Väestönmuutos

Väestönmuutos-sivulla tarkastellaan väkiluvun kehityksen lisäksi koti- ja ulkomaista muuttoliikettä sekä syntyvyyttä.

VÄKILUVUN KEHITYS

Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Satakunnan väkiluku on vähentynyt vuodesta 1993 vuoteen 2009 (ennakkkotieto) noin 14 500 henkilöä. Vastaava muutosprosentti väkiluvussa on -6,0. Samalla ajanjaksolla koko maan väkiluku on kasvanut 5,4 %. Väkiluku on laskenut kaikissa Satakunnan seutukunnissa. Porin seutukunnassa väkiluvun väheneminen on absoluuttisesti mitattuna suurinta, mutta suhteellisesti vähäisintä (-4 %). Lisäksi väestönlasku on tasaantunut huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2008 väkiluku pysyi jo miltei ennallaan. Vuonna 2009 väkiluku kääntyi hienoiseen kasvuun. Rauman seutukunnassa väestötappio on 6,7 %. Suhteellisesti mitattuna suurin muuttotappioalue on Pohjois-Satakunta (-14,6 %). Sekä Rauman seutukunnassa että Pohjois-Satakunnassa väestön väheneminen on ollut Porin seudusta poiketen yhä voimakasta vuonna 2008. Vuoden 2009 aikana Rauman seutukunnan väestötappio kuitenkin kutistui selvästi.

Väestökehitys on ollut negatiivista kaikissa seutukunnissa tarkastelujakson jokaisena vuotena pois lukien Porin seutukunta v. 2009. Väestön vähenemisen taustalla on ollut pienenevä syntyvyys ja negatiivinen muuttotase. Väestön määrän muutokseen on liittynyt myös vanhentuva väestön ikärakenne ja sitä kautta kuolleiden määrän kasvu. Näistä lisää alla.

Tarkemmat luvut saa klikkaamalla kuvaa. 1993=100

VÄKILUVUN KEHITYS SEUTUKUNTA- JA KUNTATASOLLA

Jotta Satakunnan väestömäärän vähenemisestä kolmentoista vuoden aikana saa konkreettisemman kuvan, sitä voi verrata esimerkiksi Satakunnan kuntien väkilukuun. Satakunnan 22:sta kunnasta 20:ssa oli vuoden 2009 lopussa alle 14 500 asukasta (aluejako 1.1.2009). Seitsemän asukasluvultaan pienimmän kunnan (Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Kiikoinen, Lavia, Pomarkku ja Siikainen) yhteenlaskettu asukasmäärä (n. 14 100) on hieman pienempi kuin Satakunnan kuudentoista vuoden väestötappio. Tällä tavoin esitettynä Satakunnasta on poistunut vuosina 1993–2009 yli seitsemän kunnan väkiluvun verran väestöä.

Ajanjaksolla 1993–2009 väkiluvun väheneminen oli määrällisesti mitattuna suurinta vuosituhannen vaihteen tienoilla kaikissa seutukunnissa. Tämän jälkeen väkiluvun väheneminen on koko Satakunnassa hidastunut selvästi Pohjois-Satakuntaa lukuunottamatta. Vuonna 2009 Porin seudun asukasluku kääntyi kasvuun Porin kaupungin väkiluvun selvän nousun ansiosta. Rauman seutukunnankin väestötappio supistui selvästi. Muutosta voi tarkastella kunnittain tästä.

Seutukuntatasolla väkiluvun väheneminen on hidastunut selvimmin Porin seutukunnassa, jossa väen väheneminen on vähiitäisen hidastumisen jälkeen kääntynyt kasvuun. Sitä vastoin Pohjois-Satakunnassa väkiluvun väheneminen on edelleen huomattavaa. Rauman seutukunnassa väestötappio kasvoi vuonna 2003 vuosituhannen alun hidastumisen jälkeen, mutta väkiluvun lasku hidastui uudelleen vuosina 2004 ja 2005. Vuoden 2006 jälkeen väestötappio on kiihtynyt jälleen. Vuonna 2009 on tapahtunut jälleen käänne väestökadon hidastuttua selvästi.

