Suomen seutukuntien kilpailukyky 2014

Tällä sivulla tarkastellaan Suomen seutukuntien kilpailukykyä vuonna 2014 kuuden tekijän muodostaman mittariston avulla (seutukuntia on 70 kpl). Muuttujat ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Ne kuvaavat alueen kykyä luoda arvonlisäystä eli BKT:tä. Tarkempi seloste löytyy sivun lopusta. Alla olevaa kuviota klikkaamalla voi ladata Excel-taulukon, jossa ovat jokaisen seutukunnan sijoitukset osatekijöittäin sekä sijalukujen muutos edellisvuodesta. 

 

Seutukuntien sijaluku on laskettu kuuden kilpailykykytekijän sijoitusten painottamattomana keskiarvona. 

  • Porvoon seutukunta on kohonnut jälleen ykköseksi edellisvuoden nelossijalta yritysdynamiikan huiman nousun ansiosta (34 sijaa ylöspäin). Alueen työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat liikevaihdolla tarkasteltuina Suomen korkeimmat. Myös työllisyysaste ja koulutustaso ovat huippuluokkaa, eikä seudulla ole merkittäviä heikkouksia. 
  • Vaasan seutukunta on pudonnut kakkoseksi yritysdynamiikan heikennyttyä seutukuntien mediaanin tuntumaan. Sen vahvuuksia ovat yhä innovatiivisuus, työn tuottavuus, työllisyysaste ja koulutustaso.
  • Helsingin seudun valtteja ovat Suomen vahvin yritysdynamiikka ja korkein koulutustaso. Ne riittävät kolmossijaan, joka on pykälän aiempaa matalampi. Myös muut osatekijät ovat vahvoja ja ainoastaan teollisuusvaltaisuus jää maan heikoimpien joukkoon.
  • Helsingin tapaan Tampere on pudonnut edellisvuodesta pykälän verran nelossijalle. Sen vahvuuksia ovat innovatiivisuus, koulutustaso ja yritysdynamiikka. Sen sijaan työllisyysaste ja etenkin teollisuusvaltaisuus jäävät muita osa-alueita heikommiksi. 
  • Rauman seutukunta on noussut vitossijalle vahvuutenaan työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus. Tämä kuvaa alueen kykyä menestyä haastavissa olosuhteissa, jota myös teollisuuden monipuolinen rakenne osaltaan tukee. Kaikki muut osatekijät ovat mediaania parempia ja edellisvuodesta yritysdynamiikka on vahvistunut selvästi. 
  • Kuutossijan pitäneen Oulun seutukunnan parhaita puolia ovat Suomen toiseksi korkeimmat yritysdynamiikka, innovatiivisuus ja koulutustaso. Sen sijaan työllisyysaste ja teollisuusvaltaisuus jäävät keskitasoa heikommiksi.  
  • Turun seutukunta on noussut kolme sijaa vuodesta 2013 sijalle seitsemän. Alueen myönteisiä piirteitä ovat koulutustaso, innovatiivisuus ja edelleen voimistunut yritysdynamiikka. Näissä kaikissa alue kuuluu TOP 10:iin. Työllisyysaste ja tuottavuus jäävät edellisiä heikommiksi, ja teollisuusvaltaisuus on yhä suhteellisesti matala. 
  • Etelä-Pirkanmaa erottuu edukseen teollisuusvaltaisuudellaan ja yritysdynamiikallaan, joissa alue kuuluu maan parhaimpiin. Alueen innovatiivisuus heikkeni vuoden aikana selvästi, mutta silti se kuten muutkin osatekijät ovat selvästi seutukuntien mediaania parempia. Vastapainona työn tuottavuus kohosi selvästi.
  • Yhdeksänneksi sijoittuva Hämeenlinna pärjää edelleen tasaisuudella ilman selkeitä heikkoja lenkkejä, mutta myöskään mikään osa-alue yritysdynamiikkaa lukuun ottamatta ei nouse kärkiluokkaan. Alueen sijoitus heikkeni kuitenkin vuoden aikana pari sijaa lähinnä innovatiivisuuden hiipumisen vuoksi. 
  • Pietarsaaren seutu (Jakobstadsregionen) on tippunut vuoden aikana sijalta 8 sijalle 10. Menestyksen salaisuus on edelleen hyvin korkea työllisyysaste, suuri teollisuusvaltaisuus ja siten korkea tuottavuus. Sen sijaan yritysdynamiikka jää edelleen vaisuksi.
  • Vuoden 2014 aikana TOP 10:stä on pudonnut Lappeenranta sijalle 11 lähinnä teollisuusvaltaisuuden heikkenemisen vuoksi.
  • Vuoden 2014 kovimmat nousijat olivat Pohjois-Lappi (nousua 17 sijaa), Mikkeli (+9), Pohjois-Satakunta (+9), Mariehamns stad (+8), Rauma (+8), Riihimäki (+8), Kyrönmaa (+6) ja Rovaniemi (+6).
  • Vuoden 2014 suurimmat laskijat olivat Nivala-Haapajärvi (-11 sijaa), Oulunkaari (-11), Loviisa (-10), Varkaus (-10), Ylivieska (-10) sekä Sydösterbotten (-9).
  • Satakunnassa Rauman seutukunta on Suomen kärkipäässä sijalla 5 (maamme 70:stä seutukunnasta) korkean työn tuottavuuden, teollisuusvaltaisuuden sekä innovatiivisuuden ansiosta. Sijoittuminen on muutenkin melko tasaista osatekijöittäin ja aiemmin heikohko yritysdynamiikka on parantunut huomattavasti. Nousua on kahdeksan pykälän verran edellisvuodesta.
  • Porin seutukunta on sijalla 12. Sijaluku kohosi edellisvuodesta kolme pykälää. Myönteisinä piirteinä erottuvat Rauman tapaan korkeahko työn tuottavuus, teollisuusvaltaisuus ja innovatiivisuus. Nämä ovat tosin Raumalla osin hieman parempia.
  • Pohjois-Satakunta sijoittuu sijalle 44, jossa on nousua vuodesta 2013 yhdeksän sijaa. Seutukunta on siten Suomen kovimpia nousijoita. Alueen innovatiivisuus, työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat kuitenkin selvästi parempia kuin sijaluku antaisi olettaa, sillä ne ovat seutukuntien mediaania selvästi korkeammat. Seutukunta onkin kokoluokassaan varsin kilpailukykyinen. Sijoituksen kohentuminen juontuukin aiemmin heikohkon innovatiivisuuden ja yritysdynamiikan huomattavasta parantumisesta. Alueen heikko lenkki on matala koulutustaso sekä edelleen parantumisesta huolimatta vaimea yritysdynamiikka. 


