Suomen seutukuntien kilpailukyky 2015

Tällä sivulla tarkastellaan Suomen seutukuntien kilpailukykyä vuonna 2015 kuuden tekijän muodostaman mittariston avulla (seutukuntia on 70 kpl). Muuttujat ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Ne kuvaavat karkeasti alueen kykyä luoda arvonlisäystä eli BKT:tä. Tarkempi seloste löytyy sivun lopusta. Alla olevaa sijoituslistaa klikkaamalla voi ladata Excel-taulukon, jossa ovat jokaisen seutukunnan sijoitukset osatekijöittäin sekä sijalukujen muutos edellisvuodesta. Seutukuntien sijaluku on laskettu kuuden kilpailykykytekijän sijoitusten painottamattomana keskiarvona. 

 

  • Vaasan seutukunta on kohonnut jälleen ykköseksi edellisvuoden kakkossijalta yritysdynamiikan vahvan nousun ansiosta (19 sijaa ylöspäin). Alueen innovatiivisuus, työn tuottavuus ja koulutustaso ovat hyvin korkeita, mutta teollisuusvaltaisuus on heikentynyt. Seudulla ei ole merkittäviä heikkouksia. 
  • Porvoon seutukunta on pudonnut kakkoseksi yritysdynamiikan heikennyttyä vain hieman seutukuntien mediaania paremmaksi. Sen vahvuuksia ovat yhä vahva teollisuus, työn tuottavuus, työllisyysaste ja koulutustaso.
  • Helsingin seutukunta on pysynyt kolmosena valtteinaan Suomen vahvin yritysdynamiikka ja korkein koulutustaso. Työn tuottavuus on kolmanneksi korkein. Myös muut osatekijät ovat vahvoja ja ainoastaan teollisuusvaltaisuus jää maan heikoimpien joukkoon.
  • Pääkaupunkiseudun tapaan Tampere on pitänyt asemansa v. 2015 aikana. Nelossijalla alueen on pitänyt vahvat innovatiivisuus, koulutustaso ja yritysdynamiikka. Sen sijaan työllisyysaste ja etenkin teollisuusvaltaisuus jäävät muita osa-alueita heikommiksi. 
  • Vitossijalle pykälän nousseella Oulun seutukunnalla parhaita puolia ovat Suomen toiseksi korkeimmat yritysdynamiikka, innovatiivisuus ja koulutustaso. Sen sijaan työllisyysaste ja teollisuusvaltaisuus jäävät keskitasoa heikommiksi. Työn tuottavuus yltää sijalle 16.
  • Pietarsaaren seutu (Jakobstadsregionen) on noussut vuoden 2015 aikana sijalta 10 sijalle 6. Menestyksen salaisuus on edelleen hyvin korkea työllisyysaste, suuri teollisuusvaltaisuus ja siten korkea tuottavuus. Sen sijaan yritysdynamiikka jää edelleen vaisuksi. Koulutustasossa ja innovatiivisuudessa alue sijoittuu puolivälin paremmalle puolelle. 
  • Turun seutukunta on pysynyt sijalla seitsemän. Alueen myönteisiä piirteitä ovat koulutustaso, innovatiivisuus ja yritysdynamiikka. Näissä kaikissa alue kuuluu TOP 10:iin. Työllisyysaste ja tuottavuus jäävät edellisiä heikommiksi, ja teollisuusvaltaisuus on yhä suhteellisesti matala. Myönteiset uutiset teollisuudesta eivät siten vielä aivan näy tilastoissa. 
  • Etelä-Pirkanmaa erottuu edukseen teollisuusvaltaisuudellaan ja yritysdynamiikallaan, joissa alue kuuluu maan parhaimpiin. Alueen innovatiivisuus heikkeni yhä vuoden aikana selvästi, mutta silti se kuten muutkin osatekijät ovat selvästi seutukuntien mediaania parempia. Myös työn tuottavuus heikkeni hieman.
  • Yhdeksänneksi on noussut Lappeenranta vuoden 2014 sijalta 11. Seutu pärjää tasaisuudella ja ainoastaan työllisyysaste jää hieman mediaania heikommaksi. Innovatiivisuus, tuottavuus ja koulutustaso nousevat alueen kärjiksi.
  • Rauman seutukunta on pudonnut kymppisijalle vuoden 2014 vitossijalta. Alueen vahvuudet ovat edelleen työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus. Tämä kuvaa alueen kykyä menestyä haastavissa olosuhteissa, jota myös teollisuuden monipuolinen rakenne osaltaan tukee. Yritysdynamiikan ja innovatiivisuuden sijoituksen heikkeneminen on alueen laskun taustalla, joten meriteollisuuden vaikeudet eivät näyttäydy kovin vahvasti tässä yhteydessä.  
  • Vuoden 2015 aikana TOP 10:stä on pudonnut Hämeenlinna sijalle 11 lähinnä yritysdynamiikan heikkenemisen vuoksi.
  • Vuoden 2015 kovimmat nousijat olivat Koillismaa (nousua 13 sijaa) , Varkaus (+12), Oulunkaari (+9), Sisä-Savo (+9), Ylivieska (+8), Kyrönmaa (+5), Jakobstadsregionen (+4) ja Kouvola (+4). 
  • Vuoden 2015 suurimmat laskijat olivat Keuruu (-10 sijaa), Äänekoski (-7), Pohjois-Lappi (-6), Mikkeli (-6) ja Joensuu (-6).
  • Satakunnassa Rauman seutukunta on Suomen kärkipäässä sijalla 10 (maamme 70:stä seutukunnasta) korkean työn tuottavuuden ja teollisuusvaltaisuuden ansiosta. Sijoittuminen on muutenkin melko tasaista osatekijöittäin, mutta heikohko yritysdynamiikka heikensi sijoitusta. Laskua on viisi pykälää edellisvuodesta.
  • Porin seutukunta on sijalla 13. Sijaluku laski edellisvuodesta pykälän. Myönteisinä piirteinä erottuvat Rauman tapaan korkeahko työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus. Nämä ovat tosin Raumalla hieman parempia.
  • Pohjois-Satakunta sijoittuu sijalle 47, jossa on laskua vuodesta 2014 kolme sijaa. Alueen innovatiivisuus, työllisyysaste, työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat kuitenkin selvästi parempia kuin sijaluku antaisi olettaa, sillä ne ovat seutukuntien mediaanin luokkaa. Seutukunta onkin kokoluokassaan kohtalaisen kilpailukykyinen. Alueen heikko lenkki on matala koulutustaso sekä edelleen vaimea yritysdynamiikka. 