Kuntatasolla määrällisesti eniten väkeään menettäneitä kuntia 1993–2009 olivat Rauma, Kankaanpää, Kokemäki, Eura ja Harjavalta. Vastaavasti vähiten väestöään ovat menettäneet Pori, Kiikoinen, Luvia, Noormarkku ja Jämijärvi. Satakunnasta ainoana Porin väkiluku on kasvanut tarkasteluajanjaksolla.

Tilanne muuttuu selvästi, kun tarkastellaan suhteellisia väestönmuutoksia. Tällöin eniten väkeään ovat menettäneet Siikainen, Lavia, Karvia, Honkajoki ja Merikarvia. Parhaiten suhteellisilta väestötappioilta ovat välttyneet Pori (väestö kasvanut), Luvia, Noormarkku, Rauma, Eurajoki ja Huittinen.

Suhteellisilta väestötappioilta ovat siis parhaiten välttyneet Pori ja Rauma sekä niiden lähikunnat ja kaakkoinen Satakunta. Heikointa väestökehitys on ollut Pohjois-Satakunnassa. Viereistä karttakuvaa klikkaamalla voi tarkemmin tarkastella muutoksia.

Lähde: Tilastokeskus ja TuKKK Porin yksikkö 2010, tarkemmat tiedot kuntien väkiluvuista ja niiden kehityksestä saa klikkaamalla kuvaa.

LUONNOLLINEN VÄESTÖNMUUTOS

Satakunnan elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotus eli syntyneiden enemmyys on viime vuosina ollut negatiivista. Vuosina 2004-2006 negatiivinen ero kuitenkin pienentyi tilapäisesti. Vuonna 2006 syntyneitä oli enää 30 vähemmän kuin kuolleita. Vuoden 2007 aikana kehitys heikkeni selvästi. Sama suunta jatkui hieman voimistuneena vuoden 2008 aikana, jolloin kuolleiden enemmyys kohosi 376:een, tarkasteluajanjakson korkeimpaan lukemaan. Vuoden 2009 aikana nettosyntyvyys kohentui jälleen hieman (-326). Väestön ikärakenteen mukaan vanhusten määrä on nousussa, mikä enteilee myös kuolleiden määrän kasvua tulevaisuudessa.

Tarkemmat luvut saa klikkaamalla kuvaa.

KOTIMAINEN MUUTTOLIIKE

Muuttoliike vaikuttaa väestönkehitykseen kahdella tavalla. Ensinnäkin muuttoliike lisää välittömästi väestöä muuttovoittoalueella ja vähentää sitä muuttotappioalueella. Toiseksi muuttoliike vaikuttaa väestöön välillisesti syntyvyyden kautta. Nuorten hedelmällisyysiässä olevien muutto lisää syntyvyyttä muuttovoittoalueella ja muuttajat vievät taantuvilla alueilla mukanaan myös seuraavan sukupolven asukkaat. Muuttoliikkeen seurauksena väestörakenteiden erot kasvavat eli muuttotappioalueella väestörakenne vanhenee ja muuttovoittoalueella nuorentuu keskimääräistä nopeammin. Yhä useammilla muuttotappioalueilla kuolleisuus ylittää syntyvyyden.

Tarkemmat luvut saa klikkaamalla kuvaa.