Kilpailukyvyssä ei ole otettu huomioon seuraavien seutukuntien innovatiivisuutta, sillä niiden yritysten t&k-toiminnasta ei ole saatavilla tietoa vuodelta 2014. Etenkin pienissä seutukunnissa tämä saattaa parantaa niiden sijoitusta verrattuna sellaisiin, joista tietoja on saatavilla: Itä-Lappi, Joutsa, Jämsä, Kajaani, Kehys-Kainuu, Keski-Karjala, Keuruu, Koillismaa, Koillis-Savo, Kyrönmaa, Luoteis-Pirkanmaa, Oulunkaari, Pielisen Karjala, Sisä-Savo, Sydösterbotten, Torniolaakso, Tunturi-Lapin seutukunta ja Ålands skärgård. 

 

Ylläoleva Suomen värillinen kartta kuvaa seutukuntien kilpailukykyä seitsemän luokan mukaan; mitä vihreämpi väri, sitä parempi sijoituksen luokka on. Vastaavasti punaisempi väri viittaa heikompaan kilpailukykyyn.

Ylläoleva kartogrammi kuvaa alueen kokoa suhteessa kilpailukyvyn sijalukuun. Mitä parempi kilpailukyky on, sitä suurempi alueen pinta-ala on. Eteläinen ja läntinen Suomi korostuvat selvästi kartalla. Alla oleva kartogrammi taasen kuvaa tarkemmin eroa sijalukujen keskiarvon perusteella, eli alueiden väliset erot hieman korostuvat.

 

Satakunnan seutukuntien kilpailukyky v. 2014

Alla olevissa kuvioissa on käytetty erivärisiä viivoja kuvaamaan Satakunnan seutukuntia, Suomen seutukuntien mediaania ja TOP TENiä. Kaikki indeksit on verrattu maan seutukuntien (70 kpl, v. 2016 aluejaolla) keskimmäiseen arvoon eli mediaaniin. Näin suuret poikkeamat keskiarvosta eivät vaikuta tuloksiin, kuin jos verrokkina käytettäisiin keskiarvoa. TOP TEN tarkoittaa kymmenettä arvoa, eli kussakin muuttujassa kymmenenneksi parhaan seutukunnan arvo muodostaa TOP TENin viivan.

