Uutisarkisto

29.12.2015
SATAKUNNAN SUURIMMAT YRITYSTYÖNANTAJAT TYÖLLISTÄVÄT AIEMPAA VÄHEMMÄN
  • Satakunnan 20 suurinta yritystyönantajaa työllisti v. 2014 n. 9 700 henkilöä (henkilötyövuotta), mikä on selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin. 20 merkittävimmän yritystyönantajan osuus on noin kuudesosa Satakunnan yritystyöpaikoista, kun vuotta aiemmin osuus oli vielä viidennes. Osuutta on pienentänyt osaltaan Olkiluodon voimalatyön valmistumisen lähestyminen sekä Rauman telakan toiminnan voimakas supistuminen. 
  • Suurimpana työnantajana säilyi v. 2014 Satakunnan Osuuskauppa (1157 henkilötyövuotta) ja sen henkilöstömäärä kasvoi. Seuraavat sijat menevät UPM-Kymmenelle (801), Teollisuuden Voimalle (795), Technipin telakalle (704) ja HKScan Finlandille (677).  
  • Useiden suurimpien työnantajien henkilöstö muuttui vuoden 2014 aikana. 20 suurimman listalle nousivat Länsi-Suomen Osuuspankki ja Kivikylän Kotipalvaamo Oy.

 

Lista 20 suurimmasta yritystyönantajasta on saatavilla Satakunnan suurimmat yritystyönantajat -sivulta, jossa on myös vastaavat taulukot vuosilta 2006–2013. Kuntakohtaiset suurimmat yritystyönantajat on myös saatavilla. Sivulta ladattavissa olevasta Excel-tiedostosta on nähtävissä jokaisen Satakunnan kunnan noin 20 suurinta yritystyönantajaa.

 

21.12.2015
SATAKUNNAN BKT:N KASVU HIIPUNUT, PÄÄSYYNÄ PORIN SEUTUUN VAIKUTTAVA METALLIEN HINTOJEN LASKU
  • Vuoden 2013 aikana Satakunnan BKT supistui 1,5 % prosenttia (käyvin hinnoin ilman inflaatiokorjausta) ja reaalisesti (edellisen vuoden 2012 hinnoin) 4,7 % vuoteen 2012 verrattaessa. Koko maassa BKT kasvoi vastaavasti selvästi nopeammin (1,5 % käyvin hinnoin), mutta edellisen vuoden hinnoin syntyi laskua 1,1 % reaalisesti. Satakunnassa voimakkaan laskun taustalla piilee etenkin metallien jalostuksen liikevaihdon pudotus värimetallien hintojen laskun myötä.
  • Seutukuntien väliset erot pysyivät yhä suurina v. 2013. Parhaiten menestyi Pohjois-Satakunta, jonka BKT pysyi nimellisesti ennallaan, mutta laski reaalisesti (edellisen vuoden hinnoin) 4,1 %. Siellä mm. kauppa ja elintarviketeollisuus menestyivät hyvin, sillä niiden arvonlisäys kohosi selvästi.
  • Rauman seudulla talous supistui hieman: 0,6 % nimellisesti ja 3,6 % reaalisesti. Kasvu on ollut silti ripeää mm. kaupassa sekä koulutuksessa. Teollisuudessa metallialat pysyivät liki ennallaan, mutta elintarvike- ja metsäteollisuudessa arvonlisäys kutistui selvästi.
  • Porin seutukunnassa pudotusta kirjattiin eniten: nimellisesti 2,2 % ja reaalisesti 5,4 %. Lasku juontuu metalliteollisuudesta sekä rakentamisesta. Toisaalta metallien laskeva hinta on pudottanut arvonlisäystä metallien jalostuksen kautta, mutta tuotannon määrä ja henkilöstö eivät ole supistuneet samaa tahtia.
  • Satakunnassa investoidaan edelleen hieman vähemmän kuin valtakunnallisesti suhteessa BKT:hen. Investoinnit ovat kuitenkin kasvaneet tällä vuosituhannella etenkin Rauman seudulla. Seutukuntien väliset erot ovat olleet melko suuria.
  • Vuonna 2013 Satakunnan viennin suhdetta BKT:hen kuvaava avoimuusindeksi kasvoi jonkin verran, 54 %:iin. Se on noin puolitoistakertainen maan keskiarvoon verrattuna. Satakunta on siten hyvin vientivetoinen ja ulkomaankauppaan suuntautuva maakunta, joka on pärjännyt etenkin viime aikoina suhteellisen hyvin kansainvälisen talouden suhdannevaihteluissa.

