Suomen seutukuntien kilpailukyky 2016

Tällä sivulla tarkastellaan Suomen seutukuntien kilpailukykyä vuonna 2016 kuuden tekijän muodostaman mittariston avulla (seutukuntia on 70 kpl). Muuttujat ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Ne kuvaavat karkeasti alueen kykyä luoda arvonlisäystä eli BKT:tä. Tarkempi seloste löytyy sivun lopusta. Alla olevaa sijoituslistaa klikkaamalla voi ladata Excel-taulukon, jossa ovat jokaisen seutukunnan sijoitukset osatekijöittäin sekä sijalukujen muutos edellisvuodesta. Seutukuntien sijaluku on laskettu kuuden kilpailykykytekijän sijoitusten painottamattomana keskiarvona. 

 

  • Porvoon seutukunta on noussut jälleen ykköseksi yritysdynamiikan parannuttua roimasti. Sen vahvuuksia ovat yhä vahvin teollisuuden osuus ja työn tuottavuus, kuin myös korkeat työllisyysaste ja koulutustaso.
  • Vaasan seutukunta on pudonnut kakkoseksi edellisvuoden kärkisijalta työllisyysasteen ja yritysdynamiikan sijoituksen tiputtua. Alueen innovatiivisuus (sija 2), työn tuottavuus ja koulutustaso (sijalla 5) ovat hyvin korkeita, mutta teollisuusvaltaisuus on muita tekijöitä matalampi. Seudulla ei silti ole merkittäviä heikkouksia. 
  • Helsingin seutukunta on pysynyt kolmosena valtteinaan Suomen korkein koulutustaso, toiseksi paras yritysdynamiikka ja kolmanneksi korkein työn tuottavuus huolimatta heikosta teollisuuden osuudesta. Myös muut osatekijät ovat vahvoja ja ainoastaan mainittu teollisuusvaltaisuus jää maan heikoimpien joukkoon.
  • Pääkaupunkiseudun tapaan Tampere on pitänyt asemansa v. 2016 aikana. Nelossijalla alueen on pitänyt vahvat innovatiivisuus, koulutustaso ja yritysdynamiikka. Sen sijaan työllisyysaste ja etenkin teollisuusvaltaisuus jäävät muita osa-alueita heikommiksi. 
  • Vitossijalle positiivisen rakennemuutoksen myötä on kohonnut Turun seutukunta sijalta seitsemän. Alueen myönteisiä piirteitä ovat koulutustaso, innovatiivisuus ja yritysdynamiikka. Näissä kaikissa alue kuuluu yhä TOP 10:iin. Työllisyysaste ja tuottavuus jäävät edellisiä heikommiksi, ja teollisuusvaltaisuus on yhä suhteellisesti matala teollisuuden noususta huolimatta.
  • Pietarsaaren seutu (Jakobstadsregionen) on säilynyt vuoden 2016 aikana sijalla kuusi. Menestyksen salaisuus on edelleen hyvin korkea työllisyysaste (sija 4), suuri teollisuusvaltaisuus (samoin sija 4) ja siten korkea tuottavuus. Sen sijaan yritysdynamiikka jää edelleen vaisuksi. Koulutustasossa ja innovatiivisuudessa alue sijoittuu puolivälin paremmalle puolelle. 
  • Pari pykälää sijalle seitsemän pudonneella Oulun seutukunnalla parhaita puolia ovat Suomen paras innovatiivisuus, toiseksi korkein koulutustaso ja kolmanneksi vahvin yritysdynamiikka. Sen sijaan työllisyysaste ja teollisuusvaltaisuus jäävät keskitasoa heikommiksi. Työn tuottavuus yltää sijalle 19 ja sen pudotus selittää osan sijoituksen laskusta. 
  • Åboland-Turunmaa on noussut jälleen kärkikymmenikköön sijalle kahdeksan vahvuutenaan 3. korkein innovatiivisuus ja 8. paras työllisyysaste. Muissa tekijöissä seutu pärjää muuten hyvin paitsi heikossa työn tuottavuudessa. 
  • Rauman seutukunta on noussut ysisijalle vuoden 2015 kymppisijalta. Alueen vahvuudet ovat edelleen työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus. Tämä kuvaa alueen kykyä menestyä haastavissa olosuhteissa, jota myös teollisuuden monipuolinen rakenne osaltaan tukee. Yritysdynamiikan sijoitus on ainoa mediaania alempi tekijä.  
  • Etelä-Pirkanmaa erottuu edukseen teollisuusvaltaisuudellaan ja yritysdynamiikallaan, joissa alue kuuluu maan parhaimpiin. Alueen innovatiivisuus heikkeni yhä vuoden 2016 aikana selvästi, mutta silti se, kuten muutkin osatekijät ovat osin selvästi seutukuntien mediaania parempia. 
  • Vuoden 2016 aikana TOP 10:stä on pudonnut Lappeenranta sijalle 11 lähinnä työllisyysasteen heikkenemisen vuoksi.
  • Vuoden 2016 kovimmat nousijat olivat Mariehamns stad (nousua 8 sijaa) Haapavesi-Siikalatva, Keuruu, Ylä-Savo sekä Ålands skärgård (7 pykälää).
  • Vuoden 2016 suurimmat laskijat olivat Koillismaa -(10 sijaa), Kyrönmaa (-10), Ålands landsbygd (-12), Raasepori (-13) ja Sisä-Savo (-13).
  • Satakunnassa Rauman seutukunta on Suomen kärkipäässä sijalla 9 (maamme 70:stä seutukunnasta) korkean työn tuottavuuden ja teollisuusvaltaisuuden ansiosta. Sijoittuminen on muutenkin melko tasaista osatekijöittäin, mutta heikohko yritysdynamiikka heikensi sijoitusta. Nousua on yksi pykälä edellisvuodesta.
  • Porin seutukunta on sijalla 14. Sijaluku laski edellisvuodesta pykälän. Myönteisinä piirteinä erottuvat Rauman tapaan korkeahko työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus. Nämä ovat tosin Raumalla hieman parempia. Sen sijaa yritysdynamiikassa Porin seutu on etevämpi. Työllisyysaste on kuitenkin varsin kehno. 
  • Pohjois-Satakunta sijoittuu sijalle 50, jossa on laskua vuodesta 2015 kolme sijaa. Alueen innovatiivisuus, työllisyysaste, työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat kuitenkin selvästi parempia kuin sijaluku antaisi olettaa, sillä ne ovat seutukuntien mediaanin luokkaa. Seutukunta onkin kokoluokassaan kohtalaisen kilpailukykyinen ja BKT per capita selvästi kilpailukykyä mainiompi. Alueen heikko lenkki on matala koulutustaso sekä edelleen vaimea yritysdynamiikka. 


