Suomen seutukuntien kilpailukyky 2013

Tällä sivulla tarkastellaan Suomen seutukuntien kilpailukykyä vuonna 2013 kuuden tekijän muodostaman mittariston avulla (seutukuntia on 70 kpl). Muuttujat ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Tarkempi seloste löytyy sivun lopusta. Alla olevaa kuviota klikkaamalla voi ladata Excel-taulukon, jossa ovat jokaisen seutukunnan sijoitukset osatekijöittäin. 

Seutukuntien sijaluku on laskettu kuuden kilpailykykytekijän sijoitusten painottamattomana keskiarvona. 

• Vaasan seutukunta on noussut ykköseksi ja sen vahvuuksia ovat edelleen innovatiivisuus, työn tuottavuus, työllisyysaste ja koulutustaso.
• Helsingin seudun valtteja ovat etenkin yritysdynamiikka, työn tuottavuus ja korkea koulutustaso. Ne riittävät kakkossijaan. Ainoastaan teollisuusvaltaisuus jää maan heikoimpien joukkoon.
• Tampere on kohonnut edellisvuodesta pykälän verran sijalle 3 vahvuuksinaan innovatiivisuus, koulutustaso ja yritysdynamiikka. Sen sijaan työllisyysaste ja teollisuusvaltaisuus jäävät vain hieman keskitasoa paremmiksi. 
• Porvoon seutukunta on pudonnut neljänneksi edellisvuoden ykkössijalta. Alueen työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat Suomen korkeimmat. Myös työllisyysaste ja koulutustaso ovat huippuluokkaa.
• Etelä-Pirkanmaa erottuu edukseen vireällä t&k-toiminnalla, teollisuusvaltaisuudella ja sitä myötä korkealla työn tuottavuudella. 
• Oulun parhaita puolia ovat Suomen toiseksi korkeimmat yritysdynamiikka, innovatiivisuus ja koulutustaso. Sen sijaan työllisyysaste ja teollisuusvaltaisuus jäävät keskitasoa heikommiksi. Sijaluku on pudonnut yhden edellisvuodesta. 
• Hämeenlinna ja Lappeenranta pärjäävät tasaisuudella ilman selkeitä heikkoja lenkkejä, mutta myöskään mikään osa-alue kilpailukyvyssä ei nouse kärkiluokkaan. 
• Pietarsaaren seutu (Jakobstadsregionen) on noussut selvästi vuoden aikana, sijalta 17 sijalle 8. Menestyksen salaisuus on korkea työllisyysaste sekä teollisuusvaltaisuus. 
• Turun myönteisiä piirteitä ovat koulutustaso, yritysdynamiikka ja innovatiivisuus. Teollisuusvaltaisuus on suhteellisesti heikohko. 

Satakunnassa Rauman seutukunta on Suomen kärkipäässä sijalla 13 (maamme 70:stä seutukunnasta) korkean työn tuottavuuden, teollisuusvaltaisuuden sekä innovatiivisuuden ansiosta. Sijoittuminen on muutenkin melko tasaista osatekijöittäin, yritydynamiikan heikkoa sijoitusta lukuun ottamatta. Nousua on pykälän verran edellisvuodesta. 

Porin seutukunta on sijalla 15. Sijaluku laski edellisvuodesta kaksi pykälää. Myönteisinä piirteinä erottuvat Rauman tapaan korkeahko työn tuottavuus, teollisuusvaltaisuus ja innovatiivisuus. Nämä ovat tosin Raumalla hieman parempia. 

Pohjois-Satakunta sijoittuu sijalle 53, jossa on laskua vuodesta 2012 kaksi sijaa. Alueen työllisyysaste, työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat kuitenkin selvästi korkeampia kuin sijaluku antaisi olettaa, sillä ne ovat vähän seutukuntien mediaania korkeammat. Sijoituksen heikennys juontuukin heikosta innovatiivisuudesta, koulutustasosta ja yritysdynamiikasta.

Kilpailukyvyssä ei ole otettu huomioon seuraavien seutukuntien innovatiivisuutta, sillä niiden yritysten t&k-toiminnasta ei ole saatavilla tietoa. Etenkin pienissä seutukunnissa tämä saattaa parantaa niiden sijoitusta verrattuna sellaisiin, joista tietoja on saatavilla: Luoteis-Pirkanmaa, Ylä-Pirkanmaa, Joutsa, Keuruu, Kyrönmaa, Sydösterbotten, Haapavesi-Siikalatva, Koillismaa, Torniolaakso, Itä-Lappi, Tunturi-Lappi ja Ålands skärgård.

