Vesien turvallisuus

Vesihuollon on elinehto yhteiskunnan toiminnalle ja jokapäiväiselle elämän sujuvuudelle. Vesihuollon järjestämiseen ryhdyttiin kaupungistumisen myötä Suomessa 1800-luvun lopulla parantaakseen palojen sammuttamista, juomaveden saantia sekä yleistä terveyttä. Helsinkiin rakennettiin 1870-luvulla vesijohto- ja viemäriverkostoa. Kaupunki sai myös Suomen ensimmäisen vesilaitoksensa vuonna 1876. Näillä uudistuksilla oli merkittävä vaikutus kaupungin tartuntatautien kukistamisessa sekä imeväiskuolleisuuden vähentämisessä. (Katko 1996) Puhdas talousvesi, kattava verkosto sekä tehokas jätevesien käsittely takaavat yhdessä terveyttämme, elintasomme vakautta sekä vähentävät haitallisia ympäristövaikutuksia. Toimivan vesihuollon järjestämisellä onkin suuria kansantaloudel-lisia säätöjä tuovia vaikutuksia.  

Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014–2017 määritellään sen yhdeksi älykkään erikoistumisen osa-alueeksi vesien turvallisuus. Tähän lasketaan kuuluvaksi mukaan sellaiset toimialat ja toiminnot, jotka ovat veden kanssa tekemisissä. Tällöin keskitytään tarkastelemaan toimintoja, jotka takaavat ja edistävät kuluttajalle saakka tulevan juomaveden laadun turvallisuutta (toimiala: puhdistus), parantavat juomavesiverkostossa käytettyjen materiaalien ja kotitalouksien putkistojen turvallisuutta ja käyttöaikaa (toimiala: laitteet, materiaalit ja putkistot). Lisäksi tarkastellaan alalla toimivien yritysten toimintamahdollisuuksia parantavia toimia, joita ovat yritysten yhteistoiminnan, lainsäädännön sekä juomavesiverkostojen parantaminen ja standardointi (toimiala: verkostojen rakentaminen ja yhteistyö) sekä ruokatalouden ja vesijärjestelmien koulutusta ja asiantuntijapalveluja (toimiala: koulutus ja asiantuntijapalvelut).

Puhdistukseen laskettiin kuuluvaksi Tilastokeskuksen luokat (TOL 2008) juomien valmistus, veden otto, puhdistus ja jakelu, viemäri ja – jätevesihuolto, maaperän ja vesistöjen kunnostus ja muut ympäristönhuoltopalvelut, vesirakentaminen, maa- ja vesirakennushankkeiden kehittäminen ja rakennuttaminen, muu muualla luokittelematon maa- ja vesirakentaminen.

Laitteisiin, materiaaleihin ja putkistoihin kuului tilastokeskuksen luokat: keraamisten saniteetti-kalusteiden valmistus, muiden hanojen ja venttiilien valmistus sekä kylpyhuonekalusteiden ja – tarvikkeiden tukkukauppa, keskuslämmityspattereiden ja kuumavesivaraajien valmistus, muiden metallisäiliöiden ja – altaiden yms. valmistus, höyrykattiloiden valmistus (pl. keskuslämmitys-laitteet), mittaus-, testaus- ja navigointilaitteiden valmistus, pumppujen ja kompressoreiden valmistus ja lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteiden ja – tarvikkeiden tukkukauppa, putkien, profiiliputkien ja niihin liittyvien tarvikkeiden valmistus teräksestä.

Verkostojen rakentamiseen ja yhteistyöhön laskettiin kuuluviksi luokat: yleisten jakeluverkkojen rakentaminen nestemäisiä ja kaasumaisia aineita varten, lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus ja putkijohtokuljetus. Koulutus ja asiantuntijapalveluihin kuuluivat luokat LVI-tekninen suunnittelu, maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu.

Vesien turvallisuuden kanssa tekemisissä olevien yritysten tilannetta tarkastellaan toimipaikkojen-, henkilöstön- ja liikevaihdon osalta edellä mainittujen neljässä toimialan osalta. Näiden muuttujien avulla alan volyymista saadaan parempi käsitys. Liikevaihto muutettiin kiinteähintaiseksi käyttämällä apuna teollisuuden tuottajahintaindeksiä 2010=100. Satakunnan tilannetta vertaillaan myös vastaavaan koko maan tilanteeseen.

Lähde: Tilastokeskus

Ylivoimaisesti eniten Satakunnassa vesien turvallisuudesta vastaavien yritysten toimipaikoista oli verkoston rakentamisen ja yhteistyön kanssa tekemisissä olevissa yrityksissä. Kyseisten yrityksien toimipaikkoja oli 60,2 prosenttia vuonna 2015. Vesien turvallisuuden kanssa tekemisissä olevien yritysten toimialoista puhdistuksen toimialan toimipaikkojen määrä kasvoi eniten eli 55,6 prosenttia ajanjaksolla 2007-2015. Vastaavasti laitteiden, materiaalien ja putkiston toimialan toimipaikkojen määrä kasvoi 12,9 prosenttia samana ajanjaksona. Verkoston rakentamisen ja yhteistyön kanssa tekemisissä olevien yritysten toimipaikkojen määrä laski samana ajanjaksona 6,9 prosenttia ja koulutus ja asiantuntijatyön toimialan yritysten toimipaikkojen määrä laski 25,9 prosenttia. Satakunnassa koko vesiturvallisuuden kanssa tekemisissä olevien yritysten toimipaikko-jen määrä kasvoi samana ajanjaksona 2,6 prosenttia.

