Vienti

Viennin arvon kehitys Satakunnassa ja koko maassa

Tällä sivulla tarkastellaan Satakunnan ja sen seutukuntien teollisuuden (toimialat BCD) viennin arvon kehitystä ja verrataan sitä maan keskiarvoon. Myös viennin rakennetta tarkastellaan. Tilastokeskus on lakkauttanut alueellisten vientitietojen julkaisun. Suhdannetiedoista on kuitenkin yhä saatavilla metsä- teknologiateollisuuden luvut. Tuoreimmat tiedot Satakunnan ja koko maan viennin kehityksestä löytyvät Satakunnan talous -katsauksen suhdannesarjoista.


Pitkällä aikavälillä (2000-luvulla) Satakunnan ja koko maan viennin arvon kehitys on ollut melko erilaista. Satakunnassa 2000-luvun puolivälin jälkeinen nousukausi muodostui vahvemmaksi kuin maassa keskimäärin, ja vuoden 2008 jälkeinen toipuminen on sujunut rivakammin. Kuitenkin vuoden 2011 jälkeen kehitys on ollut laskevaa johtuen heikosta vuoden 2015 kehityksestä, jota selittää kuitenkin värimetallien hintojen putoaminen suurelta osin ilman merkittävää tuotannon muutosta. Myös Satakunnan viennin suhdannehuipun sijoittuminen vuoteen 2007 selittyy metallin jalostuksen suurella painoarvolla. Tällöin metallien hinnat olivat kohonneet huippuunsa.

Viennin arvo putosi selvästi taantumassa muutama vuosi sitten molemmilla alueilla. Toipumisesta huolimatta viennin arvo ei edelleenkään ole valtakunnallisesti lähellekään samaa luokkaa kuin edellisessä suhdannehuipussa vuonna 2008. Myös Satakunnassa viennin nimellinen arvo on vajonnut vuoden 2008 tason alapuolelle, joskin suhdannehuippu koettiin vuotta aiemmin värimetallien huippuhintojen osuttua vuoteen 2007. Viennin nimellinen arvo onkin vuoden 2016 puolivälissä suunnilleen samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten.

Satakunnassa taantuman pudotuksesta vuoden 2008 lopulla suuri osa selittyy värimetallien hintojen laskulla, mikä vaikuttaa metallien jalostukseen. Valtakunnallisesti viennin laskun taustalla vuoden 2008 lopussa piilee etenkin koneiden ja laitteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen volyymien hiipuminen. Satakunnassa erityisesti koneiden ja laitteiden valmistus kasvoi kuitenkin valtakunnan keskiarvosta poiketen jopa vuoden 2009 taantuman synkimpinä hetkinä. Elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden painoarvo on maakunnassa melko vähäinen, joten teknologiateollisuuden viennin kehitys on ollut maakunnassa selvästi maan keskitasoa myönteisempää aina vuoteen 2014 saakka (kuva alla). Myös maakunnan kone- ja laitevalmistus on menestynyt selvästi maan keskiarvoa paremmin. Vuosi 2015 on ollut heikkevän kysynnän ja öljyn hinnan alhaisuuden vuoksi poikkeuksellisen kehno. 

Metsäteollisuuden viennin kehitys on ollut huomattavasti teknologiateollisuutta vaisumpaa 2000-luvulla keskimäärin Satakunnassa. Valtakunnallisesti ero on kuitenkin keskimäärin pienempi, joskin edelleen suuri, metsä- ja teknologiateollisuuden välillä lähinnä metallialojen Satakuntaa heikomman kehityksen vuoksi. Kuitenkin 2010-luvulla metsäteollisuus on viennissä menestynyt keskimäärin teknologiateollisuutta paremmin.