Kilpailukyvyssä ei ole otettu huomioon seuraavien seutukuntien innovatiivisuutta, sillä niiden yritysten t&k-toiminnasta ei ole saatavilla tietoa vuodelta 2015. Etenkin pienissä seutukunnissa tämä saattaa parantaa niiden sijoitusta verrattuna sellaisiin, joista tietoja on saatavilla: IItä-Lappi, Joutsa, Koillis-Savo, Koillismaa, Sisä-Savo, Torniolaakso sekä Ålands skärgård.

 

Ylläoleva Suomen värillinen kartta kuvaa seutukuntien kilpailukykyä seitsemän luokan mukaan; mitä vihreämpi väri, sitä parempi sijoituksen luokka on. Vastaavasti punaisempi väri viittaa heikompaan kilpailukykyyn.

Ylläoleva kartogrammi kuvaa alueen kokoa suhteessa kilpailukyvyn sijalukuun. Mitä parempi kilpailukyky on, sitä suurempi alueen pinta-ala on. Eteläinen ja läntinen Suomi korostuvat selvästi kartalla. Alla oleva kartogrammi taasen kuvaa tarkemmin eroa sijalukujen keskiarvon perusteella, eli alueiden väliset erot hieman korostuvat.

Satakunnan seutukuntien kilpailukyky v. 2015

Alla olevissa kuvioissa on käytetty erivärisiä viivoja kuvaamaan Satakunnan seutukuntia, Suomen seutukuntien mediaania ja TOP TENiä. Kaikki indeksit on verrattu maan seutukuntien (70 kpl, v. 2017 aluejaolla) keskimmäiseen arvoon eli mediaaniin. Näin suuret poikkeamat keskiarvosta eivät vaikuta tuloksiin, kuin jos verrokkina käytettäisiin keskiarvoa. TOP TEN tarkoittaa kymmenettä arvoa, eli kussakin muuttujassa kymmenenneksi parhaan seutukunnan arvo muodostaa TOP TENin viivan. Mitä ulompana viiva kulkee, sitä parempi on alueen kilpailukyky kussakin muuttujassa. Esimerkiksi jos jonkin alueen muuttuja saa arvokseen 150, tarkoittaa se puolitoistakertaista arvoa mediaaniin verrattuna. Jos viiva kulkee sisempänä kuin 100, on arvo mediaania pienempi (, joka saa aina arvon 100).