 

Tarkemmat tiedot talouskasvu-sivulta. Avoimuusindeksi (vienti/BKT) löytyy vienti-sivulta. Investointien kehityksestä on saatavilla tuoretta tietoa investoinnit-sivulta.

26.11.2015
SATAKUNNAN TALOUS 26 JOULUKUU 2015 – NYKYTILA JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT ILMESTYNYT

Lehti ja oheismateriaalit tiedotteineen ladattavissa Satamittarista http://www.satamittari.fi/Satakunnan_talous_-katsaus

  • Satakunnan talouden vuoden 2015 ensimmäistä puoliskoa leimaa teollisuuden merkittävä alakohtainen vaihtelu. Kehitystä varjosti etenkin meriteollisuuden vaikeudet.
  • Teollisuuden liikevaihto kasvoi silti vielä vähän. Elintarviketeollisuus ja metsäteollisuus pystyivät lievään nousuun, mutta kemianteollisuuden laskukierteelle ei näy loppua.
  • Teknologiateollisuuden liikevaihdon kasvukin tasaantui selvästi ja ilman metallien jalostuksen nousukiitoa ala olisi painunut pakkaselle.
  • Rakentamisen suhdannekuva pysyi edelleen selvästi tavanomaista vaisumpana.
  • Palvelualojen alkuvuosi näyttäytyi sekin keskitasoa harmaampana. Tosin liike-elämän palveluiden uusi nousu näyttäisi käynnistyneen vahvana.
  • Talouden palkkasumma aleni henkilöstön supistuttua lähes jokaisella päätoimialalla.
  • Näkymiin on virinnyt toiveikkuutta mm. pk-yritysten suhdanneodotusten voimakkaan kohenemisen myötä. 
23.06.2015
VAASA, HELSINKI JA TAMPERE OVAT SUOMEN KILPAILUKYKYISIMMÄT SEUTUKUNNAT - PORI JA RAUMA LÄHELLÄ KÄRKIKYMMENIKKÖÄ
  • Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön kehittämässä kilpailukykymittaristossa tarkastellaan Suomen 70 seutukunnan menestymistä vuosittain kuuden tekijän avulla. Ne ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Ne kuvaavat osaltaan alueen kykyä tuottaa arvonlisäystä (BKT:ta). Tuorein vuosi on 2013.
  • Suomen kilpailukykyisimmät seutukunnat ovat järjestyksessä Vaasa, Helsinki, Tampere, Porvoo, Etelä-Pirkanmaa, Oulu, Hämeenlinna, Pietarsaari, Lappeenranta ja Turku. 
  • Vaasan seutukunta on noussut ykköseksi ja sen vahvuuksia ovat edelleen innovatiivisuus, työn tuottavuus, työllisyysaste ja koulutustaso.
  • Helsingin seudun valtteja ovat etenkin yritysdynamiikka, työn tuottavuus ja korkea koulutustaso. Ne riittävät kakkossijaan. Ainoastaan teollisuusvaltaisuus jää maan heikoimpien joukkoon.
  • Tampere on kohonnut edellisvuodesta pykälän verran sijalle 3 vahvuuksinaan innovatiivisuus, koulutustaso ja yritysdynamiikka. Sen sijaan työllisyysaste ja teollisuusvaltaisuus jäävät vain hieman keskitasoa paremmiksi. 
  • Porvoon seutukunta on pudonnut neljänneksi edellisvuoden ykkössijalta. Alueen työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat Suomen korkeimmat. Myös työllisyysaste ja koulutustaso ovat huippuluokkaa.
  • Etelä-Pirkanmaa erottuu edukseen vireällä t&k-toiminnalla, teollisuusvaltaisuudella ja sitä myötä korkealla työn tuottavuudella. 
  • Oulun parhaita puolia ovat Suomen toiseksi korkeimmat yritysdynamiikka, innovatiivisuus ja koulutustaso. Sen sijaan työllisyysaste ja teollisuusvaltaisuus jäävät keskitasoa heikommiksi. Sijaluku on pudonnut yhden edellisvuodesta. 
  • Hämeenlinna ja Lappeenranta pärjäävät tasaisuudella ilman selkeitä heikkoja lenkkejä, mutta myöskään mikään osa-alue kilpailukyvyssä ei nouse kärkiluokkaan. 
  • Pietarsaaren seutu (Jakobstadsregionen) on noussut selvästi vuoden aikana, sijalta 17 sijalle 8. Menestyksen salaisuus on korkea työllisyysaste sekä teollisuusvaltaisuus. 
  • Turun myönteisiä piirteitä ovat koulutustaso, yritysdynamiikka ja innovatiivisuus. Teollisuusvaltaisuus on suhteellisesti heikohko. 
  • Satakunnassa Rauman seutukunta on Suomen kärkipäässä sijalla 13 (maamme 70:stä seutukunnasta) korkean työn tuottavuuden, teollisuusvaltaisuuden sekä innovatiivisuuden ansiosta. Sijoittuminen on muutenkin melko tasaista osatekijöittäin yritydynamiikan heikkoa sijoitusta lukuun ottamatta. Nousua on pykälän verran edellisvuodesta. 
  • Porin seutukunta on sijalla 15. Sijaluku laski edellisvuodesta kaksi pykälää. Myönteisinä piirteinä erottuvat Rauman tapaan korkeahko työn tuottavuus, teollisuusvaltaisuus ja innovatiivisuus. Nämä ovat tosin Raumalla hieman parempia. Työn tuottavuus on Porissa heikentynyt selvästi todennäköisesti metallien hintojen laskun vuoksi, mikä pienensi v. 2013 aikana alueella merkittävän metallien jalostuksen liikevaihtoa.
  • Pohjois-Satakunta sijoittuu sijalle 53, jossa on laskua vuodesta 2012 kaksi sijaa. Alueen työllisyysaste, työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat kuitenkin selvästi korkeampia kuin sijaluku antaisi olettaa, sillä ne ovat vähän seutukuntien mediaania korkeammat. Sijoituksen heikennys juontuukin heikosta innovatiivisuudesta, koulutustasosta ja yritysdynamiikasta.