Koko maassa vesien turvallisuuden kanssa tekemisissä olevien yritysten toimialoista verkostojen rakentaminen ja yhteistyö oli suurin toimipaikkojen määrällä mitattuna. Koko maassa kyseisen toimialan toimipaikkojen osuus oli Satakunnan tilannetta pienempi eli 55,4 prosenttia. Koko maassa puhdistuksen toimialan yritysten toimipaikkojen määrä kasvoi muista vesien turvallisuuden kanssa tekemisissä olevista toimialoista eniten eli 87,1 prosenttia ajanjaksolla 2007-2015. Muiden toimi-alojen toimipaikkojen määrä kasvoi seuraavasti: verkostojen rakentamisen ja yhteistyön toimialalla noin 8,1 prosenttia ja laitteiden, materiaalien ja putkiston toimialalla 0,2 prosenttia. Koulutus- ja asiantuntijatyön toimialalla toimipaikkojen määrä vastaavasti laski 7,1 prosenttia. Koko maassa vesiturvallisuuden kanssa tekemisissä olevien yritysten toimipaikkojen määrä kasvoi samana ajanjaksona 16,7 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus

Satakunnan vesien turvallisuuden kanssa tekemisissä olevien yritysten toimialoista laitteiden, materiaalien ja putkiston (45,1 prosenttia) ja verkostojen rakentaminen ja yhteistyön (38,5 prosenttia) toimialat olivat selvästi suurimmat kyseisellä alalla henkilöstön määrän osuudella mitattuna vuonna 2015. Koko alan henkilöstön määrä oli suurimmillaan Satakunnassa vuonna 2007 ja alhaisimmillaan vuonna 2012 ajanjaksolla 2007-2015. Koko maan osalta verkostojen rakentaminen ja yhteistyön toimialan osuus oli suurin (43,3 prosenttia) ja laitteiden, materiaalin ja putkistojen toimialan osuus oli toiseksi suurin (34,3 prosenttia) henkilöstön määrän osuudella mitattuna alan kaikista toimialoista vuonna 2015.

Taulukko 1: Satakunnan juomavesien turvallisuuden kanssa tekemisissä olevien yritysten liikevaihtojen (tuhatta euroa, kiintein hinnoin) määrät toimialoittain sekä niiden vastaavat prosenttiosuudet vuosina 2007–2015.

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Verkostojen rakentaminen ja yhteistyö

  97 554

100 364

102 892

101 983

 94 545

 99 907

 87 507

 95 731

 91 910

(25,11)

(25,54)

(24,68)

(24,52)

(29,65)

(32,65)

(23,46)

(25,07)

(23,68)

 

Laitteet, materiaalit ja putkistot

271 869

 (69,99)

242 043

(61,59)

230 463

(55,28)

228 630

(54,97)

206 851

(64,88)

184 570

(60,32)

234 812

(62,95)

228 606

(59,87)

235 694

(60,73)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puhdistus

12 185

43 020

75 803

77 368

10 190

13 637

43 886

44 448

52 058

(3,14)

(10,95)

(18,18)

(18,60)

(3,20)

(4,46)

(11,76)

(11,64)

(13,41)

Koulutus ja

asiantuntijatyö

    6 835

7 534

7 743

7 904

7 238

7 883

6 819

13 034

8 413

(1,76)

(1,92)

(1,86)

(1,90)

(2,27)

(2,58)

(1,83)

(3,41)

(2,17)

Yhteensä

388 443

  392 961

 416 901

 415 885

  318 824

 305 997

  373 024

  381 819

 388 075

(100,00)

(100,00)

(100,00)

(100,00)

(100,00)

(100,00)

(100,00)

(100,00)

 (100,00)

 Lähde: Tilastokeskus ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Satakunnan juomaveden turvallisuuden kanssa tekemisissä olevien yritysten kokonaisliikevaihto kasvoi ajanjaksolla seuraavasti: vuodesta 2007 vuoteen 2009 saakka koko alan liikevaihto kasvoi vuosittain, jolloin se myös saavutti lopulta myös maksiminsa. Vuodesta 2009 eteenpäin alan liikevaihto laski ja erityisen voimakas liikevaihdon lasku tapahtui vuosien 2010 ja 2011 välillä, jolloin laskua oli 23 prosenttia. Vuonna 2012 liikevaihdon lasku lopulta pysähtyi ja siitä eteenpäin koko alan liikevaihto on kasvanut vuosittain. Laitteiden, materiaalien ja putkiston sekä puhdistuksen toimialojen liikevaihdot muuttuivat voimakkaimmin kyseisenä ajanjaksona kaikista alan toimialoista. Koko maan tasolla alan kokonaisliikevaihto saavutti huippunsa vuonna 2008, jonka jälkeen alan liikevaihto laski vuoteen 2011 saakka. Tästä vuodesta lähtien alan liikevaihto on kasvanut tasaisesti vuosittain.

 Lähteet

 Katko, Tapio, S. (1996) Vettä! – Suomen vesihuollon kehitys kaupungeissa ja maaseudulla. Tampere: Vesi- ja viemärilaitosyhdistys. ISBN 952-5000-07-9.

 Tilastokeskus (2018), Toimialoittainen yritystietopalvelu, KUNTO Tietokanta

 Suomen virallinen tilasto (SVT): Tuottajahintaindeksit [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3613. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.8.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/thi/index.html

 Teksti ja kuvat on tuotettu osana Satakuntaliiton rahoittamaa EAKR-hanketta Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky - Uudet liiketoimintamallit verkostossa (TEUVO).

Kirjoittaja: Samuli Aho Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

 

Sivu päivitetty 14.09.2018