Kilpailukyvyssä ei ole otettu huomioon seuraavien seutukuntien innovatiivisuutta, sillä niiden yritysten t&k-toiminnasta ei ole saatavilla tietoa vuodelta 2016. Etenkin pienissä seutukunnissa tämä saattaa parantaa niiden sijoitusta verrattuna sellaisiin, joista tietoja on saatavilla: Haapavesi-Siikalatva, Itä-Lappi, Joutsa, Jämsä, Kajaani, Kehys-Kainuu, Keski-Karjala, Koillis-Savo, Koillismaa, Kyrönmaa, Loviisa, Mariehamns stad, Oulunkaari, Pielisen Karjala, Raasepori, Sisä-Savo, Sydösterbotten, Torniolaakso, Tunturi-Lappi, Ålands landsbygd ja Ålands skärgård.

 

Ylläoleva Suomen värillinen kartta kuvaa seutukuntien kilpailukykyä seitsemän luokan mukaan; mitä vihreämpi väri, sitä parempi sijoituksen luokka on. Vastaavasti punaisempi väri viittaa heikompaan kilpailukykyyn.

Ylläoleva kartogrammi kuvaa alueen kokoa suhteessa kilpailukyvyn sijalukuun. Mitä parempi kilpailukyky on, sitä suurempi alueen pinta-ala on. Eteläinen ja läntinen Suomi korostuvat selvästi kartalla. 

Satakunnan seutukuntien kilpailukyky v. 2016

Alla olevissa kuvioissa on käytetty erivärisiä viivoja kuvaamaan Satakunnan seutukuntia, Suomen seutukuntien mediaania ja TOP TENiä. Kaikki indeksit on verrattu maan seutukuntien (70 kpl, v. 2018 aluejaolla) keskimmäiseen arvoon eli mediaaniin. Näin suuret poikkeamat keskiarvosta eivät vaikuta tuloksiin, kuin jos verrokkina käytettäisiin keskiarvoa. TOP TEN tarkoittaa kymmenettä arvoa, eli kussakin muuttujassa kymmenenneksi parhaan seutukunnan arvo muodostaa TOP TENin viivan. Mitä ulompana viiva kulkee, sitä parempi on alueen kilpailukyky kussakin muuttujassa. Esimerkiksi jos jonkin alueen muuttuja saa arvokseen 150, tarkoittaa se puolitoistakertaista arvoa mediaaniin verrattuna. Jos viiva kulkee sisempänä kuin 100, on arvo mediaania pienempi (, joka saa aina arvon 100).

