Talouskasvu

Tällä sivulla verrataan Satakunnan ja sen seutukuntien arvonlisäyksen eli BKT:n kehitystä koko maan keskiarvoon.

 

SATAKUNNAN TALOUSKASVU MAAN KESKIARVOA NOPEAMPAA VUODEN 2009 JÄLKEEN

Satakunnan bruttokansantuote (BKT käyvin hinnoin, siis ilman inflaatiokorjausta) on kasvanut vuosina 2000-2014 yhteensä 44,6 % (keskimääräinen vuosikasvu 3,2 %). Samaan aikaan koko Suomessa talouskasvu on ollut nimellisellä arvonlisäyksellä mitattuna 50,7 % vuosien 2000 ja 2014 välillä (keskimäärin 3,6 % vuodessa). Nousu olisi ollut selvästi nopeampaa, ellei arvonlisäys olisi supistunut huomattavasti laskusuhdanteessa vuonna 2009 ja uudelleen vuonna 2013. Aikasarjoissa on huomioitu uusi laskentatapa, jossa mm. t&k-toiminta luetaan investointeihin.

Vuoden 2014 aikana Satakunnan BKT kasvoi 2,3 % prosenttia (käyvin hinnoin ilman inflaatiokorjausta) ja reaalisesti (edellisen vuoden 2013 hinnoin) 0,7 % vuoteen 2013 verrattaessa. Koko maassa BKT kasvoi vastaavasti selvästi hitaammin (1,0 % käyvin hinnoin), mutta edellisen vuoden hinnoin syntyi laskua 0,8 % reaalisesti. Satakunnassa kasvun taustalla piilee etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksen arvonlisäyksen voimakas nousu. Vuoden 2015 aikana arvonlisäys on kasvanut Satakunnassa nimellisesti 1,4 %. Alkutuotanto on laskenut n. 9 %, mutta jalostus on kasvanut 0,6 % ja palvelut 2,5 %. Kehitys on hieman maan keskiarvoa vaisumpi johtuen ehkä meriteollisuuden vaikeuksista v. 2015 aikana. 

Seutukuntien väliset erot pysyivät yhä suurina v. 2014. Parhaiten menestyi edelleen Pohjois-Satakunta, jonka BKT kasvoi nimellisesti nopeasti, 4,3 %:n verran, ja kohosi reaalisesti (edellisen vuoden hinnoin) 2,6 %. Siellä mm. metsä- teknologiateollisuus menestyivät hyvin, sillä niiden arvonlisäys kohosi selvästi. Rauman seudulla talous kasvoi 2,0 % nimellisesti ja 1,1 % reaalisesti. Kasvu on ollut silti ripeää mm. energiatuotannossa sekä teknologiateollisuudessa. Porin seutukunnassa kasvua kirjattiin myös: nimellisesti 2,3 % ja reaalisesti 0,2 %. Kasvua syntyi metsä-, elintarvike- sekä teknologiateollisuudessa. Toisaalta metallien laskeva hinta on saattanut osaltaan hiljentää reaalisen arvonlisäyksen nousua metallien jalostuksen kautta, mutta siitä huolimatta tuotannon määrä ja henkilöstö eivät ole supistuneet samaa tahtia.


Satakunnassa talous on vuoteen 2014 mennessä elpynyt selvästi yli v. 2008 tason ennen kriisiä, vaikka vuonna 2013 talouskasvu tilapäisesti hyytyikin. Koko maassa kasvu on jäänyt heikommaksi. Satakunnan talouskasvu onkin vuosina 2009-2014 ollut maan keskiarvoa nopeampaa johtuen osin teollisuuden monipuolisuudesta sekä kilpailukyvystä. Lisäksi Olkiluodon voimalatyömaa on tasannut suhdannevaihtelua.

Satakunnan osuus maan arvonlisäyksestä on pysynyt keskimäärin lähes ennallaan tällä vuosituhannella. Osuus oli vuonna 2000 4,0 % ja vuonna 2014 3,8 %. Osuus oli välillä alempikin, mutta Satakunnan suhteellisen hyvä pärjääminen vuoden 2008 jälkeen on parantanut maakunnan asemaa.

Toisaalta esimerkiksi metallien jalostuksessa, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa ja telakoilla yhteensä Satakunnan osuus maan arvonlisäyksestä on 10 %:n luokkaa. Myös mm. elintarvike-, paperi- ja kemianteollisuudessa sekä energiahuollossa Satakunnan osuus maan arvonlisäyksestä on selvästi toimialojen keskiarvoa korkeampi.