 Lataa mediatiedote, julkaistu 24.6.2015

Satakunnan seutukuntien kilpailukyky v. 2013

Alla olevissa kuvioissa on käytetty erivärisiä viivoja kuvaamaan Satakunnan seutukuntia, Suomen seutukuntien mediaania ja TOP TENiä. Kaikki indeksit on verrattu maan seutukuntien (70 kpl, v. 2014 aluejaolla) keskimmäiseen arvoon eli mediaaniin. Näin suuret poikkeamat keskiarvosta eivät vaikuta tuloksiin, kuin jos verrokkina käytettäisiin keskiarvoa. TOP TEN tarkoittaa kymmenettä arvoa, eli kussakin muuttujassa kymmenenneksi parhaan seutukunnan arvo muodostaa TOP TENin viivan.

Mitä ulompana viiva kulkee, sitä parempi on alueen kilpailukyky kussakin muuttujassa. Esimerkiksi jos jonkin alueen muuttuja saa arvokseen 150, tarkoittaa se puolitoistakertaista arvoa mediaaniin verrattuna. Jos viiva kulkee sisempänä kuin 100, on arvo mediaania pienempi (, joka saa aina arvon 100).

Otetaan esimerkiksi koulutustaso (korkeakoulutettujen osuus väestöstä) vuonna 2013. Porin seutukunta saa arvon 14,41 %ja Rauman arvon 14,43 %, eli arvot ovat 26 ja 25 % mediaania (11,49 %) korkeampia. Näin Porin seutukunta saa indeksin arvoksi 126 ja Rauma 125. Pohjois-Satakunnan arvo (9,61 %) on mediaania 16 % alempi, joten indeksin arvoksi muodostuu 84. Yksikään Satakunnan seutukunnista ei yllä TOP TENiin, sillä siihen pääsee ylittämällä mediaanin 1,51-kertaisesti, sillä TOP TENin indeksi saa arvon 151. Mittarit on valittu sidosryhmäyhteistyönä.

HUOM! Mittaristoa on uudistettu vuoden 2009 jälkeen korvaamalla arvonlisäys liikevaihdolla, mikä mahdollistaa entistä pienemmän viiveen (n. vuosi) sekä parantaa yritysten kilpailukyvyn seuraamista. Uudistettuja muuttujia ovat:

• Innovatiivisuus (lasketaan yritysten t&k-menojen suhteella liikevaihtoon)
• Työn tuottavuus (liikevaihto/henkilötyövuosi)
• Teollisuusvaltaisuus (teollisuuden liikevaihdon osuus alueen yritysten liikevaihdosta)

Muutosten vuoksi vuosien 2000-2010 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2011-2013 tietojen kanssa, mutta vuodet 2011-2013 ovat keskenään vertailukelpoisia.

Kilpailukyky osatekijöittäin Satakunnan seutukunnissa v. 2013

• Innovatiivisuus (yritysten t&k-menojen osuus liikevaihdosta) on Rauman seudulla hyvin korkea (indeksin arvo 196). Luku on noussut hieman edellisvuodesta. Porin seutukunnassakin se on myös selvästi mediaania korkeampi (149), ja parantunut edellisvuodesta. Pohjois-Satakunnassa arvo jää sen sijaan selvästi mediaanin alapuolelle (24). TOP TENin arvo on korkein tarkasteltavista muuttujista (241) johtuen tämän muuttujan kymmenen ensimmäisen seutukunnan yritysten t&k-menojen huomattavasta määrästä. TOP TENin arvo on noussut selvästi edellisvuodesta.
• Työllisyysaste on Porin seudulla ja Pohjois-Satakunnassa mediaanin luokkaa (102 ja 102). Rauman seutu ylittää mediaanin (108). TOP TENin raja kulkee 111:ssä.
• Yritysdynamiikka sen sijaan on vain Porin seutukunnassa mediaania vähän korkeampi (indeksi 106). Dynamiikka on jonkin verran mediaania alempi Pohjois-Satakunnassa. Siellä indeksi saa arvon 87. Rauman seutukunnassa yritysdynamiikka on alle mediaanin (arvo 96). TOP TENin raja kulkee 122:ssa.
• Työn tuottavuudessa Porin seutu saa arvon 122 ja Rauman seutu arvon 145, jotka molemmat ovat siten mediaania selvästi korkeammalla. Rauman seutu yltää TOP TENiin (raja 131) sijalle 6 ja Porin seutu sijalle 16. Rauman asema on parantunut, mutta Porin seudun suhteellinen asema on heikentynyt selvästi, todennäköisesti metallien hintojen laskun vuoksi, mikä pienensi alueella merkittävän metallien jalostuksen liikevaihtoa. Pohjois-Satakunta on kohonnut vuoden aikana edelleen vähän (arvo 113).
• Koulutustasossa Porin ja Rauman seudun indeksit (126 ja 125) ovat miltei samaa luokkaa. Pohjois-Satakunta jää mediaanin alle (84). TOP TEN on yhä selvästi (151) Satakunnan seutukuntia korkeampi johtuen pääosin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden suuremmasta osuudesta.
• Teollisuuden osuudessa liikevaihdosta Rauman seutu (151) sijoittuu TOP TENin tuntumaan (raja 157) sijalle 13. Porin seudun indeksi (139) on myös mediaania selvästi korkeampi, ja on kohentunut vielä hieman edellisvuodesta. Pohjois-Satakunnan indeksi (110) on sekin kohonnut.

