessa tämän vuosituhannen kehitystä (2000 vs. 2010) Rauman seutukunnan talouskasvu on ainoana Satakunnan seutukunnista yltänyt maan keskiarvon luokkaan. Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, *=ennakkotieto |
ALUEELLISET EROT SUURIA - SEUTUJEN KESKINÄINEN ASEMA ENTISELLÄÄNSeutukuntien keskinäinen asema on pysynyt muuttumattomana tarkasteluajanjaksolla. Rauman seutukunta on pitänyt asemansa koko Suomeen verrattuna. Porin seutukunnassa ja Pohjois-Satakunnassa on tapahtunut vuodesta 2004 lähtien käännettä parempaan suuntaan. Porin seudulla kasvu on ollut viime vuodet ripeää viime taantumaan asti, mutta laskukauden enteet tiputtivat henkeä kohti laskettua arvonlisäystä vuodesta 2007 alkaen mm. metallin hintojen laskun vuoksi. Pohjois-Satakunnassa kasvu oli erittäin ripeää v. 2007, ja nousua kirjattiin edelleen v. 2008. Pohjois-Satakunta onkin kirinyt Porin seutukuntaa kiinni viime vuosina. Toisaalta vuonna 2010 alueen talouden toipuminen jäi hyvin heikoksi.Suhteutettaessa alueiden arvonlisäys niillä asuvan väestön määrään nähdään, että alueelliset erot tuotannon tasossa henkeä kohden ovat melko suuria ja pysyvänluontoisia. Rauman seutukunnan henkeä kohden laskettu arvonlisäys on ollut vuosina 1997-2010 muuta Satakuntaa ja koko maan keskiarvoa selvästi korkeampi. Porin seutukunnassa ja etenkin Pohjois-Satakunnassa arvonlisäys henkeä kohden on ollut maan keskiarvoa alhaisempi. Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, *=ennakkotieto |
ARVONLISÄYS TOIMIALOITTAIN - METALLI, SOTE JA ASUNNOT KÄRJESSÄSatakunnassa kolme suurinta arvonlisäyksen tuottajaa ovat teknologiateollisuus, asuntojen omistus ja vuokraus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2010. Näistä kaksi viimeksi mainittua ovat nopealla kasvullaan ohittaneet monta perinteistä toimialaa vuosien varrella. Metalliteollisuus kokonaisuudessaan (metallien jalostus, metallituotteet, koneet ja laitteet, sähkötuotteet ja telakat, yht. 747 milj. €) on pitkään ollut maakunnan suurin arvonlisäyksen tuottaja maakunnassa, pl. esim. vuosi 2009 taantuman vuoksi. Vuonna 2010 ala nousu uudelleen ykköseksi, sillä metallien jalostuksen arvonlisäys kasvoi tuntuvasti pääosin metallien hintojen laskun vuoksi. Myös metallituotteiden valmistus on toipunut taantumasta.Koneiden ja laitteiden valmistuksen arvonlisäys on kohonnut voimakkaasti viime vuosina, ja ala ohitti vuonna 2008 selvästi hiipuneen paperiteollisuuden. Ala piti pintansa laskusuhdanteessakin. Rakentamisen arvonlisäys on kohonnut Satakunnassa selvästi viime vuosina, ja ala on kärkisijoilla. Logistiikka on ollut perinteisesti myös kärkipäässä, mutta v. 2006 alkanut lasku on pudottanut alaa selvästi. Tukku- ja vähittäiskaupan kehitys on ollut vaihtelevaa, mutta joka tapauksessa ala on yksi tärkeimmistä arvonlisäyksen luojista alueella. Merkitykseltään samaan luokkaan on ripeästi noussut kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus-, ja liike-elämän palvelut noususuhdanteen ja ulkoistusten myötä. Vuonna 2009 teollisuuden laskun myötä julkishallinto nousi kärkisijoille, samoin kuin koulutus, joiden arvonlisäyksen kehitys on ollut pitkään vakaata. Myös koulutuksen ja energiahuollon suhteellinen asema arvonlisäyksen luojana on vahvistunut viime vuosien nopean kasvun ansiosta. Edellä mainitut (kuviossa) kaksitoista toimialaa muodostavat Satakunnan arvonlisäyksestä noin 80 %. Toimialoittaista arvonlisäyksen kehitystä voi tarkastella tarkemmin lataamalla Excel-taulukon. |
|
Arvonlisäyksen kehitys Satakunnassa toimialoittain käyvin hinnoin, *=ennakkotieto. Kuviota klikkaamalla voi ladata koko taulukon Satakunnan toimialoittaisesta arvonlisäyksestä |
|
Lisätietoja: Projektitutkija Saku Vähäsantanen puh. 050 520 0780 saku.vahasantanen(at)utu.fi |