Vuosina 2000-2008 talous kasvoi nopeimmin Pohjois-Satakunnassa, jossa kasvu ylsi maan keskitasoon. Tosin nousukausi 2005-2008 näkyi myös Porin ja Rauman seuduilla vahvana. Vuoden 2009 taantumassa BKT supistui selvästi Porin seutukunnassa sekä Pohjois-Satakunnassa. Osa laskusta selittyy metallien hintojen pudotuksella etenkin Porin seudulla. Rauman seutukunnassa BKT pysyi ennallaan. Koko maassa kirjattiin vuonna 2009 laskua suunnilleen saman verran kuin Satakunnassa, noin 7,2 %. Satakunnassa selvää BKT:n laskua kirjattiin Pohjois-Satakunnassa (-11,1 %) sekä Porin seutukunnassa (-10,7 %), joskin metallien hintojen lasku selittää osan vähennyksestä metallien jalostuksen kautta.

Maassa keskimäärin esim. koneiden ja laitteiden valmistuksen sekä elektroniikkateollisuuden tuotanto myös supistui voimakkaasti. Satakunnassa koneiden ja laitteiden valmistus pärjäsi hyvin taantumassa, mikä näkyy myös siinä, että Rauman seudulla arvonlisäys ei pienentynyt vuoden 2009 aikana.

Talous on kaiken kaikkiaan kasvanut jossain määrin eritahtisesti Satakunnan seutukunnissa 2000-luvulla, sillä eri alojen suhdannevaihtelut ovat osuneet hieman eri vuosiin. Vuosina 2000-2014 eniten on kasvanut Rauman seutukunta, joka on vähän hieman Poria edellä. Pohjois-Satakuntakin jää vain vähän jälkeen lähinnä vuosien 2009-10 heikohkon kehityksen vuoksi. Sen sijaan vuoden 2009 jälkeen Porin seutukunnan BKT on kasvanut alueen seutukunnista nopeimmin ja nousu on ylittänyt valtakunnallisen tason. Myös Rauman seutukunta on kasvanut valtakunnallista vauhtia nopeammin, mutta Pohjois-Satakunta on jäänyt alle.

Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, *=ennakkotieto

ALUEELLISET EROT SUURIA - RAUMAN SEUDUN BKT PER CAPITA SUOMEN 3. KORKEIN

Alueelliset erot tuotannon tasossa henkeä kohden ovat melko suuria ja pysyvänluontoisia. Rauman seutukunnan henkeä kohden laskettu BKT on ollut vuosina 2000-2014 muuta Satakuntaa ja koko maan keskiarvoa selvästi korkeampi. Porin seutukunnassa ja etenkin Pohjois-Satakunnassa BKT henkeä kohden on ollut maan keskiarvoa alhaisempi, joskin mediaania korkeampi. Satakunnan BKT asukasta kohti on Suomen 19 maakunnan joukossa viidenneksi korkein, mm. Pirkanmaata ja Varsinais-Suomea korkeampi. Edellä ovat vain Uusimaa, Ahvenanmaa, Pohjanmaa ja Etelä-Karjala. Rauman seutukunnan BKT per capita on maamme 3. korkein, Porin seutukunnan 26. ja Pohjois-Satakunnan 30. korkein 70 seutukunnan joukossa. Satakunnassa henkeä kohden laskettu BKT kasvoi v. 2014 aikana 2,5 % nimellisesti ja 0,9 % reaalisesti, v. 2000 hinnoin. Maassa keskimäärin vastaava nousu jäi hitaaksi (0,6 % ja -1,1 % vastaavasti). Myös esimerkiksi Pirkanmaalla (-1,3 % ja -3 %) ja Varsinais-Suomessa (1,1 % ja -0,4 %) kehitys jäi selvästi Satakuntaa vaisummaksi. 

 

Oheinen kartta kuvaa seutukuntien asemaa siten, että mediaania paremmat ovat sinisellä (sijat 1-35) ja heikommat punaisella. Mitä tummempi sävy, sitä lähempänä ollaan kärkeä tai pohjaa. Satakunta erottuu edukseen: Pirkanmaa pl. Tampereen seutukunta, Suupohja ja Kanta-Hämeen läntiset seutukunnat samoin kuin Varsinais-Suomi pl. Turun seutukunta ovat Satakuntaa heikompia. Kuvaa klikkaamalla saa tarkemmat tiedot. 