Satakunnan seutukuntien sijoittuminen osatekijöittäin

Porin seutukunnan kilpailukyky on mediaania selkeästi parempi työn tuottavuudessa (sijaluku 16), teollisuusvaltaisuudessa (18) ja innovatiivisuudessa (19). Koulutustasossa (23) sekä yritysdynamiikassa (28) sijoitus on jonkin verran mediaania korkeampi. Työllisyysasteessa sijoitus on vain vähän mediaania korkeampi.

Rauman seudulla työn tuottavuus on maamme seutukuntien korkeimpia (sija 6) raskaan teollisuuden suuren painoarvon ansiosta. Alue pärjää tästä syystä edelleen hyvin myös teollisuusvaltaisuudessa (sijaluku 13). Innovatiivisuus on edelleen korkeahko (sija 15). Työllisyysaste (18) on selvästi mediaania parempi. Koulutustaso on jonkin verran mediaania korkeampi. Yritysdynamiikka on yhä maan heikoimpien seutukuntien joukossa.

Pohjois-Satakunnassa työn tuottavuus on vähitellen kivunnut selvästi yli mediaanin. Se on alueen vahvuus. Teollisuusvaltaisuus ylittää edelleen mediaanin, mikä kertoo alueen teollisuuden tilan vakaudesta. Työllisyysaste on mediaanin tuntumassa. Koulutustasossa, innovatiivisuudessa ja yritysdynamiikassa sijoitus on edelleen heikohko. 

Satakunnan seutukuntien sijoittuminen osatekijöittäin v. 2013

Osatekijöiden muutos 2013 vs. 2012: Työn tuottavuudessa eniten muutoksia

Verrattaessa vuotta 2013 vuoteen 2012 Satakunnan seutukuntien sijoittumisessa maan seutukuntien joukossa on tapahtunut jonkin verran muutoksia. Innovatiivisuus on heikentynyt Rauman seudulla ja Pohjois-Satakunnassa. Työllisyysasteessa Pori pudonnut hieman ja Pohjois-Satakunta parantunut. Yritysdynamiikka on heikentynyt Porissa ja Pohjois-Satakunnassa, mutta parantunut Rauman seudulla. Työn tuottavuus on heikentynyt Porissa ja Pohjois-Satakunnassa, Raumalla taas noussut vähän. Koulutustasossa asema on kehnontunut Pohjois-Satakunnassa mahdollisesti epäedullisen muuttoliikkeen vuoksi. Teollisuusvaltaisuus on suhteellisesti parantunut Pohjois-Satakunnassa selvästi vuoden 2013 aikana.

Satakunnan seutukuntien sijoittumisen muutos 2013 vs. 2012

Valitut alueelliset kilpailukykymuuttujat on laskettu seuraavasti:

• Yrittäjyyttä kuvaavaksi osaindeksiksi on valittu yritysdynamiikka ((aloittaneet + lopettaneet yritykset)/yrityskanta). Tämä kuvaa uudistumista yritysrakenteissa. Vuoden 2013 tiedoissa on mukana vain 1.-3. vuosineljännes.
• Toimialarakennetta ja alueellista erikoistumista kuvaavaksi muuttujaksi on valittu teollisuusvaltaisuus, joka tarkoittaa teollisuuden osuutta alueen liikevaihdosta. Teollisuuden menestyminen kuvaa alueen pärjäämistä globaalissa kilpailussa. Teollisuus on myös keskimäärin palvelusektoria tuottavampaa, joten sen osuuden muutos kuvaa alueen kykyä tuottaa arvonlisäystä.
• Osaamista kuvaava muuttuja on korkea-asteen (alempi ja ylempi sekä tutkija) tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä.
• Innovatiivisuutta kuvaa yritysten t&k-menojen osuus liikevaihdosta.
• Työn tuottavuus on laskettu yritysten liikevaihdolla henkilötyövuotta kohti.
• Työllisyysaste tarkoittaa työllisten osuutta 18-64 v. väestöstä.

Lisätietoja: Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen

puh. 044 711 4350 tai kesäaikaan 040 866 7670
etunimi.sukunimi(at)satakunta.fi