Otetaan esimerkiksi koulutustaso (korkeakoulutettujen osuus väestöstä) vuonna 2015. Porin seutukunta saa arvon 15,10 % ja Rauman arvon 14,83 %, eli arvot ovat 23 ja 20 % mediaania (12,32 %) korkeampia. Näin Porin seutukunta saa indeksin arvoksi 123 ja Rauma 120. Pohjois-Satakunnan arvo (10,18 %) on mediaania 17 % alempi, joten indeksin arvoksi muodostuu 83. Yksikään Satakunnan seutukunnista ei yllä TOP TENiin, sillä siihen pääsee ylittämällä mediaanin 1,48-kertaisesti, sillä TOP TENin indeksi saa arvon 148. Mittarit on valittu sidosryhmäyhteistyönä.

HUOM! Mittaristoa on uudistettu vuoden 2009 jälkeen korvaamalla arvonlisäys liikevaihdolla, mikä mahdollistaa entistä pienemmän viiveen (n. vuosi) sekä parantaa yritysten kilpailukyvyn seuraamista. Uudistettuja muuttujia ovat:

  • Innovatiivisuus (lasketaan yritysten t&k-menojen suhteella liikevaihtoon)
  • Työn tuottavuus (liikevaihto/henkilötyövuosi)
  • Teollisuusvaltaisuus (teollisuuden liikevaihdon osuus alueen yritysten liikevaihdosta)

 

Muutosten vuoksi vuosien 2000-2010 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2011-2015 tietojen kanssa, mutta vuodet 2011-2015 ovat keskenään vertailukelpoisia.

 Kilpailukyky osatekijöittäin Satakunnan seutukunnissa v. 2015

  • Innovatiivisuus (yritysten t&k-menojen osuus liikevaihdosta) on Rauman seudulla hyvin korkea (indeksin arvo 183). Luku on kuitenkin laskusuunnassa. Porin seutukunnassakin se on myös selvästi mediaania korkeampi (178), mutta heikentynyt edellisvuodesta. Pohjois-Satakunnassa arvo on kohonnut mediaanin tuntumaan (97). TOP TENin arvo on korkein tarkasteltavista muuttujista (267) johtuen tämän muuttujan kymmenen ensimmäisen seutukunnan yritysten t&k-menojen huomattavasta määrästä. TOP TENin arvo on vielä noussut edellisvuodesta.
  • Työllisyysaste on Porin seudulla ja Pohjois-Satakunnassa mediaanin luokkaa (100 molemmissa). Rauman seutu ylittää mediaanin (106). TOP TENin raja kulkee 110:ssä.
  • Yritysdynamiikka sen sijaan on Porin seutukunnassa mediaania vähän korkeampi (indeksi 107). Dynamiikka on jonkin verran mediaania alempi Pohjois-Satakunnassa. Siellä indeksi saa arvon 85, joka sekin on entistä matalampi. Rauman seutukunnassa yritysdynamiikka on tippunut alle mediaanin (arvo 99). TOP TENin raja kulkee 120:ssa.
  • Työn tuottavuudessa Porin seutu saa arvon 125 ja Rauman seutu arvon 134, jotka molemmat ovat siten mediaania selvästi korkeammalla. Rauman seutu yltää TOP TENiin (raja 125) sijalle kahdeksan ja Porin seutu sijalle 10. Rauman asema on pudonnut pari sijaa lähinnä konepaja- ja meriteollisuuden vaikeuksien vuoksi. Sen sijaan Porin seudun suhteellinen asema on parantunut vähän, todennäköisesti metallien hintojen nousun vuoksi, mikä kohotti alueella merkittävän metallien jalostuksen liikevaihtoa. Pohjois-Satakunta on heikentynyt (arvo 102).
  • Koulutustasossa Porin ja Rauman seudun indeksit (123 ja 120) ovat miltei samaa luokkaa. Pohjois-Satakunta jää mediaanin alle (83). TOP TEN on yhä selvästi (148) Satakunnan seutukuntia korkeampi johtuen pääosin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden suuremmasta osuudesta.
  • Teollisuuden osuudessa liikevaihdosta Rauman seutu (153) on pudonnut edelleen sijalle 13 teollisuuden osittaisen rakennemuutoksen, lähinnä STX:n telakan lakkauttamisen vuoksi. Porin seudun indeksi (133) on myös mediaania selvästi korkeampi. Pohjois-Satakunnan indeksi (103) on sekin hyvää luokkaa. 

Satakunnan seutukuntien sijoittuminen osatekijöittäin v. 2015

Porin seutukunnan kilpailukyky on mediaania selkeästi parempi innovatiivisuudessa (21), työn tuottavuudessa (sijaluku 10), teollisuusvaltaisuudessa (18), koulutustasossa (23) ja yritysdynamiikassa (25). Työllisyysasteessa (36) sijoitus on heikentynyt mediaanin tuntumaan.