 

Lisätietoja Suomen seutukuntien kilpailukyky 2013 -sivulta, jossa on tarkemmin käyty läpi seutukuntien kilpailukykyä.

08.06.2015
SATAKUNNAN VIENTI NOUSUSSA - LIIKEVAIHDOSSA PITKÄN AJAN KOVIMMISSA KASVAJISSA MYÖS PALVELUALOJA
  •  Vuonna 2014 teollisuuden viennin arvo kasvoi  edellisvuoteen verrattuna selvästi Satakunnassa (3,1 %), mutta valtakunnallisesti se laski yhä hieman (-1 %). Satakunnassa teknologiateollisuuden vienti kasvoi ripeästi, 8,1 % koneiden ja laitteiden sekä metallien jalostuksen johdolla. Sen sijaan metsäteollisuuden viennin arvo aleni 0,5 %. Valtakunnallisesti metallin vienti putosi aavistuksen, 0,3 %, samoin kuin metsäteollisuuden (-0,3 %). Metsäteollisuuden kehnon kehityksen taustalla piilee etenkin paperintuotannon väheneminen. Sen sijaan mm. sellun tuotanto on ollut kasvussa. Teknologiateollisuutta kurittaa edelleen etenkin sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vaikeudet. 
  • Satakunnassa metsä- ja teknologiateollisuus muodostavat teollisuuden viennin arvosta valtaosan, noin 85 % (v. 2014). Koko maassa niiden yhteenlaskettu osuus on selvästi alempi, noin 72 %. Satakunnassa metallin osuus viennistä on korkea, 54 %, kun taas valtakunnallisesti osuus on 44 %. 
  • Viennin arvo putosi selvästi taantumassa muutama vuosi sitten molemmilla alueilla. Toipumisesta huolimatta viennin arvo ei edelleenkään ole valtakunnallisesti lähellekään samaa luokkaa kuin edellisessä suhdannehuipussa vuonna 2008. Satakunnassa viennin nimellinen arvo on jo vuoden 2008 tasoa, joskin suhdannehuippu koettiin vuotta aiemmin värimetallien huippuhintojen osuttua vuoteen 2007.
  • Vuosina 1995-2013 merkittävimmistä toimialoista liikevaihdoltaan keskimääräistä nopeammin ovat Satakunnassa kasvaneet mm. yksityiset terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut (kasvua 603 %), rakentaminen (250 %), liike-elämän palvelut (204 %) sekä energia-, vesi- ja jätehuolto (135 %). Liikevaihto on maakunnan yrityksissä keskimäärin ao. ajanjaksolla kasvanut nimellisesti kaksinkertaiseksi.  
  • Liikevaihdon toimialoittaista jakaumaa dominoi Satakunnassa v. 2013 teollisuus 48 %:n osuudella. Osuus on hieman alempi edellisvuoteen verrattuna mm. metallien jalostuksen laskun vuoksi. Palveluiden osuus liikevaihdosta on noin 34 %, joka on edellisvuotta hieman korkeampi teollisuuden supistumisesta johtuen. Suurin liikevaihdon luoja palvelusektorilla on tukku- ja vähittäiskauppa, jonka osuus kokonaisliikevaihdosta on vajaa viidennes. 
  • Vaikka vuosi 2013 sujui maakunnan yrityksissä tavanomaista heikommin, kasvoi yritysten liikevaihto seuraavissa kunnissa, osin jopa roimasti: Eurajoki, Eura, Luvia, Säkylä, Jämijärvi, Huittinen ja Honkajoki. 
  • Satakunnassa yritysten toimipaikkoja oli vuonna 2013 eniten alkutuotannossa (3874 kpl), liike-elämän palveluissa (2815 kpl), tukku- ja vähittäiskaupassa (2509 kpl), rakentamisessa (2083 kpl) sekä teollisuudessa (1471 kpl). 