Mitä ulompana viiva kulkee, sitä parempi on alueen kilpailukyky kussakin muuttujassa. Esimerkiksi jos jonkin alueen muuttuja saa arvokseen 150, tarkoittaa se puolitoistakertaista arvoa mediaaniin verrattuna. Jos viiva kulkee sisempänä kuin 100, on arvo mediaania pienempi (, joka saa aina arvon 100).

Otetaan esimerkiksi koulutustaso (korkeakoulutettujen osuus väestöstä) vuonna 2013. Porin seutukunta saa arvon 14,41 %ja Rauman arvon 14,43 %, eli arvot ovat 26 ja 25 % mediaania (11,49 %) korkeampia. Näin Porin seutukunta saa indeksin arvoksi 126 ja Rauma 125. Pohjois-Satakunnan arvo (9,61 %) on mediaania 16 % alempi, joten indeksin arvoksi muodostuu 84. Yksikään Satakunnan seutukunnista ei yllä TOP TENiin, sillä siihen pääsee ylittämällä mediaanin 1,51-kertaisesti, sillä TOP TENin indeksi saa arvon 151. Mittarit on valittu sidosryhmäyhteistyönä.

HUOM! Mittaristoa on uudistettu vuoden 2009 jälkeen korvaamalla arvonlisäys liikevaihdolla, mikä mahdollistaa entistä pienemmän viiveen (n. vuosi) sekä parantaa yritysten kilpailukyvyn seuraamista. Uudistettuja muuttujia ovat:

  • Innovatiivisuus (lasketaan yritysten t&k-menojen suhteella liikevaihtoon)
  • Työn tuottavuus (liikevaihto/henkilötyövuosi)
  • Teollisuusvaltaisuus (teollisuuden liikevaihdon osuus alueen yritysten liikevaihdosta)


Muutosten vuoksi vuosien 2000-2010 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2011-2014 tietojen kanssa, mutta vuodet 2011-2014 ovat keskenään vertailukelpoisia.

Kilpailukyky osatekijöittäin Satakunnan seutukunnissa v. 2014

  • Innovatiivisuus (yritysten t&k-menojen osuus liikevaihdosta) on Rauman seudulla hyvin korkea (indeksin arvo 175). Luku on laskusuunnassa. Porin seutukunnassakin se on myös selvästi mediaania korkeampi (186), ja parantunut edellisvuodesta. Pohjois-Satakunnassa arvo on kohonnut mediaanin tuntumaan (99). TOP TENin arvo on korkein tarkasteltavista muuttujista (201) johtuen tämän muuttujan kymmenen ensimmäisen seutukunnan yritysten t&k-menojen huomattavasta määrästä. TOP TENin arvo on kuitenkin laskenut selvästi edellisvuodesta.
  • Työllisyysaste on Porin seudulla ja Pohjois-Satakunnassa mediaanin luokkaa (101 ja 99). Rauman seutu ylittää mediaanin (105). TOP TENin raja kulkee 110:ssä.
  • Yritysdynamiikka sen sijaan on Porin seutukunnassa mediaania vähän korkeampi (indeksi 105). Dynamiikka on jonkin verran mediaania alempi Pohjois-Satakunnassa. Siellä indeksi saa arvon 91, joka sekin on entistä korkeampi. Rauman seutukunnassa yritysdynamiikka on noussut yli mediaanin (arvo 107). TOP TENin raja kulkee 120:ssa.
  • Työn tuottavuudessa Porin seutu saa arvon 124 ja Rauman seutu arvon 141, jotka molemmat ovat siten mediaania selvästi korkeammalla. Rauman seutu yltää TOP TENiin (raja 125) sijalle kuusi ja Porin seutu sijalle 12. Rauman asema on pysynyt ennallaan, mutta Porin seudun suhteellinen asema on parantunut selvästi, todennäköisesti metallien hintojen nousun vuoksi, mikä kohotti alueella merkittävän metallien jalostuksen liikevaihtoa. Pohjois-Satakunta on pitänyt asemansa (arvo 109).
  • Koulutustasossa Porin ja Rauman seudun indeksit (123 ja 121) ovat miltei samaa luokkaa. Pohjois-Satakunta jää mediaanin alle (83). TOP TEN on yhä selvästi (149) Satakunnan seutukuntia korkeampi johtuen pääosin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden suuremmasta osuudesta.
  • Teollisuuden osuudessa liikevaihdosta Rauman seutu (158) on pudonnut TOP TENin ulkopuolelle (raja 165) sijalle 12 teollisuuden osittaisen rakennemuutoksen, lähinnä STX:n telakan lakkauttamisen vuoksi. Porin seudun indeksi (133) on myös mediaania selvästi korkeampi. Pohjois-Satakunnan indeksi (107) on sekin hyvää luokkaa.