Rauman seudulla työn tuottavuus on maamme seutukuntien korkeimpia (sija 8) raskaan teollisuuden suuren painoarvon ansiosta. Alue pärjää tästä syystä edelleen hyvin myös teollisuusvaltaisuudessa (sijaluku 13), vaikka vuonna 2014 alueelta lakkautettiin telakka. Innovatiivisuus on edelleen korkeahko (sija 19). Työllisyysaste (19) on selvästi mediaania parempi. Koulutustaso on jonkin verran mediaania korkeampi (25). Yritysdynamiikka on pudonnut sijalle 38. 

Pohjois-Satakunnassa työn tuottavuus on vähitellen kivunnut yli mediaanin. Se on alueen vahvuus. Teollisuusvaltaisuus ylittää edelleen mediaanin (32), mikä kertoo alueen teollisuuden tilan vakaudesta. Innovatiivisuus on myös keskivertokastia (34), kuten työllisyysaste (38). Koulutustasossa ja yritysdynamiikassa sijoitus on edelleen heikohko (54). Kilpailukyky osatekijöittäin Satakunnan seutukunnissa v. 2015

   

Satakunnan seutukuntien sijoittuminen osatekijöittäin v. 2015 

Osatekijöiden muutos 2015 vs. 2014: innovatiivisuudessa ja yritysdynamiikassa eniten muutoksia

Verrattaessa vuotta 2015 vuoteen 2014 Satakunnan seutukuntien sijoittumisessa maan seutukuntien joukossa on tapahtunut jonkin verran muutoksia. Innovatiivisuus on heikentynyt kautta linjan. Työllisyysasteessa Pori laskenut selvästi. Yritysdynamiikka on parantunut Porin seudulla ja laskenut roimasti Rauma seudulla. Työn tuottavuus on kohonnut Porissa ja pudonnut selvästi Pohjois-Satakunnassa ja vähän Raumalla. Koulutustasossa asema on parantunut pykälän verran Pohjois-Satakunnassa ja laskenut saman verran Raumalla. Teollisuusvaltaisuus on laskenut suhteellisesti hieman koko Satakunnassa. Kilpailukyvyn yleinen heikkeneminen liittyykin osin etenkin meriteollisuuden vaikeuksiin.

   

Satakunnan seutukuntien sijoittumisen muutos 2015 vs. 2014  

Valitut alueelliset kilpailukykymuuttujat on laskettu seuraavasti:

  • Kilpailukykymittaristo kuvaa karkeasti erityyppisillä lyhyen ja pitkän tähtäimen tekijöillä alueen kykyä luoda arvonlisäystä eli BKT:tä. Mittaristo on suuntaa-antava. Jokaisella alueella on vahvuuksia, joita tämä mittari ei välttämättä paljasta. Kunkin alueen on ne tunnistettava ja hyödynnettävä niitä aluekehitystyössä. 
  • Yrittäjyyttä kuvaavaksi osaindeksiksi on valittu yritysdynamiikka ((aloittaneet + lopettaneet yritykset)/yrityskanta). Tämä kuvaa uudistumista yritysrakenteissa. Se saattaa johtaa tuottavuuden ja sitä kautta BKT:n kasvuun.
  • Toimialarakennetta ja alueellista erikoistumista kuvaavaksi muuttujaksi on valittu teollisuusvaltaisuus, joka tarkoittaa teollisuuden osuutta alueen liikevaihdosta. Teollisuuden menestyminen kuvaa alueen pärjäämistä globaalissa kilpailussa. Teollisuus on myös keskimäärin palvelusektoria selvästi tuottavampaa, joten sen osuuden muutos kuvaa alueen kykyä tuottaa arvonlisäystä.
  • Osaamista kuvaava muuttuja on korkea-asteen (alempi ja ylempi sekä tutkija) tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä. Korkea osaaminen myötävaikuttaa alueen talouskasvuun. 
  • Innovatiivisuutta kuvaa yritysten t&k-menojen osuus liikevaihdosta. Tuotekehitys on osaltaan tuottavuuden kasvun edellytys. 
  • Työn tuottavuus on laskettu yritysten liikevaihdolla henkilötyövuotta kohti. Se on tärkein osa-alue BKT:n kasvussa. 
  • Työllisyysaste tarkoittaa työllisten osuutta 18-64 v. väestöstä.

 

 

Lisätietoja: aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen 

puh. 044 711 4350 tai kesäaikaan 040 866 7670

etunimi.sukunimi(at)satakunta.fi

Sivu päivitetty 29.06.2017