Vuonna 2014 teollisuuden viennin arvo kasvoi  edellisvuoteen verrattuna selvästi Satakunnassa (3 %), mutta valtakunnallisesti se laski yhä hieman (-1,8 %). Satakunnassa teknologiateollisuuden vienti kasvoi ripeästi, 6,9 % koneiden ja laitteiden sekä metallien jalostuksen johdolla. Sen sijaan metsäteollisuuden viennin arvo kohosi vain 0,2 %. Valtakunnallisesti metallin vienti putosi hieman (-1,8 %), samoin kuin metsäteollisuuden (-0,3 %). Metsäteollisuuden kehnon kehityksen taustalla piilee etenkin paperintuotannon väheneminen. Sen sijaan mm. sellun tuotanto on ollut kasvussa. Teknologiateollisuutta kurittaa edelleen etenkin sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vaikeudet. 


Satakunnassa metsä- ja teknologiateollisuus muodostavat teollisuuden viennin arvosta valtaosan, noin 79 % (v. 2015). Koko maassa niiden yhteenlaskettu osuus on selvästi alempi, noin 72 %. Satakunnassa metallin osuus viennistä on korkea, 47 %, kun taas valtakunnallisesti osuus on 43 %. Satakunnassa metallin osuus kutistui kuitenkin vuoden 2015 aikana selvästi, edellisvuonna osuus kun oli vielä 54 %. Metsäteollisuuden osuus kohosi prosenttiyksikön verran, 32 %:iin (koko maassa osuus hieman pienempi 29 %). Maassa keskimäärin metallialojen painoarvo on vähentynyt johtuen koneiden ja laitteiden valmistuksen sekä elektroniikkateollisuuden vaikeuksista. Vuoden 2017 lopussa teollisuuden viennin arvo pääsi pitkästä aikaa kuiville Satakunnassa teknologiateollisuuden vahvan nousun ansiosta. Nousua tuki myös metsäteollisuuden loiva kasvu. Viennin nousu olisi ollut vieläkin vahvempaa ilman Venatorista aiheutunutta kemianteollisuuden romahdusta. Toisaalta Satakunnassa metallialat menestyivät jo aavistuksen paremmin kuin valtakunnallisesti. Vuonna 2017 Satakunnan teollisuuden viennin 3,8 mrd €:n arvosta 49 % syntyi teknologiateollisuudesta ja 40 % metsäteollisuudesta. Muille aloille jää siten yhteensä kymmenisen prosenttia. 

Alla oleva kartta kuvaa maakunnan kokoa Tilastokeskuksen julkaiseman teolllisuuden viennin arvon (per capita) mukaan tarkasteltuna v. 2017. Satakunta on selvästi tarkastelussa maantieteellistä kokoaan suurempi. 

 

Alla oleva kartogrammi kuvaa Tullin tilastojen mukaisen kaikkien toimialojen viennin henkeä kohti laskettuna v. 2017. Tilastointitapa luo selviä eroja Tilastokeskuksen lukuihin. Satakunta pärjää tässäkin tarkastelussa mainiosti, joskin sijoitus olisi vieläkin parempi ilman Venatorin tulipalon aiheuttamaa tuotantokatkosta, mikä romahdutti kemianteollisuuden viennin. 

Ylläoleva kuva osoittaa Satakunnan viennin kohdemaat ja niiden yritysten määrät. Vientiä on ympäri maailmaa, mutta merkittävin kohdealue on ainakin yritysten määrän perusteella Eurooppa. 

Satakunnan viennin euromääräinen arvo oli maakunnista neljänneksi korkein v. 2014 Tullin tilastojen mukaan. Edellä ovat Uusimaa, Kymenlaakso ja Pirkanmaa, joista kahden ensin mainitun viennin arvoa todennäköisesti kohottaa transitoliikenne. Satakunnan vienti lienee siten tuotantopainotteisempaa ja se on myös henkeä kohden laskettuna maan kärkiryhmää. Vuonna 2015 Satakunnan viennin selvän notkahduksen (-13 %) johdosta maakunta putosi kuudenneksi ja Varsinais-Suomi sekä Lappi menivät ohi. Vuosina 2016 ja 2017 sija oli seitsemäs. Etenkin Satakunnan meriteollisuus on kärsinyt mm. öljyn hinnan alhaisuudesta. Sen sijaan ainakin metsäteollisuus on ollut nousussa ja vuoden 2017 aikana myös teknologiateollisuus on ollut jälleen iskussa. Satakunnan osuus maamme viennistä on silti yhä korkea väestöosuuteen verrattuna (5,2 % viennistä ja 4 % väestöstä v. 2017).

