Talouskasvu

Tällä sivulla verrataan Satakunnan ja sen seutukuntien arvonlisäyksen eli BKT:n kehitystä koko maan keskiarvoon.

 

SATAKUNNAN TALOUSKASVU NOPEAA V. 2017, MUTTA TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN HEIKKO TILA NÄKYY V. 2016 LUVUISSA

Satakunnan bruttokansantuote (BKT käyvin hinnoin, siis ilman inflaatiokorjausta) on kasvanut vuosina 2000-2016 yhteensä 43,3 % (keskimääräinen vuosikasvu 2,7 %). Samaan aikaan koko Suomessa talouskasvu on ollut nimellisellä arvonlisäyksellä mitattuna 58,6 % vuosien 2000 ja 2015 välillä (keskimäärin 3,6 % vuodessa). Nousu olisi ollut selvästi nopeampaa, ellei arvonlisäys olisi supistunut huomattavasti laskusuhdanteessa vuonna 2009 ja uudelleen vuosina 2013 ja 2016. Aikasarjoissa on huomioitu uusi laskentatapa, jossa mm. t&k-toiminta luetaan investointeihin.

Vuoden 2016 aikana Satakunnan BKT supistui -3,3 % prosenttia (käyvin hinnoin ilman inflaatiokorjausta), ja reaalisesti (edellisen vuoden 2015 hinnoin) -2,6 % vuoteen 2015 verrattaessa. Koko maassa BKT kasvoi vastaavasti 3,1 % käyvin hinnoin ja 2,5 % reaalisesti (edellisen vuoden hinnoin). Satakunnassa kehityksen taustalla piilee etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksen (lähinnä meriteollisuuden), perusmetallien tuotannon, kemiallisen metsäteollisuuden sekä energiatuotannon arvonlisäyksen voimakas lasku. Vuoden 2016 aikana toimialoittainen arvonlisäys onkin laskenut Satakunnassa nimellisesti yhteensä 3,5 %. Kasvua on kuitenkin kirjattu mm. mekaanisessa metsäteollisuudessa, telakoilla, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä osin liike-elämän palveluissa. 

Seutukuntien väliset erot pysyivät yhä suurina v. 2016. Heikoiten menestyi Rauman seutukunta, jonka BKT laski nimellisesti roimasti, 6,1 %:n verran (reaalisesti, edellisen vuoden hinnoin  7 %). Laskun taustalta löytyvät teknologia- ja energiateollisuus, kauppa sekä julkishallinto. Kasvua kirjattiin mm. alkutuotannossa, elintarviketeollisuudessa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Porin seutukunnassa talous supistui 2 % nimellisesti, mutta kohosi 0,1 % reaalisesti. Kasvu on ollut silti ripeää mm. alkutuotannossa, metsäteollisuudessa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Pudotusta on ollut mm. elintarvike- ja teknologiateollisuudessa. Pohjois-Satakunnan seutukunnassa kasvua kirjattiin eniten nimellisesti 1,4 %, mutta reaalisesti vain vähän, 0,1 %. Kasvua syntyi mm. teknologiateollisuudessa ja SOTE-aloilla, mutta mm. elintarviketeollisuus ja osin liike-elämän palvelut supistuivat. Vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan ns. positiivinen rakennemuutos näkyy jo Satakunnan reaalisen arvonlisäyksen voimakkaana kasvuna, jota kertyi 5,6 %, kun maassa keskimäärin jäätiin 3,0 %:iin. Toimialoittain tarkasteltuna reaalinen arvonlisäys supistui vuoden 2017 aikana edellisvuoteen verrattuna aavistuksen alkutuotannossa (-1,7 %), mutta kohosi ripeästi jalostuksessa (13,3 %) ja palveluissakin vähän (1,3 %). Koko maassa vastaavat lukemat ovat alkutuotannossa 0,6 %, jalostuksessa 6,1 % ja palveluissa 1,9 %.


