Tervetuloa Satamittari-sivustolle!

SATAMITTARI on Satakunnan maakuntaa kuvaava julkinen tietopankki, johon kootaan Satakuntaa koskevaa tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoa. Satamittari tarkastelee ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa kattavasti Satakunnan kehitykseen liittyvää tietoa. Satamittarista on myös saatavilla kattavia kuntataulukoita.

 

TILAA SATAMITTARIN UUTISET KÄTEVÄSTI SUORAAN SÄHKÖPOSTIISI TÄSTÄ!
(Linkki aukeaa Outlookiin, vaihtoehtoisesti lähetä sähköpostia Saku Vähäsantaselle, etunimi.sukunimi(at)satakunta.fi)

 

SATAMITTARIN UUTISET: TUOREIMMAT PÄIVITYKSET

27.06.2017
SATAKUNNAN KILPAILUKYKY HEIKENTYNYT HIEMAN – MAAN KÄRJESSÄ VAASA JA PORVOO
31.05.2017
SATAKUNNAN TALOUS – NYKYTILA JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT – KESÄKUU 2017 ILMESTYNYT

Puolivuosittainen suhdanne- ja talouskatsaus Satakunnan talous – nykytila ja lähiajan näkymät on ladattavissa oheismateriaaleineen

http://www.satamittari.fi/Satakunnan_talous_-katsaus

 

22.05.2017
KUTSU TIEDOTUSTILAISUUTEEN 31.5.2017 KLO 10

30.03.2017
SATAKUNNAN VÄESTÖKATO ENNAKKOTIETOJA LIEVEMPI

Lisätietoja Väestönmuutos- ja Väestörakenne-sivuilta sekä Kuntataulukoista kunnittaiset tiedot vuodelta 2016

14.03.2017
LIIKEVAIHTO KASVANUT 20 VUODESSA NOPEIMMIN YKSITYISESSÄ SOTESSA, RAKENTAMISESSA SEKÄ LIIKE-ELÄMÄN PALVELUISSA – TEOLLISUUS SILTI YHÄ SATAKUNNAN MERKITTÄVIN ALA

Lisätietoja Liikevaihdon kehitys toimialoittain ja Yritysten toimipaikkojen määrän kehitys -sivuilta sekä Kuntataulukoista kunnittaiset ja seutukunnittaiset tiedot vuodelta 2015

27.01.2017
SATAKUNNAN VÄESTÖKATO SYVENI VIIME VUONNA –TYÖTTÖMYYS ALKANUT HELPOTTAA

  

Lisätietoja Väestönmuutos- ja Väestörakenne-sivuilta sekä Kuntataulukoista

kunnittaiset tiedot vuodelta 2016

Katso myös Työmarkkinat-sivun päivitykset!

 

02.01.2017
SATAKUNNAN 50 SUURINTA YRITYSTYÖNANTAJAA LISTATTU – OSUUS 29 % MAAKUNNAN YRITYSTYÖPAIKOISTA
12.12.2016
MAAKUNNAN TALOUS JA INVESTOINNIT NOUSUSSA – SATAKUNNAN BKT PER CAPITA JO PIRKANMAATA JA VARSINAIS-SUOMEA KORKEAMPI – RAUMAN SEUTU KÄRKISIJOILLA
  • Satakunnan BKT asukasta kohti on Suomen 19 maakunnan joukossa viidenneksi korkein, mm. Pirkanmaata ja Varsinais-Suomea korkeampi (v. 2014 tiedot). Rauman seutukunnan BKT per capita on maamme 3. korkein, Porin seutukunnan 26. ja Pohjois-Satakunnan 30. korkein maamme 70 seutukunnan joukossa.
  • Oheinen kartta kuvaa seutukuntien asemaa siten, että mediaania paremmat ovat sinisellä (sijat 1-35) ja heikommat punaisella. Mitä tummempi sävy, sitä lähempänä ollaan kärkeä tai pohjaa. Satakunta erottuu edukseen: Pirkanmaa pl. Tampereen seutukunta, Suupohja ja Kanta-Hämeen läntiset seutukunnat samoin kuin Varsinais-Suomi pl. Turun seutukunta ovat Satakuntaa heikompia.