Tarkemmat tiedot on saatavilla Vienti-sivulta. Liikevaihdon ja toimipaikkojen kehityksestä löytyy tiedot omilta sivuiltaan. Lisäksi Väestönmuutos- ja Väestörakenne-sivuille on päivitetty v. 2014 lopulliset tiedot. Kuntataulukoihin on lisätty vuoden 2014 lopulliset väkiluvut ja ikärakenteet sekä v. 2013 toimialoittaiset liikevaihtotiedot. 

27.05.2015
Satakunnan talous 25 kesäkuu 2015 – nykytila ja lähiajan näkymät ilmestynyt
Lehti ja oheismateriaalit tiedotteineen ladattavissa Satamittarista http://www.satamittari.fi/Satakunnan_talous_-katsaus

 

  • Satakunnan talous näytti käänteen merkkejä vuoden 2014 heinä–joulukuussa, sillä teknologiateollisuuden liikevaihto ja vienti kasvoivat kohisten.
  • Vetureina toimivat metallien jalostus sekä koneiden ja laitteiden valmistus, mutta myös metalli-, elektroniikka- sekä sähkötuotteet kävivät kaupaksi.
  • Toisaalta telakoiden tilanne muuttui entistä kehnommaksi, mutta meriteollisuus kasvoi silti yleisesti hyvinkin ripeästi.
  • Elintarviketeollisuuden liikevaihto kohosi jälleen selvästi. Sen sijaan metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto supistui.
  • Rakentaminen jäi selvästi pakkaselle. Palvelualojen loppuvuosi sujui vaisusti, sillä vain kaupan liikevaihto kasvoi.
  • Yritysten maksama palkkasumma aleni loppuvuodesta, sillä työpaikkojen määrä väheni käänteen merkeistä huolimatta kaikilla päätoimialoilla, osin melko rajustikin.
  • Jatkossa teollisuuden suunta parempaan saattaa näkyä työllisyyden elpymisenä.  
18.02.2015
HÄMEENLINNAN, TURUN JA PORIN SEUTUKUNNILLA PARHAAT VALMIUDET KOHDATA TALOUDEN ULKOISIA HÄIRIÖITÄ
  • Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä kehitetty indeksi ottaa huomioon elinkeinorakenteen monipuolisuuden ja mittaa seutukunnan talouden palautumis- ja rakennemuutosvalmiutta. 
  • Tuoreessa tutkimuksessa on laitettu kaikki Suomen 70 seutukuntaa järjestykseen sen mukaan, millaiset valmiudet niillä on kohdata ulkoisia – usein lyhytaikaisiksi kuviteltuja – taloudellisia häiriöitä. Tällöin puhutaan seutukuntien taloudellisesta resilienssistä. 
  • Käytetty mittaristo ottaa huomioon seutukunnan teollisen rakenteen monipuolisuuden sekä seutukunnan kyvyn palautua takaisin kasvu-uralle joko entisenkaltaisella elinkeinorakenteellaan tai rakennemuutoksen kautta. Resilienssin puute näkyy usein alueiden äkillisenä rakennemuutoksena, josta seurauksena on pidempään jatkuva heikentynyt talouskasvu.
  • Suomen seutukunnista paras resilienssi on Hämeenlinnan, Turun ja Porin seutukunnilla. Niiden elinkeinorakenne on monipuolinen, minkä vuoksi alueet kohtaavat häiriöt vähäisempinä kuin yksipuolisen rakenteen alueet kuten esimerkiksi Salo tai Oulu.