Vuonna 2017 Satakunnan teollisuuden viennin arvo oli 3,6 miljardia euroa Tilastokeskuksen mukaan ja maakuntien joukossa viides sija henkeä kohti laskettuna. Sijoitus oli kolmas vielä v. 2016, mutta Venatorin tulipalo v. 2017 alussa heikensi selvästi suhdelukua. Satakunnassa tuonnin arvo oli v. 2017 n. 1,43 mrd € ja siinä kasvua kirjattiin 15 % edellisvuodesta. Satakunnan osuus maamme tuonnista on vain 2,3 %, mikä on runsaat puolet sen osuudesta väestöstä. Satakunnassa vientiä harjoittaa 631 yritystoimipaikkaa (v. 2015). Tuontia harjoittaa maakunnassa n. 1500 yritystoimipaikkaa. Satakunnan vienti notkahti edelleen vuoden 2016 aikana, mutta vuonna 2017 sekä metsä- että teknologiateollisuuden vienti kasvoi jälleen. Teollisuuden yhteenlaskettu vienti laski silti yhä alkuvuonna 2017, sillä Venatorin tulipalo romahdutti kemianteollisuuden viennin arvon. Vuoden 2017 lopussa myös yhteenlaskettu vienti kääntyi jälleen nousuun teknologiateollisuuden vetämänä, mutta Venator painoi silti kokonaisuutta selvästi alaspäin. 

Tuoreimmat suhdannetiedot Satakunnan ja koko maan viennin kehityksestä löytyvät Satakunnan talous -katsauksesta. Kaikkien maakuntien tiedot löytyvät Tullin vientiraportista.



Satakunnan talous maan keskiarvoa vientipainotteisempi

Avoimuusindeksillä tarkastellaan kansainvälisen kaupan merkitystä taloudelle. Sitä mitataan alueen (tässä tapauksessa teollisuuden) viennin arvon suhteella alueen BKT:hen ja se ilmaistaan prosentteina BKT:stä. Satakunnan avoimuusindeksi on selvästi korkeampi kuin koko maan, mikä johtuu vahvasta vientivetoisesta teollisuudesta. Avoimuusindeksi on pysynyt suhteellisen tasaisena tarkasteluajanjaksolla, ainoastaan laskusuhdanteen pohjassa vuonna 2009 avoimuusindeksi laski selvästi. Vuosina 2010-11 talouden toipumisen myötä avoimuusindeksi kasvoi vähän. Satakunnassa viennin lasku näkyi avoimuuden lievänä vähenemisenä vuonna 2012. Vuoden 2013 kuluessa Satakunnan avoimuusindeksi kasvoi jonkin verran, noin 54 %:iin. Vuonna 2014 se pysyi lähes ennallaan (53 %). Se on noin puolitoistakertainen maan keskiarvoon (36 %) verrattuna. Vuoden 2015 aikana mm. meriteollisuuden vaikeudet pudottivat suhdeluvun maakunnassa 49 %:iin. Se on silti liki 1,5-kertainen valtakunnan keskiarvoon (34 %) verrattuna. Satakunta on siten hyvin vientivetoinen ja ulkomaankauppaan suuntautuva maakunta, joka on pärjännyt etenkin viime aikoina suhteellisen hyvin kansainvälisen talouden suhdannevaihteluissa. 

Tarkemmat tiedot saa kuviota klikkaamalla, *=ennakkotieto


Lisätietoja:

Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen
puh. 044 711 4350
etunimi.sukunimi(at)satakunta.fi

Sivu päivitetty 21.08.2018