Seutukuntien keskinäinen asema on lisäksi pysynyt muuttumattomana tarkasteluajanjaksolla, kun tarkastellaan BKT:tä asukasta kohden. Rauman seutukunta on pitänyt asemansa koko Suomeen verrattuna ja ero on vielä kasvanut viime vuosina. Vuonna 2014 Rauman seutukunnan BKT per capita kasvoi 2,1 % nimellisesti eli inflaatio huomioiden ja 1,1 % reaalisesti, v. 2000 kiintein hinnoin. Porin seutukunnassa ja Pohjois-Satakunnassa on tapahtunut vuodesta 2004 lähtien käännettä parempaan suuntaan. Porin seudulla kasvu on ollut nopeahkoa vuosina 2004-2007, mutta laskukauden enteet tiputtivat henkeä kohti laskettua BKT:tä vuonna 2008 mm. metallien hintojen laskun vuoksi. BKT per capita alkoi kasvaa nopeasti v. 2009 jälkeen, mutta vuosi 2013 jäi heikoksi metallien hintojen pudottua. Vuonna 2014 BKT per capita kohosi jälleen sekä nimellisesti (2,5 %) että reaalisesti (0,5 %). Pohjois-Satakunnassa kasvu oli erittäin ripeää v. 2007 ja nousua kirjattiin edelleen v. 2008. Pohjois-Satakunta on kirinyt Porin seutukuntaa kiinni ja mennyt reaalisesti ohikin. Vuonna 2014 kasvua kertyi BKT per capitaan 4,9 % nimellisesti ja 3,1 % reaalisesti. 

Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, *=ennakkotieto

Tarkasteltaessa henkeä kohden laskettua bruttokansantuotetta vuoden 2000 kiintein hinnoin havaitaan, että Porin seutukunnan ja siten osin koko Satakunnan asema on heikompi kuin käyvin hinnoin. Se johtunee metallien hinnoista, joiden kova nousu 2000-luvulla ei hintatason lukitsemisen vuoksi näy BKT:n kasvussa. Rauman seudulla ero ei suhteellisesti ole merkittävä, sillä alueella ei juuri harjoiteta metallien jalostusta, johon hinnat vaikuttavat eniten.

Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, *=ennakkotieto

Oheinen kartogrammi kuvaa maakunnan kokoa suhteessa sen henkeä kohti laskettuun bruttokansantuotteeseen. 

 

ARVONLISÄYS TOIMIALOITTAIN - METALLI, SOTE JA ASUNNOT KÄRJESSÄ

Satakunnassa kolme suurinta arvonlisäyksen tuottajaa ovat teknologiateollisuus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä asuntojen omistus ja vuokraus vuonna 2014. Näistä kaksi viimeksi mainittua ovat kasvaneet myös talouden laskusuhdanteisssa. Tekonologiateollisuus kokonaisuudessaan (metallien jalostus, metallituotteet, koneet ja laitteet, sähkötuotteet ja telakat, yht. 952 milj. €) on pitkään ollut maakunnan suurin arvonlisäyksen tuottaja, pl. esim. vuosi 2009 taantuman vuoksi.


Koneiden ja laitteiden valmistuksen arvonlisäys on kohonnut voimakkaasti vuoteen 2010 saakka, ja ala ohitti vuonna 2008 selvästi hiipuneen paperiteollisuuden. Ala piti pintansa laskusuhdanteessakin. Vuoden 2011 jälkeen se on tosin jäänyt toiseksi metallien jalostuksen ja metallituotteiden valmistuksen yhteenlasketulle arvonlisäykselle. V. 2014 nopea kasvu nosti sen jälleen suuremmaksi. Rakentamisen arvonlisäys on kohonnut Satakunnassa selvästi vuoteen 2008 saakka, ja ala on kohonnut uudelleen kärkisijoille vuoden 2012 kasvupyrähdyksen ansiosta. Tosin vuosina 2013-14 sen arvonlisäys supistui selvästi. Logistiikka on ollut perinteisesti myös kärkipäässä, mutta ala on supistunut viime vuosina. Tukku- ja vähittäiskaupan kehitys on ollut viime vuodet melko vakaata, ja joka tapauksessa ala on yksi tärkeimmistä arvonlisäyksen luojista alueella. Vuonna 2009 teollisuuden laskun myötä julkishallinto nousi kärkisijoille. Myös energiahuollon suhteellinen asema arvonlisäyksen luojana on vahvistunut viime vuosina. Vuonna 2012 kemianteollisuus sekä koulutus putosivat TOP 10 -listalta arvonlisäyksen pudottua merkittävästi. Vuoden 2013 aikana koulutus ponnisti takaisin voimakkaan kasvun myötä tiputtaen selvästi supistuneen paperiteollisuuden sijalle 11. Kemianteollisuus on hieman paperiteollisuutta pienempi arvonlisäykseltään, ja sijalla 12 v. 2014 tilastoissa. 

Edellä mainitut 11 suurinta toimialaa muodostavat Satakunnan arvonlisäyksestä noin 73 %. Toimialoittaista arvonlisäyksen kehitystä voi tarkastella tarkemmin lataamalla Excel-taulukon.

Arvonlisäyksen kehitys Satakunnassa toimialoittain käyvin hinnoin, *=ennakkotieto. Kuviota klikkaamalla voi ladata koko taulukon Satakunnan toimialoittaisesta arvonlisäyksestä

Lisätietoja:

Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen
puh. 044 711 4350
etunimi.sukunimi(at)satakunta.fi

Sivu päivitetty 12.12.2016