-Tutkimus kokonaisuudessaan sekä esittelykalvot ovat ladattavissa Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi -sivulta.

03.02.2015
SATAKUNNAN SUURIN YRITYSTYÖNANTAJA YHÄ SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA - ISS PALVELUT, ROLLS ROYCE JA UPM-KYMMENE VAHVOJA NOUSIJOITA
  • Satakunnan 20 suurinta yritystyönantajaa työllisti v. 2013 n. 11 000 henkilöä (henkilötyövuotta), mikä on n. 300 enemmän kuin vuotta aiemmin. 20 merkittävimmän yritystyönantajan osuus on noin viidennes Satakunnan yritystyöpaikoista.
  • Suurimpana työnantajana säilyi v. 2013 Satakunnan osuuskauppa (913 henkilötyövuotta) ja sen henkilöstömäärä pysyi käytännössä ennallaan. Seuraavat sijat menevät UPM-Kymmenelle (888), Technipin telakalle (860) ja Teollisuuden Voimalle (853). Vuonna 2013 STX:n telakan työpaikat vähenivät jo voimakkaasti, vajaa parisataa henkeä alle 700 henkeen.
  • Useiden suurimpien työnantajien henkilöstö muuttui vuoden 2013 aikana. Erityisesti ISS Palvelut Oy työllisti selvästi aiempaa enemmän ja kohosi Satakunnan viidenneksi suurimmaksi yritystyönantajaksi 783 työntekijällään. Myös Rolls Royce Oy Ab, Sampo Rosenlew Oy ja UPM-Kymmene Oyj työllistivät selvästi vuotta aiempaa enemmän työntekijöitä.
  • 20 suurimman listalle nousivat Puustelli Group Oy sekä Satakunnan Liikenne Oy.



Lista 20 suurimmasta yritystyönantajasta on saatavilla Satakunnan suurimmat yritystyönantajat -sivulta, jossa on myös vastaavat taulukot vuosilta 2006-2012. Kuntakohtaiset suurimmat yritystyönantajat on myös saatavilla. Sivulta ladattavissa olevasta Excel-tiedostosta on nähtävissä jokaisen Satakunnan kunnan noin 20 suurinta yritystyönantajaa.

27.01.2015
SATAKUNNAN VÄKILUKU EDELLEEN LASKUSSA - PORINKIN KASVU VAIMENTUNUT
  • Ennakkotietojen Satakunnan väkiluku väheni vuonna 2014 hieman edellisvuotta voimakkaammin (-510 henkeä). 
  • Satakunnan nettosyntyvyys jäi heikoimmaksi ainakin yli kahteenkymmeneen vuoteen, mikä heikensi osaltaan väestökehitystä. Myös kuntien välinen muuttoliike pysyi yhä tappiolla. Nettosiirtolaisuuskin jäi edellisvuotta hieman pienemmäksi.
  • Väki väheni yhä kaikissa maakunnan seutukunnissa. Eniten kärsi Porin seutukunta, jossa etenkin Huittisissa, Kokemäellä, Nakkilassa ja Pomarkussa väki väheni muutama kymmenen henkeä. Kankaanpään väkiluku laski selvästi, mikä käänsi koko Pohjois-Satakunnan väestökehityksen jälleen selvästi alavireiseksi. Rauman seutukunnassa väkiluvun lasku jäi lieväksi.
  • Väkiluku nousi Jämijärvellä, Porissa, Eurajoella, Merikarvialla, Raumalla ja Laviassa. Kasvu jäi kuitenkin korkeintaan runsaaseen 20 henkeen. Etenkin Porin nousu jäi selvästi aiempaa niukemmaksi. Muissa kunnissa kirjattiin laskua.
  • Satakunnan ikärakenne on maan keskiarvoa iäkkäämpi. Rauman seutukunnassa ikärakenne on maakunnan nuorin. Satakunnan ikäjakaumasta on havaittavissa etenkin 20-44-vuotiaiden suhteellisen vähäinen määrä, mikä on seurausta mm. maakunnalle epäedullisesta muuttoliikkeestä. Myös lasten ja nuorten määrä on Satakunnassa suhteellisen niukka verrattuna maan keskiarvoon tai oman maakunnan yli 60-vuotiaisiin. 