Satakunnassa talous on vuoteen 2016 mennessä elpynyt selvästi yli v. 2008 tason ennen kriisiä, vaikka vuosina 2013 ja 2016 talouskasvu tilapäisesti hyytyikin. Satakunnan osuus maan arvonlisäyksestä on hiljalleen laskenut tällä vuosituhannella. Osuus oli vuonna 2000 4,0 % ja vuonna 2016 3,6 % (väestöosuus 4 %). Toisaalta teollisuustuotannossa ja viennissä maakunnan osuus on reippaasti väestöosuutta korkeampi ja vuosi 2016 on talouskehityksen pohjavuosi, jonka jälkeen talous on selvästi elpynyt. Esimerkiksi metallien jalostuksessa, kemiallisessa metsäteollisuudessa, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa yhteensä Satakunnan osuus maan tuotoksen arvosta on vajaan 10 %:n luokkaa. Myös mm. elintarvike-, kemianteollisuudessa sekä energiahuollossa Satakunnan osuus on selvästi toimialojen keskiarvoa korkeampi.

Vuosina 2000-2008 talous kasvoi nopeimmin Pohjois-Satakunnassa, jossa kasvu ylsi maan keskitasoon. Tosin nousukausi 2005-2008 näkyi myös Porin ja Rauman seuduilla vahvana. Vuoden 2009 taantumassa BKT supistui selvästi Porin seutukunnassa sekä Pohjois-Satakunnassa. Osa laskusta selittyy metallien hintojen pudotuksella etenkin Porin seudulla. Rauman seutukunnassa BKT pysyi ennallaan. Koko maassa kirjattiin vuonna 2009 laskua suunnilleen saman verran kuin Satakunnassa, noin 7,2 %. Satakunnassa selvää BKT:n laskua kirjattiin Pohjois-Satakunnassa (-11,1 %) sekä Porin seutukunnassa (-10,7 %), joskin metallien hintojen lasku selittää osan vähennyksestä metallien jalostuksen kautta. Maassa keskimäärin esim. koneiden ja laitteiden valmistuksen sekä elektroniikkateollisuuden tuotanto myös supistui voimakkaasti. Satakunnassa koneiden ja laitteiden valmistus pärjäsi hyvin v. 2008-9 taantumassa, mikä näkyy myös siinä, että Rauman seudulla arvonlisäys ei pienentynyt vuoden 2009 aikana.

Talous on kaiken kaikkiaan kasvanut jossain määrin eritahtisesti Satakunnan seutukunnissa 2000-luvulla, sillä eri alojen suhdannevaihtelut ovat osuneet hieman eri vuosiin. Vuosina 2000-2016 eniten on kasvanut Rauman seutukunta, joka on hieman Poria edellä. Rauma jäi valtakunnallisesta tasosta johtuen lähinnä kehnosti sujuneesta vuodesta 2016. Pohjois-Satakunta jää jälkeen lähinnä vuosien 2009-10 sekä 2015 heikohkon kehityksen vuoksi. Vuosi 2016 sujui kuitenkin alueen seutukunnista parhaiten. Vuoden 2009 jälkeen Porin seutukunnan BKT on kasvanut alueen seutukunnista nopeimmin ja nousu on yltänyt liki valtakunnalliselle tasolle. 

Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, *=ennakkotieto

ALUEELLISET EROT SUURIA - RAUMAN SEUDUN BKT PER CAPITA SUOMEN 6. KORKEIN

Alueelliset erot tuotannon tasossa henkeä kohden ovat melko suuria ja pysyvänluontoisia. Rauman seutukunnan henkeä kohden laskettu BKT on ollut vuosina 2000-2016 muuta Satakuntaa ja koko maan keskiarvoa selvästi korkeampi. Porin seutukunnassa ja etenkin Pohjois-Satakunnassa BKT henkeä kohden on ollut maan keskiarvoa alhaisempi, joskin seutukuntien mediaania korkeampi. Satakunnan BKT asukasta kohti on Suomen 19 maakunnan joukossa kahdeksanneksi korkein (v. 2016). Vuonna 2015 maakunnan kokonaistuotanto henkeä kohden oli vielä viidenneksi korkein. Rauman seutukunnan BKT per capita on maamme 6. korkein, Porin seutukunnan 30. ja Pohjois-Satakunnan 31. korkein 70 seutukunnan joukossa. Sijoitukset tippuivat Pohjois-Satakuntaa lukuun ottamatta v. 2016 aikana mm. teknologiateollisuuden ja energiatuotannon arvonlisäyksen pudotuksen vuoksi. Satakunnassa henkeä kohden laskettu BKT aleni v. 2016 aikana -2,8 % nimellisesti ja -2,1 % reaalisesti, v. 2000 hinnoin. Maassa keskimäärin vastaava nousu oli nopeaa (2,8 % ja 2,2 % vastaavasti). 

Oheinen kartta kuvaa seutukuntien asemaa siten, että mediaania paremmat ovat sinisellä (sijat 1-35) ja heikommat punaisella. Mitä tummempi sävy, sitä lähempänä ollaan kärkeä tai pohjaa. Satakunta erottuu edukseen: Pirkanmaa pl. Tampereen seutukunta, Suupohja ja Kanta-Hämeen läntiset seutukunnat samoin kuin Varsinais-Suomi pl. Turun seutukunta ja Vakka-Suomi ovat Satakuntaa heikompia. Kuvaa klikkaamalla saa tarkemmat tiedot. 



Seutukuntien keskinäinen asema on lisäksi pysynyt muuttumattomana tarkasteluajanjaksolla, kun tarkastellaan BKT:tä asukasta kohden. Rauman seutukunta on pitänyt asemansa koko Suomeen verrattuna ja ero on vielä monina vuosina kasvanut. Vuonna 2016 Rauman seutukunnan BKT per capita aleni -5,6 % nimellisesti eli inflaatio huomioiden ja -6,5 % reaalisesti, v. 2000 kiintein hinnoin. Porin seutukunnassa ja Pohjois-Satakunnassa on tapahtunut vuodesta 2004 lähtien käännettä parempaan suuntaan. Porin seudulla kasvu on ollut nopeahkoa vuosina 2004-2007, mutta laskukauden enteet tiputtivat henkeä kohti laskettua BKT:tä vuonna 2008 mm. metallien hintojen laskun vuoksi. BKT per capita alkoi kasvaa nopeasti v. 2009 jälkeen, mutta vuosi 2013 jäi heikoksi metallien hintojen pudottua. Vuonna 2014 BKT per capita kohosi jälleen sekä nimellisesti (2,5 %) että reaalisesti (0,5 %). Kasvu jatkui v. 2015 nimellisesti, mutta supistui reaalisesti, siten vastaavasti luvuin (2,5 %, -1 %). Vuonna 2016 vastaavat lukemat asettuivat -1,6 %:iin ja +0,4 %:iin. Pohjois-Satakunnassa kasvu oli erittäin ripeää v. 2007 ja nousua kirjattiin edelleen v. 2008. Pohjois-Satakunta on kirinyt Porin seutukuntaa kiinni ja mennyt reaalisesti ohikin. Vuonna 2014 kasvua kertyi BKT per capitaan 4,9 % nimellisesti ja 3,1 % reaalisesti. Vuonna 2015 kehitys jatkui tasaantuneena luvuin 1,2 % ja 0,1 %. Vuosi 2016 osoittautui parhaaksi maakunnan seuduista, sillä BKT per capita kohosi 2,6 % nimellisesti ja 1,4 % reaalisesti. 

Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, *=ennakkotieto

Tarkasteltaessa henkeä kohden laskettua bruttokansantuotetta vuoden 2000 kiintein hinnoin havaitaan, että Porin seutukunnan ja siten osin koko Satakunnan asema on heikompi kuin käyvin hinnoin. Se johtunee metallien hinnoista, joiden kova nousu 2000-luvulla ei hintatason lukitsemisen vuoksi näy BKT:n kasvussa. Rauman seudulla ero ei suhteellisesti ole merkittävä, sillä alueella ei juuri harjoiteta metallien jalostusta, johon hinnat vaikuttavat eniten. 

Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, *=ennakkotieto

Oheinen kartogrammi kuvaa maakunnan kokoa suhteessa sen henkeä kohti laskettuun bruttokansantuotteeseen. 

 

ARVONLISÄYS TOIMIALOITTAIN - ASUNNOT, SOTE JA METALLI KÄRJESSÄ

Satakunnassa kolme suurinta arvonlisäyksen tuottajaa ovat asuntojen omistus ja vuokraus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä teknologiateollisuus vuonna 2016. Näistä kaksi ensin mainittua ovat kasvaneet myös talouden laskusuhdanteisssa. Tekonologiateollisuus kokonaisuudessaan (metallien jalostus, metallituotteet, koneet ja laitteet, sähkötuotteet ja telakat, yht. 762 milj. €) on pitkään ollut maakunnan suurin arvonlisäyksen tuottaja, pl. esim. vuodet 2009 ja 2016 taantuman vuoksi.


Koneiden ja laitteiden valmistuksen arvonlisäys on kohonnut voimakkaasti vuoteen 2010 saakka, ja ala ohitti vuonna 2008 selvästi hiipuneen paperiteollisuuden. Ala piti pintansa laskusuhdanteessakin. Vuoden 2011 jälkeen se on tosin jäänyt toiseksi metallien jalostuksen ja metallituotteiden valmistuksen yhteenlasketulle arvonlisäykselle. V. 2014 nopea kasvu nosti sen jälleen suuremmaksi, mutta meriteollisuuden vaikeudet laski sen arvonlisäystä jälleen selvästi v. 2015. Rakentamisen arvonlisäys on kohonnut Satakunnassa selvästi vuoteen 2008 saakka, ja ala on kohonnut uudelleen kärkisijoille vuoden 2012 kasvupyrähdyksen ansiosta. Tosin vuosina 2013-14 sen arvonlisäys supistui selvästi, mutta v. 2015 toi kasvua mukanaan. Logistiikka on ollut perinteisesti myös kärkipäässä, mutta ala on supistunut viime vuosina. Tukku- ja vähittäiskaupan kehitys on ollut viime vuodet melko vakaata, ja joka tapauksessa ala on yksi tärkeimmistä arvonlisäyksen luojista alueella. Vuonna 2009 teollisuuden laskun myötä julkishallinto nousi kärkisijoille. Myös energiahuollon suhteellinen asema arvonlisäyksen luojana on vahvistunut viime vuosina. Vuonna 2012 kemianteollisuus sekä koulutus putosivat TOP 10 -listalta arvonlisäyksen pudottua merkittävästi. Vuoden 2013 aikana koulutus ponnisti takaisin voimakkaan kasvun myötä tiputtaen selvästi supistuneen paperiteollisuuden sijalle 11. Kemianteollisuus on hieman paperiteollisuutta pienempi arvonlisäykseltään, ja sijalla 12 v. 2015 tilastoissa. Vuonna 2016 teknologia- ja energiateollisuuden arvonlisäys supistui selvästi, mikä näkyy kielteisesti alueen BKT:n kehityksessä. Myös metsäteollisuus ja julkishallinto kutistuivat. Sen sijaan mm. rakentaminen oli voimakkaassa nousussa. 

Edellä mainitut 12 suurinta toimialaa muodostavat Satakunnan arvonlisäyksestä noin 75 %. Toimialoittaista arvonlisäyksen kehitystä voi tarkastella tarkemmin lataamalla Excel-taulukon.

Arvonlisäyksen kehitys Satakunnassa toimialoittain käyvin hinnoin, *=ennakkotieto. Kuviota klikkaamalla voi ladata koko taulukon Satakunnan toimialoittaisesta arvonlisäyksestä

Lisätietoja:

Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen
puh. 044 711 4350
etunimi.sukunimi(at)satakunta.fi

Sivu päivitetty 18.12.2018