 

Satakunnan seutukuntien sijoittuminen osatekijöittäin

Porin seutukunnan kilpailukyky on mediaania selkeästi parempi innovatiivisuudessa (12), työn tuottavuudessa (sijaluku 12), teollisuusvaltaisuudessa (17). Koulutustasossa (23), yritysdynamiikassa (28) sekä työllisyysasteessa (29) sijoitus on jonkin verran mediaania korkeampi.


Rauman seudulla työn tuottavuus on maamme seutukuntien korkeimpia (sija 6) raskaan teollisuuden suuren painoarvon ansiosta. Alue pärjää tästä syystä edelleen hyvin myös teollisuusvaltaisuudessa (sijaluku 12), vaikka vuonna 2014 alueelta lakkautettiin telakka. Innovatiivisuus on edelleen korkeahko (sija 14). Työllisyysaste (20) on selvästi mediaania parempi. Koulutustaso on jonkin verran mediaania korkeampi. Yritysdynamiikka on ponnistanut sijalle 25 maan heikoimpien joukosta.

Pohjois-Satakunnassa työn tuottavuus on vähitellen kivunnut selvästi yli mediaanin. Se on alueen vahvuus. Teollisuusvaltaisuus ylittää edelleen mediaanin, mikä kertoo alueen teollisuuden tilan vakaudesta. Innovatiivisuus on myös keskivertoa vahvempi sen nopean nousun ansiosta. Työllisyysaste on mediaanin tuntumassa. Koulutustasossa ja yritysdynamiikassa sijoitus on edelleen heikohko. 

 

Satakunnan seutukuntien sijoittuminen osatekijöittäin v. 2014

 

Osatekijöiden muutos 2014 vs. 2013: Yritysdynamiikassa eniten muutoksia

Verrattaessa vuotta 2014 vuoteen 2013 Satakunnan seutukuntien sijoittumisessa maan seutukuntien joukossa on tapahtunut jonkin verran muutoksia. Innovatiivisuus on parantunut selvästi etenkin Pohjois-Satakunnassa, mutta myös Porin seudulla ja hieman myös Rauman seudulla. Työllisyysasteessa Pori noussut hieman ja Rauma sekä Pohjois-Satakunta heikentynyt. Yritysdynamiikka on parantunut merkittävästi Rauman seudulla ja Pohjois-Satakunnassa. Työn tuottavuus on kohonnut Porissa ja Pohjois-Satakunnassa. Koulutustasossa asema on parantunut pykälän verran Pohjois-Satakunnassa. Teollisuusvaltaisuus on kohentunut suhteellisesti hieman Porin ja Rauman seuduilla.

 

Satakunnan seutukuntien sijoittumisen muutos 2014 vs. 2013 

Valitut alueelliset kilpailukykymuuttujat on laskettu seuraavasti:

  • Yrittäjyyttä kuvaavaksi osaindeksiksi on valittu yritysdynamiikka ((aloittaneet + lopettaneet yritykset)/yrityskanta). Tämä kuvaa uudistumista yritysrakenteissa. Se saattaa johtaa tuottavuuden ja sitä kautta BKT:n kasvuun.
  • Toimialarakennetta ja alueellista erikoistumista kuvaavaksi muuttujaksi on valittu teollisuusvaltaisuus, joka tarkoittaa teollisuuden osuutta alueen liikevaihdosta. Teollisuuden menestyminen kuvaa alueen pärjäämistä globaalissa kilpailussa. Teollisuus on myös keskimäärin palvelusektoria selvästi tuottavampaa, joten sen osuuden muutos kuvaa alueen kykyä tuottaa arvonlisäystä.
  • Osaamista kuvaava muuttuja on korkea-asteen (alempi ja ylempi sekä tutkija) tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä. Korkea osaaminen myötävaikuttaa alueen talouskasvuun. 
  • Innovatiivisuutta kuvaa yritysten t&k-menojen osuus liikevaihdosta. Tuotekehitys on osaltaan tuottavuuden kasvun edellytys. 
  • Työn tuottavuus on laskettu yritysten liikevaihdolla henkilötyövuotta kohti. Se on tärkein osa-alue BKT:n kasvussa. 
  • Työllisyysaste tarkoittaa työllisten osuutta 18-64 v. väestöstä.

 

Lisätietoja: aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen

puh. 044 711 4350 tai kesäaikaan 040 866 7670
etunimi.sukunimi(at)satakunta.fi

Sivu päivitetty 27.06.2016