Lisätietoja Väestönmuutos- ja Väestörakenne-sivuilta, joihin on päivitetty v. 2014 ennakkotietoja. Lisäksi Kuntataulukoihin on lisätty vuoden 2014 ennakkoväkiluvut ja ikärakenteet

20.01.2015
SATAKUNNAN TYÖTTÖMYYSASTE HEIKKENI VIIME VUONNA SELVÄSTI – TYÖLLISYYSASTEKIN LASKUSSA
  • Satakunnassa työttömyys kasvoi selvästi vuoden 2014 aikana. Satakunnan työttömyysaste oli keskimäärin 12,7 %, kun se jäi vuotta aiemmin 11,6 %:iin. Koko maassa työttömyys kohosi suunnilleen saman verran, vastaavasti 11,3 %:sta 12,4 %:iin.
  • Toisaalta Tilastokeskus antaa varsin erilaisen kuvan maakunnan työttömyydestä kuin edellä mainitut työ- ja elinkeinoministeriön luvut. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Satakunnan työttömyysaste laski 7,5 %:iin edellisvuoden 7,7 %:sta, kun taas koko maassa työttömyys kasvoi 8,2 %:sta 8,7 %:iin. Erot selittyvät laskentamenetelmien poikkeavuudella. 
  • Verrattaessa vuoden 2008 toukokuun työttömyysastetta, jolloin työttömyys (TEM:n mukaan) oli ennen taantumaa alimmillaan sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, vuoden 2014 joulukuun asteeseen havaitaan, että työttömyysaste on kasvanut Satakunnassa hitaammin kuin maassa keskimäärin. Tosin sekä alku- että loppupisteessä työttömyysaste on maakunnassa vähän korkeampi.
  • Sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti työttömyyden huippu koettiin v. 2009 taantumassa vuodenvaihteen 2009/2010 tienoilla. Tämän jälkeen työttömyys on vähitellen hellittänyt vuoden 2012 kevääseen saakka. Sen jälkeen kehitys on selvästi heikentynyt laskusuhdanteen iskettyä uudelleen. Toukokuun 2012 ja joulukuun 2014 välillä Satakunnan työttömyys on kasvanut selvästi, joskin aavistuksen valtakunnallista tasoa vähemmän. Ajanjakson 2008-14 pahin työttömyys on koettu kummallakin alueella vuoden 2014 joulukuussa. 
  • Työttömyys paheni vuoden 2014 aikana edellisvuoteen verrattuna kaikissa muissa Satakunnan kunnissa paitsi Pomarkussa. Eniten työttömyys kasvoi Jämijärvellä, Köyliössä ja Säkylässä. 
  • Korkein työttömyysaste oli viime vuonna Porissa, Siikaisissa ja Merikarvialla, matalin taas Eurassa, Huittisissa ja Säkylässä.
  • Työllisyysaste heikkeni maakunnassa vuonna 2014 lähes prosenttiyksikön verran 67,2 %:iin työttömyyden kasvun myötä. Se on vähän alle valtakunnallisen tason, joka heikkeni hieman 68,3 %:iin.



Lisätietoja Työmarkkinat-sivulta, johon on päivitetty vuosien 2013-14 tietoja. Lisäksi kuntataulukoihin on lisätty v. 2014 työttömyysasteet.