Otetaan esimerkiksi koulutustaso (korkeakoulutettujen osuus väestöstä) vuonna 2016. Porin seutukunta saa arvon 15,41 % ja Rauman arvon 15,33 %, eli arvot ovat 21 ja 20 % mediaania (12,74 %) korkeampia. Näin Porin seutukunta saa indeksin arvoksi 121 ja Rauma 120. Pohjois-Satakunnan arvo (10,32 %) on mediaania 19 % alempi, joten indeksin arvoksi muodostuu 81. Yksikään Satakunnan seutukunnista ei yllä TOP TENiin, sillä siihen pääsee ylittämällä mediaanin 1,47-kertaisesti, sillä TOP TENin indeksi saa arvon 147. Mittarit on valittu sidosryhmäyhteistyönä.

HUOM! Mittaristoa on uudistettu vuoden 2009 jälkeen korvaamalla arvonlisäys liikevaihdolla, mikä mahdollistaa entistä pienemmän viiveen (n. vuosi) sekä parantaa yritysten kilpailukyvyn seuraamista. Uudistettuja muuttujia ovat:

  • Innovatiivisuus (lasketaan yritysten t&k-menojen suhteella liikevaihtoon)
  • Työn tuottavuus (liikevaihto/henkilötyövuosi)
  • Teollisuusvaltaisuus (teollisuuden liikevaihdon osuus alueen yritysten liikevaihdosta)

 

Muutosten vuoksi vuosien 2000-2010 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2011-2016 tietojen kanssa, mutta vuodet 2011-2016 ovat keskenään vertailukelpoisia.

 Kilpailukyky osatekijöittäin Satakunnan seutukunnissa v. 2016

  • Innovatiivisuus (yritysten t&k-menojen osuus liikevaihdosta) on Rauman seudulla hyvin korkea (indeksin arvo 183). Luku on kuitenkin laskusuunnassa. Porin seutukunnassakin se on myös selvästi mediaania korkeampi (178), mutta heikentynyt edellisvuodesta. Pohjois-Satakunnassa arvo on kohonnut mediaanin tuntumaan (97). TOP TENin arvo on korkein tarkasteltavista muuttujista (267) johtuen tämän muuttujan kymmenen ensimmäisen seutukunnan yritysten t&k-menojen huomattavasta määrästä. TOP TENin arvo on vielä noussut edellisvuodesta.
  • Työllisyysaste on Porin seudulla ja Pohjois-Satakunnassa mediaanin luokkaa (100 molemmissa). Rauman seutu ylittää mediaanin (106). TOP TENin raja kulkee 110:ssä.
  • Yritysdynamiikka sen sijaan on Porin seutukunnassa mediaania vähän korkeampi (indeksi 107). Dynamiikka on jonkin verran mediaania alempi Pohjois-Satakunnassa. Siellä indeksi saa arvon 85, joka sekin on entistä matalampi. Rauman seutukunnassa yritysdynamiikka on tippunut alle mediaanin (arvo 99). TOP TENin raja kulkee 120:ssa.
  • Työn tuottavuudessa Porin seutu saa arvon 125 ja Rauman seutu arvon 134, jotka molemmat ovat siten mediaania selvästi korkeammalla. Rauman seutu yltää TOP TENiin (raja 125) sijalle kahdeksan ja Porin seutu sijalle 10. Rauman asema on pudonnut pari sijaa lähinnä konepaja- ja meriteollisuuden vaikeuksien vuoksi. Sen sijaan Porin seudun suhteellinen asema on parantunut vähän, todennäköisesti metallien hintojen nousun vuoksi, mikä kohotti alueella merkittävän metallien jalostuksen liikevaihtoa. Pohjois-Satakunta on heikentynyt (arvo 102).
  • Koulutustasossa Porin ja Rauman seudun indeksit (123 ja 120) ovat miltei samaa luokkaa. Pohjois-Satakunta jää mediaanin alle (83). TOP TEN on yhä selvästi (148) Satakunnan seutukuntia korkeampi johtuen pääosin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden suuremmasta osuudesta.
  • Teollisuuden osuudessa liikevaihdosta Rauman seutu (153) on pudonnut edelleen sijalle 13 teollisuuden osittaisen rakennemuutoksen, lähinnä STX:n telakan lakkauttamisen vuoksi. Porin seudun indeksi (133) on myös mediaania selvästi korkeampi. Pohjois-Satakunnan indeksi (103) on sekin hyvää luokkaa. 

Satakunnan seutukuntien sijoittuminen osatekijöittäin v. 2016

Porin seutukunnan kilpailukyky on mediaania selkeästi parempi innovatiivisuudessa (22), työn tuottavuudessa (sijaluku 11), teollisuusvaltaisuudessa (21), koulutustasossa (23) ja yritysdynamiikassa (11). Työllisyysasteessa (49) sijoitus on heikentynyt selästi alle mediaanin.