  • Vuonna 2014 Rauman seutukunnan BKT per capita kasvoi 2,1 % nimellisesti eli inflaatio huomioiden ja 1,1 % reaalisesti, v. 2000 kiintein hinnoin. Porin seutukunnassa BKT per capita kohosi sekä nimellisesti (2,5 %) että reaalisesti (0,5 %). Pohjois-Satakunnassa kasvua kertyi eniten BKT per capitaan: 4,9 % nimellisesti ja 3,1 % reaalisesti.
  • Satakunnassa henkeä kohden laskettu BKT kasvoi v. 2014 aikana 2,5 % nimellisesti ja 0,9 % reaalisesti, v. 2000 hinnoin. Maassa keskimäärin vastaava nousu jäi hitaaksi (nimellisesti 0,6 % ja reaalisesti -1,1 % vastaavasti). Myös esimerkiksi Pirkanmaalla (-1,3 % ja -3 %) ja Varsinais-Suomessa (1,1 % ja -0,4 %) kehitys jäi selvästi Satakuntaa vaisummaksi.
  • Vuoden 2014 aikana Satakunnan BKT kasvoi 2,3 % prosenttia (käyvin hinnoin ilman inflaatiokorjausta) ja reaalisesti (edellisen vuoden 2013 hinnoin) 0,7 % vuoteen 2013 verrattaessa. Koko maassa BKT kasvoi vastaavasti selvästi hitaammin (1,0 % käyvin hinnoin), mutta edellisen vuoden hinnoin BKT supistui 0,8 % reaalisesti.
  • Satakunnassa kasvun taustalla piilee etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksen arvonlisäyksen voimakas nousu.
  • Seutukuntien väliset erot pysyivät yhä suurina v. 2014. Parhaiten menestyi edelleen Pohjois-Satakunta, jonka BKT kasvoi nimellisesti nopeasti, 4,3 %:n verran, ja kohosi reaalisestikin (edellisen vuoden hinnoin) 2,6 %. Siellä mm. metsä- teknologiateollisuus menestyivät hyvin, sillä niiden arvonlisäys kohosi selvästi. Rauman seudulla talous kasvoi 2,0 % nimellisesti ja 1,1 % reaalisesti. Kasvu on ollut ripeää mm. energiatuotannossa sekä teknologiateollisuudessa.
  • Porin seutukunnassa kasvua kirjattiin myös: nimellisesti 2,3 % ja reaalisesti 0,2 %. Kasvua syntyi metsä-, elintarvike- sekä teknologiateollisuudessa. Toisaalta metallien laskeva hinta on saattanut hidastaa reaalisen arvonlisäyksen nousua metallien jalostuksen kautta, mutta siitä huolimatta tuotannon määrä ja henkilöstö eivät ole supistuneet samaa tahtia.
  • Vuoden 2014 aikana investointien arvo nousi Satakunnassa 21,2 %, kun taas maassa keskimäärin laskua kirjattiin 1,9 %. Porin seutukunnassa investointien arvo kohosi eniten, 30,4 %. Pohjois-Satakunnassa ne kasvoivat 12,2 % ja Rauman seutukunnassa 9,2 %.
  • Satakunnan teollisuuden viennin arvon suhde alueen BKT:hen on yhä hyvin korkea, 53 %. Maan keskiarvoon, 36 %:iin verrattuna ero on merkittävä.
  • Vuoden 2015 aikana arvonlisäys on kasvanut Satakunnassa nimellisesti 1,4 %. Alkutuotanto on laskenut n. 9 %, mutta jalostus on kasvanut 0,6 % ja palvelut 2,5 %. Kehitys on hieman maan keskiarvoa vaisumpi johtuen ehkä meriteollisuuden vaikeuksista v. 2015 aikana.

 

Tarkemmat tiedot talouskasvu-sivulta. Avoimuusindeksi (vienti/BKT) löytyy vienti-sivulta. Investointien kehityksestä on saatavilla tuoretta tietoa investoinnit-sivulta.