Kotimainen muuttoliike tarkoittaa tässä kuntien välistä muuttoa. Sekä lähtö- että tulomuutto ovat olleet nousussa vuodesta 1993 lähtien, mutta kuitenkin niin, että lähtömuuttajia on ollut koko ajan enemmän. Näin nettomuutto on ollut negatiivista tarkasteltavan ajanjakson aikana. Väestötappio on tosin pienentynyt huomattavasti 2000-luvun kuluessa, sillä pahimmat tappiot maakunta koki 1990-luvun loppupuolella sekä vuosituhannen vaihteen tienoilla. Vuoden 2008 aikana muuttotappio kutistui hieman kolmeen edeltävään vuoteen verrattuna. Vuonna 2009 kehitys parani edelleen, sillä silloin saavutettiin tarkasteluajanjakson kotimaan muuttoliikkeen toiseksi pienin tappio, -438 henkeä.

SIIRTOLAISUUS

Väkiluvun muutokseen vaikuttaa myös siirtolaisuuden määrä. Vuodesta 1993 lähtien Satakunnan nettosiirtolaisuus on ollut vuosia 1994 ja 1997 lukuunottamatta positiivinen. Vuodesta 2005 alkaen nettosiirtolaisuus on ollut edellisvuotta korkeampi. Vuonna 2009 nettosiirtolaisuus on ollut suurin, 497 henkeä. Siirtolaisuus onkin paikannut maassamuuton ja kuolleisuuden aiheuttamaa väestötappiota.

VÄESTÖNMUUTOS

Väestönlisäys on syntyneiden enemmyyden ja kokonaisnettomuuton (kotimainen muuttoliike + nettosiirtolaisuus) summa. Vuodesta 1993 lähtien Satakunnan
kokonaisnettomuutto on ollut negatiivista eli alueen lähtömuutto on ollut tulomuuttoa korkeampi. Vuonna 1997 syntyneiden enemmyys muuttui negatiiviseksi eli kuolleita oli syntyneitä enemmän. Näin väestönlisäys on ollut tarkasteltavan ajanjakson aikana negatiivista. Väestön väheneminen on kuitenkin keskimäärin hidastunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Viime aikoina nettosyntyvyyskin on ajoittain kääntynyt parempaan suuntaan, mutta vuodet 2007 ja 2008 ovat olleet tässä suhteessa synkimpiä koko tarkasteltavalla ajanjaksolla. Vuonna 2004 kuolleita oli enää vain hieman syntyneitä enemmän, tosin kehitys heikkeni uudelleen vuonna 2005 kääntyäkseen jälleen selvästi parempaan suuntaan vuonna 2006. Kuitenkin seuraavina vuosina 2007 ja 2008 luonnollinen väestönkehitys oli koko tarkasteltavan ajanjakson heikointa.

Kokonaisuudessaan väestönkehityksessä käänne parempaan tapahtui vuosituhannen vaihteessa muuttotappion pienennyttyä. Samalla positiivinen nettosiirtolaisuus on paikannut muuta väestökatoa ja nettosyntyvyys on käväissyt muutamana vuonna lähellä nollaa. Vuoden 2007 kehitys on kuitenkin ollut kokonaisuutena muutamaa edeltävää vuotta selvästi heikompaa. Vuonna 2008 väestökato hellitti taas hieman positiivisen nettosiirtolaisuuden nousun ja kuntien välisen muuttoliikkeen tappion kutistumisen ansiosta, mutta suotuisiin 2000-luvun alkupuolen lukemiin oli vielä matkaa. Huolestuttavana piirteenä on nettosyntyvyyden heikoin saldo koko tarkasteluajanjaksolla.

Vuosi 2009 oli hyvin poikkeuksellinen. Vaikka nettosyntyvyys oli yhä selvästi miinuksella, kotimaisen muuttoliikkeen pienin tappio sitten vuoden 1993 ja ennätysmäisen suuri nettosiirtolaisuus nostivat Satakunnan muuttoliikkeen saldon positiiviseksi. Väestötappio kutistui merkittävästi muuttoliikkeen kohentumisen ansiosta.

Näyttää siltä, että Satakunta menettää väestöään talouden nousukauden aikana ja vastaavasti väestökato pienenee laskukaudella.

Tarkemmat luvut saa klikkaamalla kuvaa.