Rauman seudulla työn tuottavuus on maamme seutukuntien korkeimpia (sija 10) raskaan teollisuuden suuren painoarvon ansiosta. Alue pärjää tästä syystä edelleen hyvin myös teollisuusvaltaisuudessa (sijaluku 13). Innovatiivisuus on edelleen korkea (sija 15). Työllisyysaste (18) on selvästi mediaania parempi. Koulutustaso on jonkin verran mediaania korkeampi (25). Yritysdynamiikka on pudonnut sijalle 39. 

Pohjois-Satakunnassa työn tuottavuus on vähitellen kivunnut yli mediaanin. Se on alueen vahvuus. Teollisuusvaltaisuus ylittää edelleen mediaanin (31), mikä kertoo alueen teollisuuden tilan vakaudesta. Innovatiivisuus on myös lähes keskivertokastia (40), kuten työllisyysaste (36). Koulutustasossa (56) ja yritysdynamiikassa sijoitus on edelleen heikohko (50). Kilpailukyky osatekijöittäin Satakunnan seutukunnissa v. 2016

   

Satakunnan seutukuntien sijoittuminen osatekijöittäin v. 2016 

Osatekijöiden muutos 2016 vs. 2015: työllisyysasteessa ja yritysdynamiikassa eniten muutoksia

Verrattaessa vuotta 2016 vuoteen 2015 Satakunnan seutukuntien sijoittumisessa maan seutukuntien joukossa on tapahtunut jonkin verran muutoksia. Innovatiivisuus on heikentynyt Porin ja Pohjois-Satakunnan seuduilla. Työllisyysasteessa Pori laskenut huomattavasti mm. telakan vaikeuksien vuoksi. Yritysdynamiikka on parantunut huomattavasti Porin seudulla ja vähän myös Pohjois-Satakunnassa. Työn tuottavuus on laskenut hieman kautta linjan lähinnä suurteollisuuden osittaisen laskun vuoksi. Koulutustasossa asema on pudonnut aavistuksen Pohjois-Satakunnassa, mutta muuten pysytellyt ennallaan. Teollisuusvaltaisuus on laskenut Porin seudulla ja kohentunut vähän Pohjois-Satakunnassa. Kilpailukyvyn yleinen heikkeneminen liittyykin osin etenkin meriteollisuuden vaikeuksiin. Siitä huolimatta Rauma nousi yhden sijan ja Porin sekä Pohjois-Satakunnan pudotus jäi loivaksi.

   

Satakunnan seutukuntien sijoittumisen muutos 2016 vs. 2015

Valitut alueelliset kilpailukykymuuttujat on laskettu seuraavasti:

  • Kilpailukykymittaristo kuvaa karkeasti erityyppisillä lyhyen ja pitkän tähtäimen tekijöillä alueen kykyä luoda arvonlisäystä eli BKT:tä. Mittaristo on suuntaa-antava. Jokaisella alueella on vahvuuksia, joita tämä mittari ei välttämättä paljasta. Kunkin alueen on ne tunnistettava ja hyödynnettävä niitä aluekehitystyössä. 
  • Yrittäjyyttä kuvaavaksi osaindeksiksi on valittu yritysdynamiikka ((aloittaneet + lopettaneet yritykset)/yrityskanta). Tämä kuvaa uudistumista yritysrakenteissa. Se saattaa johtaa tuottavuuden ja sitä kautta BKT:n kasvuun.
  • Toimialarakennetta ja alueellista erikoistumista kuvaavaksi muuttujaksi on valittu teollisuusvaltaisuus, joka tarkoittaa teollisuuden osuutta alueen liikevaihdosta. Teollisuuden menestyminen kuvaa alueen pärjäämistä globaalissa kilpailussa. Teollisuus on myös keskimäärin palvelusektoria selvästi tuottavampaa, joten sen osuuden muutos kuvaa alueen kykyä tuottaa arvonlisäystä.
  • Osaamista kuvaava muuttuja on korkea-asteen (alempi ja ylempi sekä tutkija) tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä. Korkea osaaminen myötävaikuttaa alueen talouskasvuun. 
  • Innovatiivisuutta kuvaa yritysten t&k-menojen osuus liikevaihdosta. Tuotekehitys on osaltaan tuottavuuden kasvun edellytys. 
  • Työn tuottavuus on laskettu yritysten liikevaihdolla henkilötyövuotta kohti. Se on tärkein osa-alue BKT:n kasvussa. 
  • Työllisyysaste tarkoittaa työllisten osuutta 18-64 v. väestöstä.

 

 

Lisätietoja: aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen 

puh. 044 711 4350

etunimi.sukunimi(at)satakunta.fi

Sivu päivitetty 11.04.2018