 

07.12.2016
SATAKUNNAN TALOUS 28 JOULUKUU 2016 – NYKYTILA JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT ILMESTYNYT

Lehti ja oheismateriaalit tiedotteineen ladattavissa Satamittarista http://www.satamittari.fi/Satakunnan_talous_-katsaus

  • Satakunnan vientivetoinen talous odottaa edelleen nostetta maailmantalouden piristymisestä. Tällä hetkellä suurimpia kipukohtia on alamäki koneiden ja laitteiden valmistuksessa, johon kuuluu myös tilauskantaansa menettänyt offshoreteollisuus. Myös muualla teknologiateollisuudessa liikevaihto on vuoden 2016 tammi–kesäkuussa supistunut yhä selvästi, joskin värimetallien alentunut hinta saa kehityksen näyttämään vielä todellista kurjemmalta.
  • Sen sijaan muun teollisuuden suhdannenäkymät piirtyvät kirkkaampina, sillä metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto kohosi. Maakunnan teollisuuden vienti pysyi silti tiukasti laskussa.
  • Rakentamisessa alkuvuosi sujui hyvin valoisissa merkeissä. Palvelualojenkin kasvu näyttää voimistuneen.
  • Myönteisenä merkkinä maakunnan yrityksistä yli puolet kasvoi alkuvuonna. Parhaiten pärjäsivät pienet ja korkeintaan viisi vuotta toimineet yritykset. 
  • Talouden näkymät ovat vähitellen kirkastumassa etenkin maakunnan pk-yrityksissä.
10.11.2016
SATAKUNNAN KESKI- JA YLEMMÄN KORKEA-ASTEEN TUTKINTOJEN KEHITYKSESSÄ MYÖNTEISIÄ PIIRTEITÄ
  • Vuosina 1998–2015 tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on ollut Satakunnassa koko maata hieman alempi. Seutukunnittain tarkasteltuna Porin seutukunnassa osuus on ollut korkein ja Pohjois-Satakunnassa matalin. Satakunnassa osuuden nousu on kuitenkin ollut hieman valtakunnallista tasoa ripeämpää Rauman seutukunnan ja etenkin Pohjois-Satakunnan nopean nousun ansiosta.
  • Keskiasteen tutkinnon (ammatillinen ja yo-tutkinto) suorittaneiden osuus on kasvanut tasaisesti niin Satakunnassa kuin koko maassa. Osuus on Satakunnassa selvästi yli maan keskimääräisen, ja myös pitkän ajan kasvuvauhti on ollut valtakunnallista tasoa nopeampi maakunnan suurimmissa asutuskeskuksissa. Ero johtuu mm. teollisuuspainotteisesta elinkeinorakenteesta sekä korkeakoulututkintojen suhteellisen matalasta osuudesta.
  • Satakunnassa korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden osuudessa on tapahtunutta selvää käännettä, sillä aikaisemmin hidas ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden nousu on piristynyt viime vuosina. Porissa osuuden nousu on ollut jo valtakunnallista keskitasoa nopeampaa, kenties ainakin osittain yliopistokeskuksen ansiosta. Raumallakin kasvu on yltänyt likimain maan keskitason luokkaan. Tämän ansiosta koko Satakunnan kasvutahti maisteritason tutkinnoissa on ylittänyt maan keskimääräisen, vaikka itse osuus on yhä selvästi valtakunnan tasoa alempi.
  • Alemman korkeakoulututkinnon (henkilön korkein tutkinto on AMK (ei ylempi) tai yliopiston kandidaatti) suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnassa vähän maan keskiarvoa alempi. Ero koko maan keskitasoon on siten huomattavasti pienempi kuin ylemmissä korkeakoulututkinnoissa. Satakunnan ja valtakunnan tason osuuden kasvuvauhdit ovat olleet hyvin lähellä toisiaan, joten ero on pysynyt suurin piirtein ennallaan tällä vuosituhannella. Osuus on runsaassa viidessätoista vuodessa yli kaksinkertaistunut AMK-tutkintojen myötä. Porissa, Raumalla, Luvialla ja Ulvilassa osuudet ovat valtakunnallista tasoa. Mm. Porissa osuuden nousu on ollut maan keskitasoa nopeampaa.

 

Tarkemmat tiedot koulutustaso-sivulta, johon on lisätty vuoden 2015 tiedot.

 

Sivu päivitetty 11.11.2016

© www.satamittari.fi-sivustolla olevaa tietoa voi kopioida, mutta lähde on ilmoitettava.

Satamittarin rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Satakuntaliiton kautta SATA: aluetaloustutkimus- ja tilastotietopalvelu -hankkeena. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Länsi-Suomen Osuuspankki, Nordea, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ry.